Tekoäly hoitaa rutiinitehtävät ja sellaiset työt, jotka ovat ihmiselle kognitiivisesti tai fyysisesti hankalia. Näin työntekijän aikaa vapautuu merkitykselliseen työhön.
Tekoäly heikentää työntekijän mahdollisuutta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Osaaminen rapautuu ja ammatillinen identiteetti hapertuu. Työ latistuu merkityksettömäksi kokoelmaksi tehtäviä.
Nämä kaksi näkökulmaa tekoälyyn ja työn merkityksellisyyteen mainitaan Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raportissa, joka tarkastelee tulevaisuuden työelämää vaihtoehtoisten skenaarioiden kautta.
Työterveyslaitoksessa tutkitaan tekoälyn käyttöä työelämässä muun muassa asiantuntijatyön, johtamisen sekä sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta. Käynnissä on toistakymmentä tutkimushanketta aihepiiristä.
Kysyimme neljältä tutkijalta, miten tekoäly voi vaikuttaa työn merkityksellisyyteen ja mihin tekoälymurroksessa pitäisi kiinnittää huomiota, jotta työn mielekkyys säilyisi:
1. Kirsi Yli-Kaitala, erityisasiantuntija, tutkii tekoälyä asiantuntijatyössä
Miten tekoäly voi vaikuttaa työn merkityksellisyyteen?
Tekoälyn käyttäminen ei vie työltä merkitystä. Se voi kuitenkin muuttaa sitä, mistä työn merkityksellisyys löytyy. Tekoälyn vaikutus työn mielekkyyteen riippuu esimerkiksi siitä, miten tekoälyä hyödynnetään ja kuinka isossa roolissa se on omassa työssä.
Asiantuntijatyössä jotkin työvaiheet, kuten tiedon etsiminen ja jäsentäminen, helpottuvat. Jos tekoälyä käyttää niin, että oma ajattelu rikastuu, tekoäly voi vahvistaa työn mielekkyyttä.
Samalla työhön tulee uudenlaista epävarmuutta ja uusia arvioinnin kerroksia. Kysymyksiä nousee esimerkiksi siitä, millainen tekoälyn käyttö on hyväksyttävää omalla työpaikalla ja tietyssä työtehtävässä.
Asiantuntija joutuu pohtimaan rooliaan: Jos koosteita ja luonnoksia tulee napista painamalla, mistä oma asiantuntijuuteni muodostuu? Mitä kollega tai asiakas ajattelee siitä, että olen käyttänyt tekoälyä? Kerronko vai salaanko sen?
Toisen asiantuntijuus on nykyisin helppoa kyseenalaistaa toteamalla, että jonkin tuotoksen on varmasti tehnyt tekoäly. Se, että omaa asiantuntijuutta pitää jatkuvasti puolustaa, kuormittaa.
Miten työn mielekkyys säilyisi?
Ensinnäkin pitää tunnistaa, että tekoälyn käyttö lisää näkymätöntä työtä, kuten tarkistamista ja arviointia. Asiantuntija joutuu jatkuvasti punnitsemaan, voiko tekoälyn antamaan tietoon luottaa ja onko oma tapa käyttää tekoälyä eettisesti oikein.
Tarvitaan työpaikan ja koko alan yhteisiä pelisääntöjä, jotta kaikki vastuu ei jäisi yksittäisen asiantuntijan harteille. Jos sanotaan, että ”käytä tekoälyä harkiten”, niin mitä se oikeasti tarkoittaa?
Kaikkea rutiinityötä ei pidä antaa tekoälylle. Kun ihmisen työhön kuuluu vaativien tehtävien lisäksi helpompia rutiinitöitä, työpäivässä on huokoisuutta ja työntekijä saa välillä vähän hengähtää.
2. Eveliina Saari, johtava tutkija, tutkii tekoälyn käyttöä sote-alalla
Miten tekoäly voi vaikuttaa työn merkityksellisyyteen?
Tekoäly voi auttaa rutiinitöissä ja helpottaa vaikkapa isojen aineistojen läpikäymistä. Sosiaali- ja terveysalalla tekoälyratkaisut ja puheentunnistus nopeuttavat esimerkiksi työhön kuuluvaa potilastietojen kirjaamista.
Tekoäly tekee sellaisia tehtäviä, jotka ennen kuuluivat ihmiselle. Siksi sen tuoma muutos on niin iso. Tekoäly voi päätellä, suunnitella, ratkaista ongelmia, tuottaa tekstiä ja myös luoda asioita. Haluammeko antaa tekoälylle sen roolin omassa työssämme?
Työn muuttuminen helpommaksi ei tarkoita, että se muuttuisi paremmaksi. Merkityksellisessä työssä ihmiset haluavat ponnistella, tehdä itsenäisiä päätöksiä ja luoda itse. Nämä asiat uhkaavat vähentyä työstä.
Konkarin pitkään kartuttama asiantuntemus voi yhtäkkiä muuttua tarpeettomaksi. Työelämään tulevalle nuorelle ei välttämättä edes ehdi muodostua sellaista osaamista, joka syntyy oman ponnistelun kautta ja joka auttaa myös arvioimaan kriittisesti tekoälyn tuotoksia.
Työssä ihmisen on otettava moraalinen vastuu tekoälyn tuotoksista, vaikka niiden arvioiminen olisi vaikeaa tai mahdotonta. Vaarana on, että ihmisestä tulee moraalisen vastuun kantamisen automaatti.
Miten työn mielekkyys säilyisi?
Tekoälyn kehittäjiä pitää muistuttaa, mistä työn merkityksellisyys syntyy. Se syntyy siitä, että työssä on tarpeeksi itsenäisyyttä sekä mahdollisuus kehittää osaamistaan ja kuulua johonkin porukkaan. Nämä asiat tulisi säilyttää, kun tekoälyratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön.
Työntekijöiden pitäisi olla mukana pohtimassa, miten tekoälyä käytetään työtehtävissä ja miten jokin tekoälytyökalu vaikuttaa heidän työhönsä. Arviointia on hyvä tehdä jo etukäteen.
Tarvitsemme ihmisyyttä arvostavaa tekoälyn arviointikulttuuria. Asiakkaan näkökulma muistetaan paremmin, mutta työntekijä unohtuu helposti.
Nuorten ammatillista kasvua tukee ihminen ensin -periaate. Se tarkoittaa, että työntekijä muodostaa ensin oman päätelmänsä esimerkiksi vastaanotolla olevan potilaan tilanteesta. Vasta sen jälkeen katsotaan, minkä ehdotuksen tekoäly antaisi.
3. Matti Laukkarinen, erikoistutkija, tutkinut tekoälyä rekrytoinnissa
Miten tekoäly voi vaikuttaa työn merkityksellisyyteen?
Tekoälyn käyttö rekrytoinnissa yleistyy. Tekoälyä hyödyntävät sekä rekrytoijat että työnhakijat. Näinä aikoina hakemuksia tulee todella paljon, ja hakemukset muistuttavat toisiaan. Riskinä on, että parhaat osaajat hukkuvat massaan.
Kun algoritmisia järjestelmiä käytetään rekrytoinnin tukena, rekrytoijat voivat keskittyä mielekkäimpiin tehtäviinsä.
HR-ammattilaiset, ammattirekrytoijat ja esihenkilöt hyödyntävät tekoälyä esimerkiksi työpaikkailmoitusten laatimiseen ja hakijoiden esikarsintaan. Kun prosessi etenee kohti lopullista valintaa, painopiste siirtyy rekrytoijien tekemiin haastatteluihin ja päätöksiin.
Osa rekrytoijista on huolissaan siitä, että algoritmiset tekoälyjärjestelmät eivät ole läpinäkyviä edes heille. Aina ei ole selvää, mihin tekoälyn päätökset perustuvat.
Rekrytoijat haluaisivat olla varmoja siitä, että he toimivat reilusti ja työnhakijoita arvioidaan tasapuolisesti. Sen vastuun kantaminen liittyy ammattiylpeyteen ja tekee työstä merkityksellistä.
Miten työn mielekkyys säilyisi?
Rekrytoinnin mielekkyys säilyy, kun siihen liittyviä tehtäviä automatisoidaan harkiten. Pysähdytään miettimään, että prosessiin kuuluvat nämä ja nämä vaiheet – mitkä niistä kannattaa siirtää tekoälyn hoidettavaksi?
Rutiinitehtävien delegoiminen tekoälylle voi olla järkevää, jos se vapauttaa rekrytoijan aikaa tärkeämpiin tehtäviin. Moni rekrytoija pitää työnsä parhaana puolena ihmisten kohtaamista.
Työnhakijana en itse pitäisi mielekkäänä sellaista prosessia, jossa minua haastattelee pelkästään chatbotti enkä kohtaisi yhtään ihmistä. Pidän tärkeänä myös, että lopulliset päätökset tekee ihminen. Tekoäly ei korvaa hiljaista tietoa.
4. Marja Känsälä, erikoistutkija, tutkii tekoälyn käyttöä ihmisten johtamisessa
Miten tekoäly voi vaikuttaa työn merkityksellisyyteen?
Kun esihenkilö hyödyntää tekoälyä johtamistyönsä tukena, häneltä voi säästyä aikaa vuorovaikutukseen omien tiimiläistensä kanssa. Vapautuva aika ei kuitenkaan automaattisesti siirry ihmisten johtamiseen ja kohtaamiseen. Se vaatii tietoisten valintojen tekemistä.
Tekoälyn käyttö vaikuttaa sekä esihenkilön työhön että siihen, kuinka merkitykselliseksi työntekijät kokevat oman työnsä.
Esihenkilöt voivat hyödyntää tekoälyä esimerkiksi tiimin osaamisen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Tekoäly voi auttaa arvioimaan tulevia osaamistarpeita tai tunnistamaan porukassa piilevää potentiaalia. Sen kanssa voi ideoida tiimipäiviä, työpajoja ja yhteisiä aktiviteetteja.
Jos esihenkilö käyttää tekoälyä mikromanagerointiin tai liialliseen valvontaan, on selvää, että se kuormittaa työntekijöitä ja heidän työnsä mielekkyys kärsii.
Miten työn mielekkyys säilyisi?
Esihenkilön kannattaa miettiä, mitkä johtamisen tehtävät hän kokee itselleen mielekkäimmiksi. Mitkä tehtävät hän haluaa säilyttää itsellään ja mitkä voisi automatisoida?
Tekoälyn eettinen käyttö tukee työn mielekkyyttä. Eettisyys näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijöitä koskevaa tietoa käsitellään luottamuksellisesti ja läpinäkyvästi. Jos esihenkilö tekee tekoälyllä vaikkapa yhteenvedon kehityskeskustelusta, työntekijä tietää asiasta ja on antanut siihen suostumuksensa.
Kun tekoälyä käytetään työsuoritusten seurantaan, on huolehdittava, ettei järjestelmä tuota sellaisia vinoumia, jotka vääristävät arviointia.
Aiheesta lisää:
Miten tekoäly voi tehdä työstä parempaa? Maksuttomassa Työpuntari-webinaarissa työelämän näköalapaikkojen edustajat kohtaavat tutkijoita 14.4.2026. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Työelämän suunta – skenaarioita työn tulevaisuudesta (Työterveyslaitoksen raporttisarja)
Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla – tietoa, ratkaisuja ja visioita (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Sosiaalisesti kestävän digitaalisen ja tekoälymuutoksen johtaminen yhteisarvioinnin keinoin – MANAGE-AI (VTT:n ja Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena – TEIJO (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Hoivatyön tulevaisuus: Hoivan kriisin helpottaminen alhaalta ja ylhäältä syntyviä innovaatioita tutkimalla, CAREFUTURE (tutkimushanke, jota rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto)
Kommentointi