Kun potilas lähtee meiltä kotiin hoidon tai toimenpiteen jälkeen, työterveyshuollosta otetaan häneen yhteyttä. Työterveyshoitaja soittaa ja kysyy, mitä sinulle kuuluu. Työkykyä aletaan arvioida ja tukea systemaattisesti. Se on minusta ykkösjuttu TYÖOTE-toimintamallissa", sanoo Kati Kaihovirta.
Kaihovirta on toiminut mallin rakentajana ja koordinaattorina Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme). Hän on taustaltaan sairaanhoitaja ja hallintotieteiden maisteri.
”Malli on saanut myönteisen vastaanoton, kun olen kertonut, mistä siinä on kyse ja mitä hyötyä siitä on potilaalle. Itse olen kova innostumaan uusista asioista ja olen ehkä saanut innostettua muitakin.”
TYÖOTE-toimintamalli tehostaa julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä. Mallissa työterveyshuolto ottaa vastuun työkyvyn tukemisesta ja julkinen terveydenhuolto saa keskittyä perustehtäväänsä.
Koordinaattori rakentaa verkoston hyvinvointialueelle
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella TYÖOTE-toimintamallin käyttöönotto alkoi vuonna 2023, erikoissairaanhoidon potilasryhmä kerrallaan.
Nyt mukana on kuusi potilasryhmää, muun muassa tekonivel- ja rintasyöpäpotilaat sekä IBD:tä eli tulehduksellista suolistosairautta sairastavat.
Näin pitkälle pääseminen on vaatinut Kati Kaihovirralta ensinnäkin verkoston rakentamista. On pitänyt etsiä oikeat ihmiset omasta organisaatiosta ja sen ulkopuolelta:
Kuka päättää mistäkin? Ketkä tiettyyn potilasryhmään liittyvät henkilöt pitää kutsua saman pöydän ääreen?
Miten hyvinvointialueen ja työterveyshuoltojen tietojärjestelmät saadaan toimimaan yhteen? Ilman sitä esimerkiksi kirurgin kirjoittama sähköinen lähete ei siirry potilaan työterveyshuoltoon.
”Olen käyttänyt TYÖOTE-toimintamalliin puolet työajastani. Siitä ajasta noin puolet on mennyt viestintään.”
Kehittäjän ja koordinaattorin osaamiset täydentävät toisiaan
TYÖOTE-toimintamalli rakennetaan hyvinvointialueelle yhdessä alueen sote-toimijoiden kanssa. Alueen erityspiirteet ja tarpeet otetaan huomioon.
Kati Kaihovirta on saanut koordinaattorin työhönsä tukea Työterveyslaitoksen kehittäjältä, työterveyshuollon erikoislääkäri Tom Oikariselta. Kumpikin on tuonut yhteistyöhön jotain arvokasta:
Kaihovirta tuntee hyvinvointialueensa ihmiset, tietojärjestelmät ja sen, millaisia muutoksia organisaatiossa on meneillään. Oikarisella on pitkä kokemus kehittämistyöstä ja työterveyshuollosta.
Työpari on pitänyt säännöllisiä palavereita, joissa he ovat tehneet muun muassa strategista suunnittelua: missä vaiheessa halutaan olla kolmen kuukauden tai puolen vuoden kuluttua?
Jos toimintamallin eteneminen on välillä hidastunut, kaksikko on miettinyt ratkaisuja yhdessä. Oikarisella on tietoa siitä, miten samoja pulmia on ratkottu muilla hyvinvointialueilla.
Tärkeä tapa edistää mallin käyttöönottoa on ollut yhteistyöfoorumin perustaminen. Foorumiin kutsuttiin muun muassa erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon edustajat sekä hyvinvointialueen johtoa.
Hyödyllisiksi ovat osoittautuneet myös kokoukset, joissa tietyn potilasryhmän tarpeista keskustelevat terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi myös potilasjärjestön edustajat. Sellaisia tapaamisia järjestettiin esimerkiksi silloin, kun suunniteltiin rintasyöpäpotilaiden TYÖOTE-prosessia.
Työparin kanssa on turvallista puhua suoraan ja ideoida
Kati Kaihovirralla ja Tom Oikarisella on yhteinen päämäärä: TYÖOTE-toimintamallin saaminen mahdollisimman laajaan käyttöön. He jakavat saman arvomaailman ja tuntevat mallin hyödyt, joista on jo tutkimusnäyttöäkin.
”Sairauspoissaolot lyhenevät. Malli tuo merkittäviä kustannussäästöjä, kun työterveyshuolto tuntee samaan aikaan sekä työpaikan työn muokkauksen mahdollisuudet että sosiaalivakuutus- ja kuntoutusjärjestelmän”, Oikarinen sanoo.
Kaihovirran mielestä heidän hyvä yhteistyönsä perustuu psykologiseen turvallisuuteen. Toisen kanssa uskaltaa puhua suoraan, ehdottaa asioita ja ideoida.
”Koordinaattorin työ on aika yksinäistä, mutta Tomin kanssa olen voinut käydä vuoropuhelua. Hän on toiminut mentorina, peilinä ja joskus vähän olkapäänäkin.”
”Kati on hyvinvointialueella ja kehittämistyössä kuin kala vedessä. Hänellä on erinomainen taito kohdata ja käsitellä ihmisiä”, Oikarinen sanoo.
TYÖOTE-mallin avulla työhön voi palata omassa tahdissa
TYÖOTE-toimintamallin mukaan julkisessa terveydenhuollossa kirjoitetaan vain lyhyt sairauspoissaolo ja potilaasta tehdään lähete työterveyshuoltoon. Mitä se käytännössä tarkoittaa Oma Hämeessä?
Kati Kaihovirta kertoo esimerkin potilaasta, jolla on tulehduksellinen suolistosairaus (IBD). Sairaus haittaa usein arkista työntekoa. Pitää esimerkiksi päästä vessaan hyvin nopeasti.
Kun potilas on ollut sairaalassa tähystyksessä ja todetaan, että kyse on IBD:stä, hänestä menee ensimmäinen lähete työterveyshuoltoon. Sairaalassa potilaalle kirjoitetaan kahden viikon sairauspoissaolo.
Sen aikana työterveyshuolto on yhteydessä potilaaseen: Mikä on vointi? Kuinka rankka tauti on? Onko aloitettu jokin lääkekokeilu? Tarvitaanko lisää sairauspoissaoloa, jotta tilanne saadaan hallintaan? Vai onnistuisiko etätyö, osa-aikatyö tai korvaava työ?
Potilaan kokemus omasta voinnistaan on keskeistä. Ketään ei pakoteta puolikuntoisena töihin. Jos sairauspoissaoloa pidennetään, sovitaan, milloin työterveyshuolto ottaa yhteyttä seuraavan kerran.
Mahdolliset lääkekokeilut ja seurannat hoidetaan edelleen erikoissairaanhoidossa. Työterveyshuollossa mietitään, mikä on tälle henkilölle oikea, yksilöllinen aika palata töihin ja miten paluuta tuetaan. Keinoja pohditaan yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa.
Kati Kaihovirta on siirtynyt toiseen tehtävään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Hän työskentelee nykyisin kirurgian vuodeosaston osastonhoitajana.
Aiheesta lisää:
TYÖOTE tukee työkykyä ja lisää tuottavuutta
TYÖOTE-tietopaketti terveydenhuollon ammattilaisille
TYÖOTE-toimintamalli laajenee perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyöhön (Työterveyslaitoksen uutinen 13.2.2025)
Kun paluu töihin sujuu hyvin, kaikki hyötyvät (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Mielenterveyden työkalupakki työpaikoille ja työterveyshuolloille. Työkalujen avulla työyhteisöt voivat rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria.
Mielenterveyden työkalupakki -hanke on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Hankkeen rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Kommentointi
Potilaalla on tietojen luovutuskielto, kuinkas sitten toimitte?
Kiitos kysymyksestä. Jos potilaalla on tietojen luovutuskielto, häneltä voidaan pyytää erillinen suostumus tietojen luovuttamiseen työterveyshuollolle. Samalla potilaalle täytyy kertoa, miksi tiedot ovat tarpeen ja miten niitä käytetään. Voidaan myös kertoa, että tietojen luovuttamisesta on todennäköisesti hyötyä työkyvyn arvioinnissa ja tukitoimien suunnittelussa.