Pyysimme Työterveyslaitoksen tutkimusprofessoria Jari Hakasta listaamaan työelämän tärkeimmät sanat. Hänen mukaansa ne kaikki parantavat vuorovaikutusta, sosiaalisia suhteita ja työhyvinvointia.
”Tiedetään, että työyhteisön hyvä vuorovaikutus saa ihmiset voimaan paremmin ja olemaan työkykyisempiä. Nämä asiat edistävät työn tavoitteiden saavuttamista ja ovat osaltaan myös tuottavuuden rakennuspalikoita”, Hakanen sanoo.
TOP 5 -sanat työyhteisöille:
1. Huomenta
Tervehtiminen on merkki siitä, että huomaa toisen ihmisen ja arvostaa häntä. Huomenta on pieni, merkityksellinen sana. Se saa tuntemaan, että on tervetullut työpaikalle ja osa porukkaa.
Jari Hakanen on kehittänyt kollegansa kanssa tutkimuskäyttöön kysymyssarjan arkisesta ystävällisyydestä ja huomaavaisuudesta. Vastaajat ottavat kantaa viiteen väittämään, joista yksi on ”Työtoverini tervehtivät minua työpäivän alkaessa”.
Tutkimusten mukaan ystävällisyys, kuten työtoverin tervehtiminen, on yhteydessä suurempaan työn imuun ja vähäisempään työuupumukseen.
Vuosia sitten Hakanen oli mukana vetämässä työpajoja insinööritoimistolle, joka halusi vahvistaa henkilöstönsä työn imua. Liikkeelle lähdettiin ihan perusasioista: siitä, että aamulla toivotetaan hyvät huomenet. Se ei aina ole itsestään selvää.
Toisten huomioiminen toimi siltana ja loi edellytyksiä sille, että päästiin keskustelemaan myös syvällisemmin ja ideoimaan yhdessä. Myöhemmin sama insinööritoimisto sai palkintoja muun muassa innovatiivisuudestaan.
Vinkki: Tervehdi työpaikalla kaikkia kohtaamiasi ihmisiä riippumatta heidän tuttuudestaan, ammatistaan ja asemastaan. Huikkaa huomenet tai moikat myös Teams-tapaamisissa.
2. Kiitos
Kiittämällä osoitamme työkaverille, että hän on tehnyt jotain hyvää. Se tekee hänen työnsä näkyväksi.
Kiittäminen on pientä positiivista palautetta. Myönteinen palaute synnyttää työn imua ja kannustaa saajaansa tekemään vastedes lisää hyvää.
Myös kiitoksen antajalle itselleen tulee hyvä mieli. Tutkimusten mukaan kiitollisuuden kokeminen on yhteydessä parempaan hyvinvointiin, tyytyväisyyteen, onnellisuuteen ja terveyteen.
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa todettiin, etteivät kiitollisuuden vaikutukset rajaudu vain sen osoittajaan ja vastaanottajaan. Jo pelkästään kiitollisuuden havaitseminen voi rakentaa parempia sosiaalisia suhteita ja avuliaisuutta ryhmässä.
Vinkki: Mieti, ketä työpaikallasi voisit kiittää tällä viikolla. Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa. Kirjoita iltaisin ylös muutama asia, joista voit olla kiitollinen työssä ja muussa elämässä. Hyvien asioiden huomaaminen lisää hyvinvointia.
3. Anteeksi
Anteeksi on monelle isompi sana kuin huomenta tai kiitos. Sen avulla ihmiset rakentavat sovintoa ja luottamusta.
Anteeksi-sanan käyttäminen voi tuntua vaikealta, koska se edellyttää tietynlaista nöyryyttä. Elton John lauloi aikoinaan osuvasti, että Sorry seems to be the hardest word.
Helppoa ei aina ole vastapuolellakaan eli sillä, jolta pyydetään anteeksi. Pystyykö hän kuuntelemaan ja ottamaan vastaan anteeksipyynnön ilman, että vähättelee sitä? Pystyykö hän tulemaan vastaan?
Jari Hakanen on tutkinut palvelevaa johtamista, joka painottaa työntekijöiden kuuntelemista ja kunnioittamista. Palvelevan johtajan ominaisuuksia ovat muun muassa nöyryys ja kyky antaa anteeksi. Hän osoittaa empatiaa eikä kanna kaunaa.
Se, että esihenkilö osaa tarvittaessa pyytää anteeksi tai kertoo tehneensä virheen, voimaannuttaa tiimiä. Silloin muutkin työyhteisössä saavat epäonnistua ja työssä uskaltaa ottaa riskejä. Ei tarvitse olla täydellinen.
Vinkki: Muistele, milloin olet viimeksi pyytänyt anteeksi työpaikalla tai milloin sinulta on pyydetty anteeksi. Miltä se tuntui ja mitä siitä seurasi?
4. Lähtisitkö lounaalle?
Työkaverin pyytäminen lounaalle tai kahvitauolle on hyvä tapa lisätä yhteisöllisyyttä ja torjua työyksinäisyyttä. Mukaan kutsuminen vahvistaa kokemusta siitä, että kaikki kuuluvat porukkaan.
Epämuodollinen jutustelu ruoan ääressä antaa työyhteisölle happea ja energiaa. Tavoitteisiin suuntautunutta vuorovaikutusta on työpäivän aikana muutenkin yllin kyllin.
Puheenaiheet vaihtelevat lounasseurueen ja tilanteen mukaan. Jokin työporukka keskustelee mieluiten muista kuin työhön liittyvistä asioista. Jotkut taas käsittelevät myös akuutteja työasioita tai peilaavat työhön liittyviä tunteitaan.
Parasta on, että pääsee tutustumaan kollegoihin uusista näkökulmista, kuten harrastusten ja muiden kiinnostuksen kohteiden kautta. Se ei välttämättä ole mahdollista työn touhussa.
Myös esihenkilöiden ja johtajien kannattaa huolehtia epävirallisesta vuorovaikutuksesta, sillä se lisää johdettavien myönteisiä arvioita esihenkilöstään ja tyytyväisyyttä työhön.
Yhteiset lounaat eivät ole ainoa keino, ja runsaassa etätyössäkään epävirallista vuorovaikutusta ei saa unohtaa.
Vinkki: Onko joku jäänyt ulkopuoliseksi työyhteisössänne? Pyydä häntä mukaan, kun seuraavan kerran pidät ruokatauon.
5. Saisinko auttaa?
Työyhteisöstä kertoo hyvää, jos siellä annetaan ja pyydetään apua. Se edistää luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä. Jari Hakanen ajattelee niin, että olemme työpaikalla auttaaksemme toisiamme työssä.
Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Adam Grant on kirjoittanut kirjan Anna ja ota. Siinä hän kuvaa muun muassa työpaikan ottajia, antajia ja niin sanottuja vastavuoroisia.
Ottajat keskittyvät omaan hyötyynsä. Heitä ei kiinnosta, miten he itse voisivat auttaa muita. Auttajat haluavat vilpittömästi auttaa työkavereitaan. Vastavuoroiset auttavat muita, mutta odottavat vastapalveluksia.
Grantin mukaan parhaiten voivat ja menestyvät sellaiset auttajat, jotka tarjoavat apuaan pyyteettömästi, mutta eivät tee sitä oman jaksamisensa kustannuksella.
”Miten voin auttaa sinua?” on myös palvelevan johtajan kysymys. Se osoittaa, että esihenkilö välittää tiimiläisistään ja haluaa auttaa heitä onnistumaan.
Hakasella on tapana sanoa nuoremmille tutkijoille, että vaikka hän näyttäisi kiireiseltä, häneltä saa aina pyytää apua. Ei tarvitse jäädä yksin jonkin hankalan asian kanssa.
Vinkki: Onko työyhteisössäsi joku, joka tarvitsee sinun apuasi tai neuvojasi? Jaa anteliaasti tietojasi ja taitojasi, mutta pidä huolta omista rajoistasi.
Aiheesta lisää:
Työyksinäisyyttä voi torjua – tutustu työkaveriin ja ota mukaan porukkaan (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Palvelevaa johtamista korona-aikana – ja pitkälle sen jälkeen (Jari Hakasen blogikirjoitus)
Hyvä työkaveruus on voimavara, ja sitä voi tuunata entistä paremmaksi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi