”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä”

Osallistu

Parhaimmillaan työuupumuksen ehkäisy on arkipäivän ongelmanratkaisua esimiehen ja työkavereiden kanssa, sanoo uupumusta tutkinut Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta.

Työuupumus on todellinen ilmiö, joka kannattaa ottaa vakavasti, sanoo työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta.

Vaikka työuupumuksesta on paljon tietoa, vähätteleviä kommentteja kuulee edelleen. Niiden mukaan kyse on höpöhöpöstä, yksilön heikkoudesta, laiskuudesta tai siitä, että kotielämän ongelmat vain heijastuvat työpaikalle.

Ahola on työskennellyt työuupumuksen parissa 20 vuotta ja tehnyt aiheesta myös väitöstutkimuksen. Hänen kiinnostuksensa heräsi aikoinaan, kun yksi hänen läheisistään uupui.

Vähän myöhemmin Ahola lähti mukaan Työterveyslaitoksen hankkeeseen, jossa hän kollegansa kanssa haastatteli 50:tä uupunutta työntekijää. Tutkijat tarjosivat jokaiselle apuaan ja etsivät samalla niitä polkuja, jotka olivat johtaneet uupumiseen.

”Pääsin sisälle uupuneen omaan maailmaan. Sieltä käsin hänen toimintansa, kuten työpäivien jatkuva venyttäminen, näytti ymmärrettävältä. Ulkoapäin katsottuna se oli aivan päätöntä. Tuo ristiriita tuntui hirveän kiehtovalta.”

Hoidon kulmakivet ovat kunnossa

Viime aikoina Kirsi Ahola on pohtinut, mikä työuupumuksen käsittelyssä oikeastaan on muuttunut 20 vuodessa.

”Työuupumus nousee pintaan tasaisin väliajoin, joten ongelmaa ei ole ratkaistu. Toisaalta työelämään tulee uusia ihmisiä ja tilanteet muuttuvat. Silti tulee välillä tunne, että voisimme olla jo pidemmälläkin.”

Aholan mielestä työuupumuksen ehkäisyn ja hoidon kulmakivet alkavat olla vankkoja. Meillä on ensinnäkin työturvallisuuslaki, jonka 25 pykälä velvoittaa työnantajan ryhtymään toimiin, jos työntekijällä esiintyy terveyttä vaarantavaa kuormitusta.

Ainakin isoilla työpaikoilla on kehityskeskustelukäytännöt ja varhaisen tuen mallit, jotka helpottavat liiallisen kuormituksen puheeksi ottamista. Työterveyshuolloilla on valmiudet käydä työterveysneuvotteluja, joissa ongelmaan etsitään ratkaisuja yhdessä uupuneen ja tämän esimiehen kanssa.

”Koska työuupumus on ollut paljon esillä julkisuudessa, ilmiö tunnetaan aika hyvin. Julkisuuden varjopuolena on, että melkein mitä tahansa voidaan kutsua uupumukseksi. Sitäkin, että töissä on hetkittäin tylsää tai raskasta”, Ahola sanoo.

Olisiko diagnoosista apua?

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriö, jonka takia ihmisen psyykkiset voimavarat ehtyvät.

Uupumus ilmenee väsymyksenä, joka ei hellitä levolla, ja asenteiden muuttumisena. Työntekijä kyynistyy, ja hänen ammatillinen itsetuntonsa heikkenee. Hän saattaa esimerkiksi kyseenalaistaa työnsä mielekkyyden ja kokea, ettei hänestä ole mihinkään.

Kirsi Aholan väitöstutkimuksen mukaan yhdeksällä kymmenestä vakavasti uupuneesta on jo jokin fyysinen tai psyykkinen diagnoosi. Työuupumus sinänsä ei ole sairaus, mutta se voi jatkuessaan altistaa sairastumiselle.

Yksinään työuupumus ei ole sairausloman peruste. Jos työuupumus on niin pitkällä, että henkilö ei kykene toimimaan, sairausloma määritellään työkyvyttömyyttä aiheuttavien oireiden perusteella.

Työuupumukselle ei siis ole diagnoosia lääketieteellisessä tautiluokituksessa. Aholan mukaan taustalla on se ajatus, että diagnoosi voisi leimata uupumuksen pelkästään yksilön ongelmaksi. Uupuneen hoitaminen ei kuitenkaan riitä, vaan myös työoloja pitää muokata.

”Valitettavasti niin ei aina tehdä. Olenkin alkanut miettiä, auttaisiko diagnoosi asioita järjestymään nykyistä nopeammin. Nyt vaarana on, että uupunut jää ilman minkäänlaista tukea. Tämä on iso kysymys, josta pitää keskustella.”

Työuupumuksesta voi toipua

Työuupumuksesta on hyvät mahdollisuudet toipua. Mitä pidempään se on muhinut käsittelemättä, sitä hitaampaa toipuminenkin on.

”Pelkästä väsymyksestä toipuu kohtuullisen hyvin, mutta kyynistymistä ja pystyvyyden tunteen heikentymistä on vaikeampi korjata. Siihen voi mennä pitkä aika”, Kirsi Ahola sanoo.

Uupumus voi myös uusiutua, ellei työssä tehdä tarvittavia muutoksia tai jos työntekijä jatkaa uuvuttavia toimintatapojaan.

”Työuupumus on kahden kauppa: se kehittyy aina työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Siksi myös yksilön omissa keinoissa voi olla toivomisen varaa.”

Palautumisesta on syytä huolehtia päivittäin. Perusasioita ovat lepo ja rentoutuminen, monipuolinen ravinto, ulkoilu ja kuntoilu. Levon lisäksi tarvitaan vaihtelevaa ja mukavaa tekemistä mielen virkistämiseksi.

Vaikka uusiutumisriski on olemassa, uupumuksen kokeneet ovat yleensä hyviä huomaamaan vaaran merkit ajoissa.

”Yritä jaksaa, kyllä se siitä!”

Kirsi Aholan mukaan työuupumuksen torjunnan tulppana ovat usein asenteet:

Äärirajoillaan sinnittelevä työntekijä kokee, ettei hän voi puhua työtaakastaan esimiehelle. Se pelottaa, koska seuraavat yt-neuvottelut voivat odottaa nurkan takana.

Esimies ehkä huomaa, että kaikki ei ole kunnossa. Hän ajattelee olevansa kiva rohkaistessaan työntekijää jaksamaan: Kyllä se siitä!

Aholan mielestä sekä työntekijällä että esimiehellä on skarpattavaa. Molempien pitää pystyä keskustelemaan:

”Ei niin, että minä en nyt jaksa, kun olen heikko ja huono. Kannattaa keskustella työn kielellä: Tässä on nyt riskinä, että ei päästä tavoitteisiin, kun työ ei suju tai asia etene. Silloin kyse on riskien esiin nostamisesta ja ratkaisujen miettimisestä.”

Arjen ongelmanratkaisua yhdessä

Kirsi Aholan lohdullinen viesti on, että työuupumuksen selättämiseen löytyy keinoja.

”Kun ihminen on kuormittunut, hän sokeutuu. Ensimmäinen ajatus on, ettei ongelmalle voi tehdä mitään. Mutta sillehän voi tehdä paljon – vaikka mitä!”

Alkuun pääsee jo tarkastelemalla työtehtäviä. Monelle on kertynyt perustehtävän lisäksi kaikenlaista sälää. Osa siitä on ehkä tullut muualle siirtyneeltä työkaverilta, osa oman kiinnostuksen takia.

Kun yhden viikon tehtävät kirjaa ylös, selviää, mihin kaikkeen aika kuluu. Sitten on helpompi miettiä, mitkä tehtävät ovat välttämättömiä. Muita asioita voi tehdä, jos aika riittää.

Työuupumus ei kuitenkaan johdu pelkästään työn määrästä. Energiaa syövät myös epäselvät tavoitteet, arvostuksen puute, ihmissuhderistiriidat ja epävarmuus työn jatkumisesta. Siksi on tärkeää, että työpaikalla puututaan epäkohtiin, jotka nousevat esiin esimerkiksi ilmapiirikartoituksista.

”Parhaimmillaan työuupumuksen torjunta on arkipäivän ongelmanratkaisua yhdessä esimiehen ja työkavereiden kanssa”, Ahola sanoo.

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (2)

Herättikö juttu tunteita? Ota osaa keskusteluun tässä.

Kommentit (2)

minä |

on kummallista että tietyt työnantajat saa tuottaa uupuneita työntekijöitä ihan rauhassa. Kellään ei ole voimia taistella tai tehdä jutusta julkista, niin että kukaan huomaisi.... ja oravanpyörä jatkaa pyörimistä. uudet ihmiset otetaan tietoisesti ulkopaikkakunnalta tai koulunpenkiltä suoraan ja kun heidät on "sitoutettu" järjettömän suurilla koulutusmaksuilla yms pelotteilla, lähtemisestä on tehty liian vaikeaa ja pelottavaa. heidät käytetään loppuun ja taas hankitaan uusia "orjia".ja oravanpyörä jatkaa pyörimistään kaikessa rauhassa....

Mielensäpahoittaja |

Yksi tarvitsi hammaskiskon yöksi, toisella sydän petti, kolmannella on voimakas uniapnea, ei meillä mitään ongelmia ole, joustetaan ja muutetaan taas organisaatiota, esimiehiä, nostetaan taas tulostavoitteita ja tehdään uusia toimintamalleja, palkkoja alennetaan...

Tuoreimmat jutut

Älylaitteen selaaminen kumarassa voi aiheuttaa niska- ja hartiaseudun kipuja sekä ryhtimuutoksia, jotka ilmenevät esimerkiksi alaniskan kyttyrämäisyytenä.

Puhutaankin haitallisesta ”someniskan” ilmiöstä, joka on yleistynyt viime vuosina älylaitteiden käyttäjien keskuudessa.

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg kertoo, että someniska vaivaa älylaitteen käyttäjiä iästä riippumatta. Jopa lapsilla ja nuorilla – joiden ranka lähtökohtaisesti kestää rasitusta vanhempaa väestöä paremmin – on raportoitu aiempaa enemmän niskan kipuilua ja ryhtimuutoksia.

Kuormitus jopa 27 kiloa

Tyypillinen somettaja kannattelee älypuhelintaan vyötärön tietämillä ja roikottaa päätään. Tämä asento on nikamille haitallisin. Someniska nimittäin aiheutuu eteenpäin kallistuneesta pään asennosta, joka kuormittaa niskan rakenteita moninkertaisesti pään pystyasentoon verrattuna.

”Kuormitus on sitä kovempi, mitä kumarammassa asennossa pää on. Pystyasennossa pää painaa noin 4–5 kiloa, mutta esimerkiksi 60 asteen kallistuksessa pää rasittaa niskaa jopa 27 kilon verran”, Mika Nyberg sanoo.

Lisäksi älylaitetta selattaessa käsivarret eivät usein ole tuettuina, jolloin pää sekä hartiat työntyvät helposti liikaa eteenpäin ja ryhti pääsee valahtamaan alemmas.

Kivut voivat kroonistua

Puhelimen näppäily kumarassa voi aiheuttaa oireita nopeastikin. Yksipuolista ja kumaraa asentoa seuraavat yleensä niskan lihasjäykkyys ja kipuilu, joka voi säteillä hartioiden ja pään alueelle.

Pidemmällä aikavälillä kivut saattavat kroonistua. Jos huonossa asennossa on jatkuvasti, se voi aiheuttaa ryhtimuutoksia, kuten eteenpäin työntyneen pään asennon ja sisäänpäin kiertyneet olkapäät.

Mika Nyberg kuitenkin huomauttaa, ettei vaivojen syy-seuraussuhde ole aina selkeä:

”Pitkään jatkuneeseen kipuun on hyvä hakea apua, sillä kivun alkuperää voi olla itse vaikeaa päätellä. Kivuista ei tarvitse kärsiä.”

Näin ehkäiset someniskan

Uuden asennon sisäistäminen älylaitteen selailuun vaatii totuttelua. Mika Nyberg antaa nämä neuvot someniskan välttämiseen:

  1. Pidä pää pystyssä, mahdollisimman lähellä keskiasentoa.
  2. Nosta älylaitteen näytön yläreuna nenän korkeudelle. Siten katselukulma on hyvä ja vältät pään turhan nuokkumisen.
  3. Tue kyynärpäät vartaloon ja käytä laitetta kahdella kädellä, jotta asentosi ei pääse valumaan etukumaraan.
  4. Jos käytät laitetta istuessasi, nojaa hieman taaksepäin. ”Makaavampi” asento rasittaa vartaloa vähemmän kuin etukumara asento.
  5. Vaihtele asentoa. Yksipuolinen asento väsyttää vartaloa ja aiheuttaa jumeja.
  6. Tauota somettamista. Tauotus ja venyttely virkistävät ja vetreyttävät niska- ja hartiaseutua.
  7. Opettele tiedostamaan asentosi. Vaikka niska ja hartiat eivät vielä oireilisikaan, kannattaa asentoon kiinnittää huomiota jo nyt. Siinä voi hyödyntää älypuhelimeen ladattavia sovelluksia, jotka muistuttavat, kun asento on turhan kuormittava.

Jaana Laitinen johtaa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Promo@Work-konsortiohanketta, joka tuottaa tutkimustietoon perustuvat suositukset terveyden edistämiseen työpaikoilla.

”Tarkastelemme terveellisiä elintapoja työkyvyn ja työstä palautumisen näkökulmista. Tämä on uusi lähestymistapa verrattuna perinteiseen tapaan tarkastella elintapoja sairastumisriskien kannalta.”

Laitinen vastasi palautumista koskeviin kysymyksiin Twitterissä syyskuussa 2017. Tähän on koottu kysymyksiä ja hieman laajennettuja vastauksia niihin:

1. Mitä työstä palautuminen tarkoittaa?

Työstä palautuminen tarkoittaa sitä, että antaa aivojen, kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työstä. Kun palautuu välillä, jaksaa tehdä työnsä hyvin ja elää tasapainoista, kokonaista elämää.

Kehon energiavarastojen ja nestetasapainon korjaaminen sekä kehoa huoltava liikunta edistävät palautumista erityisesti fyysisesti kuormittavasta työstä.

Työstä palautuminen on hyväksi terveydelle. Se ehkäisee kuormituksen kasautumista ja haittavaikutuksia. Pitkittynyt, liiallinen kuormitus voi johtaa sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, mahdollisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä aivotyössä työuupumukseen.

2. Mistä tietää, ehtiikö palautua riittävästi?

Kuulostele, tunnetko palautuvasi päivän rasituksista ennen seuraavaa työpäivääsi.

Huono palautuminen voi näkyä epäterveellisenä käyttäytymisenä, mikä edelleen pahentaa tilannetta: Kuormittunut ihminen voi syödä herkkuja tai käyttää alkoholia lievittääkseen stressaantunutta oloaan. Usein uni häiriintyy ja sohva houkuttelee työpäivän jälkeen.

Huono palautuminen vaikuttaa suoraan fysiologiaan. Verenpaine voi olla koholla, ja veriarvoissa voi näkyä poikkeamia.

3. Miten palautumistaan voi mitata?

Sykevälivaihtelun mittaaminen kertoo palautumisesta aika hyvin, kunhan sen tuloksia tulkitsee ammattilainen.

Mittaukseen on Firstbeatilla helppo mittari, ja esimerkiksi työterveyshuollot välittävät palvelua. Mittauksessa kaksi elektrodia ja pienikokoinen mittalaite kiinnitetään rintakehälle kolmen neljän päivän ajaksi. Samanaikaisesti pidetään päiväkirjaa, mikä helpottaa tulosten tulkintaa.

Palautteessa näkyvät punaisella ajankohdat, jolloin on kuormittunut ja vihreällä palautumisjaksot. Päiväkirjan avulla voi sitten pohtia, miten erilaiset tekemiset näkyvätkään punaviherkäppyrässä.

Esimerkiksi alkoholinkäytön palautumista heikentävä vaikutus näkyy unen aikaisena punaisena käppyränä, mikä on hyvin havainnollistavaa.

4. Miten palautuminen eroaa eri ihmisillä?

Hyväkuntoiset, vähän kuormittuneet, terveet ja nuoret palautuvat muita nopeammin. Palautumista hidastavat ikääntyminen, alkoholinkäyttö, anemia ja toimintakykyä heikentävät sairaudet sekä pitkittyvä, kasautuva kuormitus.

Lisäksi terveyskäyttäytymisen erot vaikuttavat. Esimerkiksi liian lyhyt ja huonolaatuinen uni ei palauta.

5.  Antaisitko kolme helppoa vinkkiä oman työhyvinvoinnin parantamiseen?

Ehdottaisin näitä: Kirkasta työsi tavoite ja merkitys. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja pidä työaikasi kohtuullisina. Pyydä tarvittaessa tukea ja anna sitä muillekin.

6. Onko palautuminen helpompaa, jos töissä on kivaa?

Kyllä on. Kun töissä on kivaa, kuormittuu vähemmän. Samalla saa sosiaalista tukea ja palautuu jo työpäivän aikana. Hyvä työ tekee ihmiselle hyvää monin tavoin.

7. Kertoisitko esimerkin iltapalasta, joka siivittää hyvään uneen?

Lautasmalli on hyvä lähtökohta. Sisällytä iltapalaasi kuituista viljatuotetta, vähärasvaista maitotuotetta, pähkinöitä ja runsaasti kasviksia. Maistele makuja ja rauhoitu nauttimaan niistä.

8. Miten saisin lisättyä liikettä työpäivääni?

Kävele osa työmatkastasi. Valitse aina portaat hissin sijaan. Jos sinulla on sähköisesti säädettävä työpöytä, työskentele välillä seisten. Sijoita printteri kauemmas työpisteestäsi, niin pääset ottamaan lisäaskeleita, kun haet tulosteita.

Ota tavaksi esimerkiksi se, että nouset seisomaan tai kävelemään puhelinkeskusteluiden ajaksi. Pidä kävelykokouksia. Harrasta taukoliikuntaa ja kokeile ”liikuntavälituntia”.

Ihannetilanteessa tekisin töitä nykyistä reilusti vähemmän mutta fiksummin, sanoo helsinkiläinen yrittäjä Katariina Krabbe.

Krabbe luonnehtii itseään kirjoittamisen sekatyöläiseksi. Kymmenen vuotta sitten hän irtisanoutui copywriterin työstään ja perusti toiminimen. Ennen sitä hän oli tehnyt vuosisopimuksen sekä silloisen työnantajansa että erään asiakaslehtitalon kanssa.

”Se oli aika varma lähtö itsensätyöllistäjälle. Pikkuhiljaa sain muitakin asiakkaita.”

Töitä on riittänyt alusta asti, jopa enemmän kuin ehtii tehdä. Siitä huolimatta Krabben taloudellinen tilanne on tiukka.

”Alalla on ostajan markkinat, eivätkä palkkiot ole kymmenessä vuodessa nousseet. Sen sijaan kaikki muu on kallistunut. Vaikka lisään työmäärääni, sinnittelen minimitoimeentulossa. On selvää, ettei tämä voi jatkua näin.”

Vertaistukea ja koulutusta

Tunne siitä, että jotain pitää tehdä eri tavalla kuin ennen, sai Katariina Krabben hakeutumaan yrittäjien vertaisryhmään. Ryhmiä järjestää Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hanke eli Oona.

Se tukee uusmaalaisia yrittäjänaisia kasvattamaan yritystään osaamisen kehittämisen ja vertaistuen avulla. Hankkeen maksuttomat koulutukset ja vertaisryhmät sopivat parhaiten mikro- ja pienyrittäjille.

Vertaisryhmätyöskentelyn tavoitteena on antaa yrittäjänä toimimiseen lisää iloa, visioita ja voimavaroja. Osallistujat sparraavat toisiaan sekä verkossa että kasvokkain.

Krabbe sai vertaisryhmästä uusia näkökulmia ja konkreettista apua. Ryhmäläisiä yhdisti innostus omaan tekemiseen.

Yrittäjän vapaus viehättää

Katariina Krabbe on edelleen tyytyväinen siihen, että ryhtyi yrittäjäksi. Parasta on vapaus määritellä omat aikataulunsa. Kun deadline lähestyy, hän saattaa työskennellä yötä myöten. Toisaalta hän voi lähteä kävelylle kesken päivän tai pitää vapaata, jos väsyttää.

”Myyn työpanostani, en aikaani. Jos olen nopea ja tehokas, saan hyödyn itselleni. Palkkatöissä minun pitäisi hengata työpaikalla loppupäivä, istua ehkä jossain tiimipalaverissa jaarittelemassa.”

Oona-hankkeen vertaisryhmässä yrittäjät saivat pohtia unelmiaan: Millaista elämä olisi viiden vuoden päästä? Millaista yrittäminen olisi? Tämä harjoitus sai palaset loksahtamaan paikoilleen:

Krabbe on vuoden verran kirjoittanut harrastuspohjalta Magiaa ja maadoittumista -blogia osana blogiportaalia nimeltä Naiseuden voima. Muiden yrittäjien rohkaisemana hän kertoi blogin perustajille ideoistaan.

”Kävi ilmi, että heidän visionsa on samantyyppinen kuin minun. Naiseuden voiman lukijamäärät ovat kasvussa, ja sillä alkaa olla kaupallista potentiaalia. Nyt olen mukana kehitystiimissä miettimässä, miten toiminnasta tehtäisiin ammattimaisempaa.”

Vahvuuksia hyödyntämään

Katariina Krabbe toivoo, että hän pystyisi tulevaisuudessa hyödyntämään työnteossa enemmän omia vahvuuksiaan. Yksi niistä on folkloristin koulutus.

”Toimitan vapaaehtoistyönä Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry:n lehteä ja pidän esimerkiksi itkuvirsi-workshopeja. Aihealue on minulle valtava intohimo.”

Varsinaisessa toimittajan työssään Krabbe tekee usein juttuja aiheista, jotka ovat hänelle vieraita ja vaikeita. Se toki onnistuu, mutta vaatii paljon taustatyötä.

”Työnteko olisi helpompaa, tehokkaampaa ja fiksumpaa, jos voisin keskittyä aiheisiin, jotka tunnen läpikotaisin – ja saisin siitä myös rahaa.”