Palaute on työelämän pienin suuri asia

Parhaimmillaan palaute energisoi, synnyttää työn imua ja kannustaa kehittymään. Monella työpaikalla se on kuitenkin käyttämätön voimavara.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta

Marja Sarkkinen

Paras palaute on saajalleen hyödyllistä – riippumatta siitä, onko se kiittävää vai korjaavaa. Hyödyllinen palaute vie tekemistä eteenpäin, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Hakanen näkee palautteen antamisen jatkumona. Mikropalautetta annetaan vaikkapa työpaikan käytävällä, ohimennen. Se voi olla tervehdys tai toteamus ”hyvin tehty”.

”Mikropalaute on pientä hyväksyntää. Se viestii, että olet olemassa ja okei. Se pitää yhteisen työvirran käynnissä”, Hakanen sanoo.

Jatkumon toisessa päässä palaute on työn tekemisen järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista arviointia. Kehityskeskustelu on tästä yksi esimerkki.

Palautteen ajatellaan yleensä liittyvän lähinnä tekoihin. Hakasen mielestä palaute tai sen puute osuu kuitenkin myös saajaan ihmisenä ja työntekijänä. Se tekee asiasta hyvin merkityksellisen ja monisyisen.

Palaute vahvistaa työn imua

Palaute on merkki siitä, että ihmisen työ huomataan. Monessa organisaatiossa työntekijät kokevat puurtavansa yksin. Palaute antaa mahdollisuuden jakaa aikaansaannoksensa jonkun toisen kanssa.

Myönteinen palaute vahvistaa työntekijän halua tehdä vastedes lisää hyvää. Se energisoi sekä synnyttää työn imua ja positiivisia tunteita. Niiden taas tiedetään laajentavan ihmisen ajattelumalleja.

”Iloa, innostusta ja ammattiylpeyttä kokevat ovat muita luovempia ja sosiaalisempia. He haluavat herkemmin ideoida ja kokeilla uutta”, Jari Hakanen sanoo.

Jatkuva, kannustava palaute tukee ihmisen työidentiteettiä eli käsitystä siitä, millainen hän on työntekijänä. Se kasvattaa motivaatiota oppia ja kehittyä. Kaiken lisäksi palaute on kuin sementtiä, joka luo työpaikalle psykologisesti turvallista ilmapiiriä.

Miksi hyvää jaetaan säästöliekillä?

Jos palautetta ei saa, työntekijä ei voi olla varma, tekeekö hän oikeita asioita. Hänelle saattaa myös tulla kurja tunne siitä, ettei työllä ole mitään merkitystä. Se on huono juttu työmoraalin ja hyvinvoinnin kannalta.

”Seurauksena voi olla työn mielekkyyden katoaminen ja työhön tylsistyminen. Jopa työuupumuksen riski saattaa kasvaa”, Jari Hakanen sanoo.

Hänestä suomalaisilla työpaikoilla on iso arvostus- ja palautevaje. Epävarmuus ja kiire vain vahvistavat palautteen kaipuuta.

”Elämme pihtaamisen kulttuurissa, jossa hyvää jaetaan säästöliekillä. Sen tilalle tarvittaisiin anteliaisuuden kulttuuri, ja kaikkein helpointa anteliaisuutta on palaute. Se on käyttämätön voimavara monella työpaikalla.”

Työkaverin tai esihenkilön yhdelläkin lausahduksella voi olla lähtemätön vaikutus. Myönteinen kommentti saattaa kannatella pitkään ja pysyä mielessä koko työuran ajan. Jos kyse on nuoresta ihmisestä, repliikki voi vaikuttaa jopa ammatinvalintaan.

”Ei paskempaa jälkeä!”

Jari Hakasen mielestä palautteen antamisessa tärkeintä on, että antajalla on hyvät tarkoitusperät. Ei tarvitse käyttää suuria sanoja, jos ne eivät istu omaan suuhun tai työyhteisön puhetapaan. ”Ei paskempaa jälkeä” saattaa jollain työpaikalla olla paras arvostuksen osoitus. Palautteen antajan on hyvä pitää mielessä myös nämä asiat:

  • Muista, että palautteen tarkoitus on aina auttaa saajaa eteenpäin.
  • Ole aito ja vilpitön.
  • Puhu selkeästi ja konkreettisesti myös silloin, kun annat korjaavaa palautetta.
  • Älä anna palautetta, jos olet ärtynyt tai väsynyt.
  • Anna kriittinen palaute kahden kesken. Älä silloinkaan latista äläkä nolaa.
  • Ole valmis keskustelemaan, tarkentamaan ja vastaamaan kysymyksiin. Palaute on kaksisuuntainen tie, jossa molemmat osapuolet kohtaavat.

Palautetta kannattaa janota

Kun toisten työn myönteinen huomioiminen on työpaikalla arkipäivää, ”hyvää” tai ”huonoa” palautetta ei edes tarvitse erotella. Sellaisessa kulttuurissa korjaavankin palautteen vastaanottaminen on helpompaa.

”Meidän kaikkien on hyvä oikein janota palautetta. Sen avulla voi tulla paremmaksi omassa työssään. Ja jos palautetta ei muuten tipu, sitä voi pyytää”, Jari Hakanen vinkkaa.

Hän itse kouluttaa ja luennoi paljon. Jos yleisön joukossa näkyy joku työtovereista, Hakasella on tapana pyytää palautetta esiintymisestään: Miten meni? Mitä voisin vastedes tehdä paremmin?

”Olen kiitollinen rehellisestä palautteesta. Hienoa, jos työkaveri suostuu antamaan tarvittaessa kritiikkiä. Se tarkoittaa, että hän ottaa minut ja tekemiseni vakavasti ja tahtoo parastani.”

Tutustu myös:
Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

Avainsanat

johtaminen
työn imu
työhyvinvointi

Jaa sisältö somessa!