TYÖOTE tukee työkykyä ja lisää tuottavuutta

TYÖOTE-toimintamalli tehostaa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä. Potilaan työkyvyn tuki paranee, kun vastuu työkyvyn arvioinnista ja tukitoimista siirtyy hyvinvointialueilta työterveyshuoltoon.

Mitä on TYÖOTE-toimintamalli?

TYÖOTE on julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä rakennettu toimintamalli. Se tehostaa työkyvyn arviointia ja tukea sekä helpottaa sote-alan toimijoiden resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Samalla toimintamalli vähentää työikäisten henkilöiden sairauspoissaoloja.

Toimintamallissa sairaalasta tai terveysasemalta kirjoitetaan pääsääntöisesti vain lyhyt sairauspoissaolo ja potilas ohjataan työterveyshuoltoon. Siellä otetaan vastuu työkyvyn arvioinnista ja työkyvyn tuen koordinoinnista yhdessä työpaikan kanssa. Potilaan ohjaaminen työterveyshuoltoon pyritään toteuttamaan sähköisellä, potilastietojärjestelmien välisellä lähetteellä.

TYÖOTE-toimintamallin yleisesittelykuva. Tiedot verkkosivulla.

Kun potilas siirretään lähetteellä työterveyshuoltoon, hänen työkykyään voidaan arvioida yksilöllisemmin. Se tarkoittaa, että työkyvyn arviossa otetaan huomioon henkilön työn kuormittavuus ja työpaikan mahdollisuudet muokata työtä. Jotta työhön paluu sujuu mahdollisimman hyvin, työterveyshuollon moniammatillinen tiimi, työntekijä ja työnantaja pohtivat yhdessä, millaista kuntoutusta tai työn muokkausta tarvitaan.

TYÖOTE-toimintamalli hyvinvointialueen ja työterveyshuollon yhteistyössä.

Julkiset sote-toimijat, alueen työterveyshuollot sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijat juurruttavat TYÖOTE-toimintamallin hyvinvointialueelle. He työskentelevät yhdessä, jotta TYÖOTE saadaan osaksi hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon sekä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä. Toimintamallin etenemistä ja työikäisen palvelukokonaisuuden rakentamista seuraavat hyvinvointialueille muodostetut yhteistyöfoorumit.

TYÖOTE tuo merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja lyhentää sairauspoissaoloja ilman organisaatio-, rahoitus-, tai lakimuutoksia. Yhteistyön lisääminen hyvinvointialueiden toimijoiden ja työterveyshuollon toimijoiden välillä riittää.

Työterveyslaitos ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat yhteistyössä toimintamallin vaikuttavuutta. Tutkimuksesta on julkaistu vertaisarvioitua tutkimusnäyttöä, joka osoittaa toimintamallin hyödyn: TYÖOTE lyhentää ortopedisten leikkausten jälkeistä sairauspoissaoloaikaa jopa useammalla viikolla.

Miten paljon kustannukset kutistuvat?

Työntekijät palaavat töihin nopeammin, kun työpaikalla voidaan muokata työntekijän tehtäviä.
Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle ja yhteiskunnalle keskimäärin 420 euroa.
TYÖOTE lyhentää ortopedisista leikkauksista johtuvia sairauspoissaoloja jopa usealla viikolla, ja alentaa kustannuksia yhden leikkauspotilaan kohdalla tuhansia euroja.

Työikäinen potilaan työkykyä arvoidaan yksilöllisesti ja hänen työkykyään tuetaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
Sairaala tai terveysasema voi keskittyä ydintoimintaansa ja resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti.
- Työkyvyn arviointiin ja tukemiseen liittyvät asiat siirtyvät työterveyshuoltoon.
- B-lausunnon kirjoitustarve vähenee.
Työterveyshuolto saa tiedon työkyvyn tukitarpeesta oikea-aikaisesti. Työterveyshuollon erityisosaamista hyödynnetään tehokkaasti.
Työnantajien henkilöstökulut vähenevät, kun työntekijöiden sairauspoissaolot lyhenevät. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa syvenee.
Yhteiskunnassa verotulot kasvavat, sairauspäivärahakulut vähänevät, työllisyys ja tuottavuus paranevat.

TYÖOTE-laskuri

Tutustu Itä-Suomen yliopiston valmistamaan TYÖOTE-laskuriin.

Arvioi kuinka paljon TYÖOTE vähentää sairauspoissaolon kustannuksia hyvinvointialueellasi ja koko Suomessa.
Voit tarkastella toimintamallin vaikutuksia kolmessa eri sairausryhmässä.

Kokeile laskuria!

Erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyötä koko maassa

TYÖOTE-toimintamalli on rakennettu hyvinvointialueen sairaaloiden, työterveyshuollon toimijoiden sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden yhteistyössä vähintään yhteen sairausryhmään kaikkialla Suomessa. Sähköinen lähete sairaalasta työterveyshuoltoon on käytössä lähes koko maassa.

Eniten toimintamallia käytetään ortopedisissä sairausryhmissä, mutta mallia hyödynnetään laajasti myös esimerkiksi psykiatristen, kardiologisten, fysiatristen ja neurologisten sairauksien hoidossa ja onkologiassa.
Alkuvuonna 2024 julkaistiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Yksi tavoite on saada TYÖOTE-toimintamalli käyttöön erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyössä vähintään kymmenessä eri sairausryhmässä.
- Syyskuussa 2025 neljä hyvinvointialuetta oli yltänyt tavoitteeseen. Niissä TYÖOTE-toimintamalli on käytössä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välisessä yhteistyössä vähintään 10 eri sairausryhmän osalta.
  - Sairausryhmä lasketaan erilliseksi, kun sille on luotu oma TYÖOTE-prosessi.
- Lisäksi monella alueella tavoite melkein toteutui. Kolmella hyvinvointialueella toiminta on alkuvaiheessa.

Työote-toimintamallin levinneisyys erikoissairaanhoidossa joulukuussa 2025. Sisältö selitetty leipätekstissä.

Kuva päivitetty 12/2025

TYÖOTE osaksi perusterveydenhuoltoa

Tavoitteena on saada toimintamalli aktiiviseen käyttöön myös julkisen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä. Kun hyvinvointialueen sote-toimijoilla on selkeä työnjako ja yhdessä sovitut käytännöt potilaan ohjaamisesta palveluntuottajalta toiselle, perusterveydenhuollon työ kevenee.

Toimiva lähetekäytäntö helpottaa työtä terveysasemalla. Henkilöstö voi keskittyä sairauksien diagnosointiin ja hoitoon, kun työkyvyn arviointi ja tukeminen tehdään pääosin työterveyshuollossa.
Kun perusterveydenhuollonssa todetaan potilaalla työhön liittyviä oireita tai työkykyongelmia, hänet ohjataan lähetteellä työterveyshuollon arvioon. Kun lähete saapuu, työterveyshuollon henkilöstö tekee yksilöllisen arvion henkilön työkyvystä, pohtii tarvetta sairauspoissaololle ja huolehtii työkyvyn tukitoimista.
Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan. Se helpottaa työn yksilöllistä muokkaamista.
- Potilas voi pystyä palaamaan työhön jo toipilasvaiheessa, kun työtehtäviä muokataan yhdessä työterveyshuollon, työpaikan ja potilaan kanssa.
- Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon on tärkeää tehdä järjestelmällistä yhteistyötä myös muiden kuin työkykyyn liittyvien sairauksien hoidossa.

Mitä tarvitaan, jotta Työote-yhteistyö tuo hyvinvointialueillesi toivottua tulosta?

Onnistunut yhteistyö vaatii, että:

hyvinvointialueen johto sitoutuu toimintamalliin ja yhteistyötä koordinoidaan.
perusterveydenhuollon ja työterveyshuoltojen vastuuhenkilöt sitoutuvat yhteistyöhön ja ovat mukana suunnittelussa.
perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimijoilla on ymmärrys toistensa työstä ja hyvä keskinäinen luottamus.
perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon työntekijöiden keskustelu ja ideointi yhdessä toimii.
konkreettiset yhteistyötä raamittavat toimintamallit rakennetaan yhdessä.
sujuvalle toimijoiden väliselle tiedonkululle luodaan tekniset edellytykset.
viestintä ja vuorovaikutus on monipuolista.
- Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon työntekijät perehdytetään uusiin toimintamalleihin.
- Potilaille viestitään aktiivisesti.
- Sote-toimijoille, kehittäjille ja päättäjille viestitään valtakunnallisesti.
toimintamallia seurataan, arvioidaan ja jatkokehitetään hyvinvointialueella.

Onnistuneen yhteistyön kuvaus julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. Sisältö leipätekstissä.

Milloin tehdä perusterveydenhuollosta lähete ja ohjata potilas työterveyshuoltoon?

Terveysasemalla on tärkeää ohjata potilas työterveyshuoltoon työkyvyn tarkempaan arviointiin, jos:

työ aiheuttaa tai pahentaa oireilua.
oireet tai sairaus vaikeuttaa työssä selviytymistä tai rajoittaa työtehtäviä.
sairauden hoito vaikuttaa työkykyyn tai rajoitta työtehtäviä.
työntekijällä on toistuvia sairauspoissaoloja.
työntekijällä on pitkittyneitä sairauspoissaoloja. Viimeistään, kun sairauspoissaolo on jatkunut 30 päivää.
tarvitaan työn muokkausta, koska raskaus aiheuttaa työrajoitteita.
työntekijällä on työn kuormituksen ja työergonomiaan liittyviä ongelmia.
psykososiaalinen kuormitus työyhteisössä vaikuttaa työkykyyn.

Tsekkilista potilaan lähettämiseen perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon. Kuvan tiedot löytyvät leipätekstista.

Työote-toimintamallin levinneisyys perusterveydenhuollossa joulukuussa 2025. Sisältö selitetty leipätekstissä.

Kuva päivitetty 12/2025

Miten TYÖOTE-toimintamalli näkyy työpaikalla?

Pitkät, rutiininomaiset sairauspoissaolot eivät ole hyvä ratkaisu työntekijälle eikä työnantajalle. TYÖOTE auttaa osan työntekijöistä ripeämmin takaisin töihin, mikä vähentää sijaistarvetta ja parantaa tuottavuutta.

Jotta toimintamallista on mahdollisimman paljon hyötyä, työnantajan on oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa.

Työntekijä ei välttämättä pysty tekemään työtä kokopäiväisesti heti sairauspoissaolon jälkeen.
Voi olla hyvä hetkellisesti muokata työtä, jotta työntekijä voi työskennellä myös toipilasaikana.
Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä voidaan löytää yksilöllisiä ratkaisuja, jotka lyhentävät sairauspoissaoloa.

Usein kysyttyä TYÖOTE-toimintamallista

Keräsimme alle usein kysyttyjä kysymyksiä TYÖOTE-toimintamallista. Tutustu tarkemmin!

Voit arvioida toimintamallin vaikuttavuutta käyttämällä Itä-Suomen yliopiston valmistamaa TYÖOTE-laskuria. Laskurin avulla voit arvioida mallin kustannusvaikutuksia hyvinvointialueellasi tai koko Suomessa. Voit tarkastella toimintamallin vaikutuksia kolmessa eri sairausryhmässä.

Kokeile TYÖOTE-laskuria

Lisäksi TYÖOTE-toimintamallista ortopedisten leikkausten jälkeen on julkaistu vertaisarvoituja tutkimuksia. Voit tutustua tarkemmin tutkimuksiin englanniksi alla.

Työterveyshuolto tukee palkkasuhteessa olevia työntekijöitä kaikissa työuran vaiheissa. Tämä on kirjattu työterveyshuoltolakiin ja -asetukseen. Työkyvyn tukea koskevat työterveyspalvelut ovat käytettävissä palvelussuhdetta koskevan työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen ollessa voimassa.

Jos työntekijä irtisanotaan taloudellisin tai tuotannollisin perustein, työnantajalla on velvollisuus järjestää hänelle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti työ- tai virkasuhteessa vähintään 30 työntekijää.
Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta.

Työterveyshuollon toimintatapa irtisanomistilanteissa on hyvä kirjoittaa työantajan kanssa tehtävään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työterveyshuollon resurssit vaihtelevat melko paljon alueellisesti ja eri työterveyshuollon palveluntuottajien välillä. Työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukitoimet ovat työterveyshuollon ydintoimintaa, ja tämä ydintoiminta tulisi aina pyrkiä priorisoimaan. Useat työterveyshuollot ovat ns. korvamerkinneet vastaanottoaikoja TYÖOTE-toimintaan, mikä turvaa työkykyasioiden hoidon tiukemmassakin resurssitilanteessa.

Pitkät, rutiininomaiset sairauspoissaolot eivät ole hyvä ratkaisu työntekijälle eikä työnantajalle. TYÖOTE-toimintamalli vähentääkin tutkitusti sairauspoissaoloja. Tällä on iso taloudellinen merkitys työnantajille.

Pääosin työnantajat ovat suhtautuneet varsin myönteisesti toimintamalliin. On kuitenkin hyvä muistaa, että TYÖOTE-toimintamallin avulla työterveyshuollon kustannukset saattavat vähän lisääntyä, ja toimintamalliin liittyvistä käytännöistä ja periaatteista tulee aina keskustella yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikkojen kesken.

TYÖOTE-toimintamallissa lähete liittyy työkyvyn arviointiin ja tukeen. Näissä asioissa voi aina tehdä lähetteen työterveyshuoltoon, koska se on osa lakisääteistä työterveyshuollon toimintaa.

Perusterveydenhuollon lähete ei siis vaadi tietoa työpaikan työterveyssopimuksen laajuudesta. TYÖOTE-toimintamallin mukainen ohjaus työterveyshuoltoon ei kuitenkaan siirrä sairaanhoidon hoitovastuuta työterveyshuoltoon.