Unettomuuteen helpotusta ryhmässä – 10 kysymystä

Unettomuuteen liittyy usein huolta, pelkoa ja suorituspaineita. Niiden tilalle voi etsiä rauhoittavia ajatuksia yhdessä muiden unettomien kanssa. Työterveyshoitajan ohjaama ryhmähoito tehoaa hyvin.
-

Työterveyshoitajan ohjaama ryhmähoito tepsii unettomuuteen hyvin. Siitä hyötyvät sekä päivätyötä että epäsäännöllistä työaikaa tekevät. Lääkkeettömien, psykologisten menetelmien vaikutus myös säilyy pitkään.

Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen erikoispsykologin Heli Järnefeltin väitöstutkimuksesta, joka toteutettiin Yleisradion työterveyshuollossa. Lähes 60 unettomuudesta kärsivää mediatyöntekijää osallistui 5–9 hengen ryhmiin, jotka kokoontuivat seitsemän kertaa.

1. Kuinka iso ongelma unettomuus on työikäisillä, Heli Järnefelt?

Ongelma on hyvin yleinen. Kolmasosalla työikäisistä on tilapäistä unettomuutta, joka voi ilmetä useita kertoja viikossa. Kymmenesosalla työikäisistä on häiriötasoista unettomuutta, joka on kestänyt vähintään kuukauden. Se vaikuttaa päiväaikaan esimerkiksi niin, että keskittymiskyky heikkenee ja mieliala laskee.

2. Mitä työterveyshuollon uniryhmissä tehdään?

Tarkoitus on auttaa osallistujia ymmärtämään omaa unettomuuttaan ja löytämään yksilölliset keinot, jotka edistävät hyvää unta. Tapaamisissa käydään läpi erilaisia lääkkeettömiä menetelmiä ja sitä, mihin ne perustuvat. Hoitoon kuuluu keskustelua ja harjoituksia.

3. Kerro esimerkkejä lääkkeettömistä menetelmistä.

Eniten näyttöä unettomuuden hoidossa on sellaisista käyttäytymisterapian menetelmistä, joissa unikoulutyyppisesti säännöllistetään unirytmiä ja rajoitetaan vuoteessaoloaikaa. Vuode ja uni pyritään yhdistämään toisiinsa, koska pitkään jatkuneessa unettomuudessa vuode yhdistyy valvomiseen ja unen yrittämiseen.

Kognitiivisilla menetelmillä tutkitaan, millaisia ajatuksia ja tulkintoja unettomuuteen liittyy. Huoli ja pelko unettomuuden seurauksista ovat tavallisia, samoin nukkumiseen liittyvät suorituspaineet. Hoidossa pyritään löytämään vaihtoehtoisia, huolta rauhoittavia ajatuksia.

4. Mitä etuja psykologisilla menetelmillä on unilääkkeisiin verrattuna?

Psykologisilla menetelmillä saadaan samansuuruisia mutta pysyvämpiä tuloksia kuin unilääkkeillä – ilman lääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia.

5. Mitä haittaa unilääkkeistä on?

Unilääkkeiden suurimpia haittoja ovat päiväaikainen väsymys ja se, että ihmisen toleranssi eli sietokyky lääkkeelle kasvaa. Siksi osa käyttäjistä joutuu ottamaan sitä aina vain enemmän.

Pitkään jatkunut lääkehoito saattaa jopa ylläpitää unettomuutta. Unilääkkeet voivat heikentää tiedonkäsittelyä, keskittymistä ja muistia. Unilääkkeisiin voi liittyä myös muita terveysriskejä, joita vielä tutkitaan.

6. Millaisen koulutuksen uniryhmien ohjaajat tarvitsevat?

Tutkimuksessa mukana olleet työterveyshoitajat saivat Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta kaksipäiväisen koulutuksen. Siinä käytiin läpi hoidon teoreettinen pohja ja menetelmät.

Työterveyslaitos on järjestänyt vastaavaa koulutusta vuodesta 2010 lähtien. Suosittelen ryhmähoidosta kiinnostuneille työterveyshuolloille myös opaskirjaamme Työikäisten unettomuuden hoito.

7. Miksi hoito toteutetaan ryhmässä?

Samoja menetelmiä voidaan käyttää ja käytetäänkin yksilöhoidossa. Ryhmästä kuitenkin saa vertaistukea ja kannustusta. Monelle on tärkeää nähdä, että muitakin unettomia on ja että he ovat ihan työkykyisiä ja pärjääviä. Työterveyshuollon kustannuksia ajatellen ryhmähoito on yksilöhoitoa edullisempaa.

8. Kuinka yleistä unettomuuden ryhmähoito on työterveyshuolloissa?

Siitä ei ole tarkkaa tietoa, mutta lääkkeettömiä hoitomenetelmiä ei ole tarjolla riittävästi. Unilääkkeitä ja muita unta edistäviä lääkkeitä käytetään edelleen paljon.

9. Ketkä työterveyshuollossa voivat ohjata ryhmiä?

Työterveyshoitajat ovat työterveyshuollon suurin ammattiryhmä, ja ihmiset hakeutuvat unettomuuden takia ensisijaisesti heidän puheilleen. He pystyvät lisäkoulutuksen avulla ohjaamaan ryhmiä.

Työterveyspsykologit sopivat ryhmien ohjaajiksi mainiosti, mutta heitä ei ole kaikissa työterveyshuolloissa. Tiedän joidenkin työterveyslääkärienkin vetäneen uniryhmiä, mutta useimmiten heidän roolinsa on unettomuuden arvioinnissa ja sen varmistamisessa, ettei taustalla ole muita sairauksia.

10. Minkä neuvon antaisit unettomuudesta kärsivälle?

Pidä työkuorma ja työtahti itsellesi sopivana. Älä vaadi itseltäsi liikaa. Varaa aikaa tauoille, rentoutumiselle ja rauhoittumiselle. Yritä pitää kiinni säännöllisestä unirytmistä, jos se on mahdollista.

Älä huolehdi liikaa siitä, paljonko unta saat. Hyväksy se, että nukut välillä huonosti. Univaikeudet ovat yleisiä. Kun jokin stressaava tilanne helpottuu, nukkuminenkin yleensä paranee.

Mieti, voisitko suhtautua unettomuuteen uteliaasti: Mistä unettomuuteni johtuu ja mistä se kertoo? Miten sen kanssa voisi elää tai miten sitä voisi helpottaa?  

 

Aiheesta lisää:

Viisi haitallista nukkumistottumusta – ”Nyt on pakko saada unen päästä kiinni!” (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Huolihetki auttaa, jos murehtiminen häiritsee nukkumista (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Uni on korvaamatonta – varsinkin aivojen palautumiselle (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Tee illalla kivoja asioita – ja 12 muuta vinkkiä hyvään uneen (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Marja Sarkkinen

Avainsanat

uni
työterveyshuolto

Jaa sisältö somessa!