Kun tekee tutkimustyötä, tietoa haluaa jakaa eteenpäin. Hyödyllinen tieto ei saa jäädä pelkästään tutkijoiden keskuuteen. Työhyvinvoinnin tutkijan ja asiantuntijan on hyvä olla siellä, missä työelämän asioista puhutaan, myös sosiaalisessa mediassa.
Koska aihepiiri kiinnostaa ihmisiä, keskustelua käydään joka tapauksessa. Vain osallistumalla keskusteluun asiantuntija pääsee vaikuttamaan sen kulkuun.
Aktiivinen läsnäolo somessa voi myös tehdä asiantuntijasta vähän inhimillisemmän ja helpommin lähestyttävän. Hän saattaa avartaa niitä käsityksiä, joita hänen ammattikuntaansa mahdollisesti liitetään.
Siinä on muutamia syitä siihen, että Työterveyslaitoksen Liisa Puskala, Anniina Virtanen ja Jari Hakanen ovat somessa työroolissaan. Kysyimme, millaisia kokemuksia heillä on yhdestä some-kanavasta – Instagramista, Twitteristä tai LinkedInistä:
Instagramin ilmapiiri viehättää tutkijaa
Instagramista on tullut tutkija, psykologi Anniina Virtaselle mieluisin some-kanava. Siellä hän viihtyy parhaiten, ja siihen hän panostaa eniten. Se on kanavista ainoa, jota hän käyttää myös vapaa-ajallaan.
”Instagramissa on mukavin ja rakentavin ilmapiiri. Siellä on vähemmän sellaista työelämäpöhinää, jota vierastan LinkedInissä.”
Virtanen on tehnyt Instagramiin työhönsä liittyviä sisältöjä parisen vuotta. Siellä pystyy luontevasti yhdistämään työelämäaiheita ja rennompaa, arkisempaa sisältöä. Yksi tärkeistä aiheista on mielenterveys, erityisesti työelämän näkökulmasta.
Postaukset sisältävät valmiiden ajatusten lisäksi pohdintaa: tällainen asia vaivaa minua, mitä mieltä te olette? Virtanen herättelee keskustelua myös Instagramin Stories-julkaisuissa eli tarinoissa, jotka katoavat 24 tunnin kuluttua. Niihin voi tehdä vaikka pieniä galluppeja.
Instagram-keskusteluissa pääsee syvälle
Ihmiset kertovat Anniina Virtaselle kokemuksistaan kommentoimalla postauksia ja lähettämällä yksityisviestejä. Seuraajakunnassa on paljon psykologeja ja erityisesti nuoria tutkijoita. Heidän kanssaan tulee palloteltua ideoita ja jaettua vertaistukeakin.
”Keskustelut ovat parasta Instagramissa. Siellä pystyy kirjoittamaan pidempiä tekstejä kuin Twitterissä, jossa vuorovaikutus jää minusta vähän pinnalliseksi.”
Postauksen tekeminen on hyvä tapa jäsentää omia ajatuksiaan jostain asiasta. Seuraajien kommentit taas auttavat hahmottamaan, mikä siinä erityisesti kiinnostaa tai mietityttää.
Kuvilla on Instagramissa tärkeä rooli. Jotkut ottavat paineita kuviensa laadusta, mutta Virtasen mielestä niiden ei tarvitse olla mitenkään ihmeellisiä. Perusselfiet riittävät hyvin. Kuvan ei myöskään tarvitse liittyä asiapostauksen aiheeseen. Luontokuva tai kuva kahvikupista pöydällä voi toimia.
Moni asiantuntija jakaa paljon infokuvia, joissa on napakka teksti väripohjalla. Usein tekstipostaukset lähtevät lentoon jopa paremmin kuin ne, joissa on valokuva.
- Anniina Virtasen missio Instagramissa: Isot teemani ovat inhimillinen, hyvinvointia tukeva työelämä ja ylipäätään sellainen elämä, jossa on mahdollista voida hyvin. En halua pönkittää sitä uskomusta, että kaikki olisi vain yksilöstä itsestään kiinni.
- Anti omalle työlle: Käyn mielekkäitä keskusteluja, opin uutta ja verkostoidun. Saan luento- ja haastattelupyyntöjä.
- Vinkki muille tutkijoille: Testaile, tuntuuko Instagram sinulle sopivalta jutulta. Sinne ei tarvitse tuutata sisältöä joka päivä. Vaikka henkilökohtaisuus kiinnostaa, koko elämäänsä ei tarvitse avata. Esimerkiksi psykologi voi kertoa työpäivistään tai työurastaan.
Tutkimusprofessori twiittaa työelämän ilmiöistä
Työpaikan viestijöiden pitämä Twitter-tietoisku sai tutkimusprofessori Jari Hakasen aikoinaan kokeilemaan kanavaa. Pian hän huomasi, että twiitit tavoittavat mukavasti ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita työhyvinvoinnista.
”Twitter on kätevä mutta LinkedIniin verrattuna hyvin nopea kanava, joten tärkeää asiaa menee siellä paljon ohikin.”
Hakanen twiittaa työelämän ilmiöistä, tutkimustuloksista ja muista omaan työhönsä liittyvistä asioista. Välillä aiheena ovat elokuvat, ruoanlaitto tai reissut Italiaan. Hänelle on tärkeää olla kokonaisena ihmisenä asiantuntijaroolissakin.
Kun omiin postauksiin tulee kommentteja, niiden noteeraaminen tuntuu reilulta ja kohteliaalta. Epähuomiossa tai kiireessä voi kuitenkin käydä niin, että vastaaminen jää. Siitä Hakanen kokee riittämättömyyttä.
Twitter-palaute lisää työn merkityksellisyyttä
Tutkijana Jari Hakanen tasapainoilee neutraalin tiedonvälityksen ja rohkean keskustelun välillä: Sanonko jotain liian löperösti? Voinko myös soveltaa, tulkita ja ottaa kantaa? Ymmärtävätkö ihmiset, milloin kyse on tutkimustuloksesta ja milloin tutkijan näkemyksestä?
Kaikkeen mahdolliseen Hakanen ei halua ottaa kantaa. Hän ei lähde mestaroimaan sellaisille alueille, jotka eivät kuulu hänen omaan asiantuntemukseensa.
Twitterin nurjiin puoliin hän ei ole omalla kohdallaan pahemmin törmännyt. Työhyvinvointiasiat eivät herätä suuttumusta, mutta esihenkilö-sanan käytöstä joku saattaa edelleen naljailla. Myönteisiä yllätyksiä on tullut:
”Twitter-seuraajien kesken voi ajan kuluessa syntyä jännää lämpöä ja arvostusta, vaikka toista ei koskaan tapaisikaan.”
- Jari Hakasen missio Twitterissä: Haluan tuoda työelämään tietoa, toivoa ja valoa. Twitterissä on paljon pimeitäkin voimia. Twiittailen myös ongelmista, mutta ratkaisukeskeisesti.
- Anti omalle työlle: Saan paljon palautetta, mikä lisää työni merkityksellisyyttä. Olen saanut ideoita, inspiraatiota ja jopa tutkimuskysymyksiä.
- Vinkki muille tutkijoille: Kokeile Twitteriä. Hyvin monenlaisten alueiden tutkijat voivat saada siellä vastakaikua. Niukka merkkimäärä tuntuu aluksi hoopolta – mitä tolkullista twiitissä muka pystyy sanomaan? Se kynnys kannattaa ylittää.
Asiantuntija kasvattaa verkostoaan LinkedInissä
Keiden postauksia on kiva lukea? Miksi ne tuntuvat mukavilta? Mikä postauksissa houkuttelee ja hyödyttää lukijaa? Miltä itse haluan kuulostaa omassa verkostossani?
Tällaisen pohdinnan kautta erityisasiantuntija, psykologi Liisa Puskala on kehittänyt sisältöjään ja ilmaisutapaansa LinkedInissä. On hän lukenut some-asiantuntijoiden vinkkejäkin.
Puskalan alaa ovat digitalisaatio, johtaminen ja koulutus. LinkedInissä hän on kasvattanut verkostoaan aktiivisesti ja tavoitteellisesti viisi vuotta. Kun verkostoon oli kertynyt 3000 kontaktia, hänen postaustensa näyttömäärät lisääntyivät selvästi. Se motivoi jatkamaan.
”Lähetän kutsuja esimerkiksi henkilöille, joita on haastateltu lehteen ja joiden ajatuksista olen pitänyt. Verkostoon voi hyvin kutsua ihmisiä, joita ei henkilökohtaisesti tunne.”
”Minulle LinkedIn on ikkuna siihen, mitä työelämässä tapahtuu. Haen myös vaihtelua omaan kuplaani ja seuraan ihmisiä, jotka toimivat ihan eri alalla kuin minä.”
Linkkarista löytää ammatillisia sielunkumppaneita
Liisa Puskala sanoo, että LinkedIn sopii some-kanavista parhaiten hänen mielenlaadulleen. Kanavan pluspuolia ovat ammattiasiaan keskittyminen ja Twitteriä hitaampi tempo.
”Pidän myös äänensävystä, vaikka Linkkarin katteetonta intohimo- ja onnellisuuspuhetta usein irvaillaankin. Avoimuudellani haluan omalta osaltani rikkoa odotuksia ja vaikuttaa puhetapaan.”
Postauksia tehdessään Puskala pyrkii kunnioittamaan verkostonsa aikaa. Tavoitteena on, että tekstit tarjoaisivat hyödyllisiä ajatuksenmuruja ja olisivat lukemiseen käytetyn ajan arvoisia.
- Liisa Puskalan missio LinkedInissä: Omien ajatusteni ja kokemusteni kautta nostan esiin työelämän teemoja, joita pidän tärkeinä. Se onnistuu olemalla mahdollisimman aito.
- Anti omalle työlle: Olen päässyt käymään hienoja keskusteluja. Olen löytänyt ammatillisia sielunkumppaneita ja uusia asiakkuuksia. Verkostoituminen on helpompaa kuin konferenssien kahvijonoissa.
- Vinkki muille asiantuntijoille: Mene katsomaan, mitä LinkedInissä tapahtuu. Kasvata verkostoasi. Voit olla aktiivinen kolmella tavalla: jaa omia ajatuksiasi, kommentoi tai tykkää toisten postauksista. Älä aliarvioi peukuttamista – se kertoo algoritmille, millaisesta sisällöstä pidät. Sitten algoritmi tarjoaa sinulle entistä fiksumpaa sisältöä.
Lue myös:
Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä (Anniina Virtasen haastattelu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä)
Sosiaalisesti rohkea edistää yhteistä hyvää, vaikka oma asema vaarantuisi (Jari Hakasen haastattelu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä)
Empatia ja digitaidot auttavat etäjohtajaa onnistumaan (Liisa Puskalan haastattelu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä)
Kommentointi