Tutkimustuloksia

Lapsuuteen ja nuoruuteen sijoittuvat toimenpiteet ovat avainasemassa sairauspäivärahojen vähentämisessä. Eniten laskua selittivät sellaiset havaitsemattomat tekijät, jotka yksilön elämässä ovat vakiintuneet jo ennen työelämää tai jotka eivät uran aikana juuri muutu. Lasku selittyy osittain myös työvoiman rakenteen muutoksilla - työmarkkinoille tuli entistä koulutetumpaa väkeä.

Tieteellinen artikkeli: Laura Salonen, Elli Hartikainen, Svetlana Solovieva, Eira Viikari-Juntura, Taina Leinonen. Contribution of compositional changes in the workforce to sickness absence trends in Finland. SSM Popul Health 2023.

Aikaisempi sairauspäiväraha vähentää ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeistä vuosittaista työssäoloaikaa. Yhteys on voimakkainta mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saaneilla. Syyt taustalla ovat moninaiset, ja niistä tarvittaisiin lisää tutkimusta. Tulokset kuitenkin kielivät tarpeesta kohdentaa työvoimapoliittisia toimenpiteitä tehokkaammin.

Tieteellinen artikkeli: Salonen Laura, Solovieva Svetlana, Kauhanen Antti, Hartikainen Elli, Viikari-Juntura Eira, Leinonen Taina. Does previous sickness absence affect work participation after vocational labour market training? A difference-in-differences propensity score matching approach European Journal of Public Health 2023  

Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa. 

Lue lisää Työterveyslaitoksen verkkouutisesta >>

Tieteellinen artikkeli: Olakivi A, Kouvonen A, Koskinen A, Kemppainen L, Kokkinen L, Väänänen A. Sickness absence among migrant and non-migrant care workers in Finland: A register-based follow-up study. Scandinavian Journal of Public Health. 2023. 

Koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen on Suomessa paljon haastavampaa kuin koulutettujen ulkomaalaistaustaisten miesten tai koulutettujen suomalaistaustaisten naisten. Tutkimuksessa tarkasteltiin työttömänä olevien koulutettujen siirtymistä työelämään 2014–2019. Tutkijoiden mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisen tueksi tarvitaan uusia kohdennettuja keinoja ja työpaikkojen olisi tärkeää avata ovia osaaville Suomeen muuttaneille naisille.  

Lue lisää Työterveyslaitoksen tiedotteesta >> 

Tieteellinen artikkeli: Minna Toivanen, Ari Väänänen. Koulutettujen työttömien ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyyspolut

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää sovittiin nostettavaksi vähitellen ylöspäin. Koska erilaiset terveysongelmat lisääntyvät iän myötä, keskeinen kysymys on, miten terveydentila mahdollistaa työssä jatkamisen vanhuuseläkeiän noustessa. Tutkimuksemme mukaan terveet työssäolovuodet 50–65-vuotiailla ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2017 välillä. Myös työskentely terveysongelmista ja heikosta työkyvystä huolimatta on yleistynyt. 

Lue lisää ETK:n blogista >>

Tieteellinen artikkeli: Mikko Laaksonen, Marko Elovainio, Sakari Kainulainen, Taina Leinonen, Tuija Jääskeläinen, Harri Rissanen, Seppo Koskinen, Changes in healthy and unhealthy working life expectancies among older working-age people in Finland, 2000–2017, European Journal of Public Health, Volume 32, Issue 5, October 2022, Pages 729–734.

Finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2010–2016 odotettu työura piteni 50-vuotiailla, mutta 30-vuotiailla sen sijaan ei. Työttömyyden vuoksi menetetään yhä enemmän työvuosia ja työttömyys onkin korvannut työkyvyttömyyseläkettä menetetyn työajan suurimpana syynä. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työvuosia menetetään majoituksen ja ravitsemuksen, hallinto- ja tukipalveluiden sekä taiteen ja viihteen aloilla.

Lue lisää tiedotteesta >>

Tieteellinen artikkeli: Leinonen, Taina, Viikari-Juntura, Eira, Solovieva, Svetlana. Työajanodotteet ja menetetyt työvuodet yleisessä väestössä ja eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2022:10–22.

Koko jäljellä oleva työura pitenee, kun sairauden vuoksi työstä poissa ollut henkilö palaa osasairauspäivärahan turvin osa-aikaisesti työhön. Tällöin lyhenee työttömänä ja täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika, kun taas aika osatyökyvyttömyyseläkkeellä pitenee. Osatyökyvyttömyyseläkeläisten työurat ovat kuitenkin huomattavan pitkiä. Osasairauspäivärahan käyttö lisää työvuosia erityisesti yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella puolella hyödynnetään enemmän osatyökyvyttömyyseläkettä. 

Lue lisää tiedotteesta >>

Tieteellinen artikkeli: Leinonen, Taina, Viikari-Juntura, Eira, Solovieva, Svetlana. Has the share of the working life expectancy that is spent receiving a partial or full disability pension changed in Finland over the period 2005–2018? A longitudinal register-based study. BMJ Open 2022;12:e061085.

Asuinalue itsessään ei näytä merkittävästi vaikuttavan asukkaiden terveyteen tai kuolleisuuteen. Erot pieni- ja suurituloisten alueiden välillä ovat kuitenkin huomattavia. Keskituloiltaan alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien alueiden kokonaiskuolleisuus oli noin kaksinkertaista verrattuna ylimpään tuloviidennekseen sekä miehillä että naisilla. Tapaturmaisten- ja väkivaltaisten sairas- ja kuolemantapausten suhteen erot olivat vielä hieman suurempia. Alueiden tulotason mukaiset terveyserot kasvoivat verrattuna 1990-luvun alkuun molemmilla sukupuolilla, mutta naisilla erojen kasvu oli suurempaa. 

Tieteellinen artikkeli:  Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen. Long-term trends in urban-neighbourhood inequalities in cause-specific mortality and hospitalisation – multilevel analyses among individuals nested in Finnish post-code areas, 1991–2018.  SSM Popul Health. 2023 Mar; 21: 101323.

Suomeen tarvitaan jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi. Määrä on liki kolminkertainen Tilastokeskuksen ennustamaan maahanmuuttoon nähden. Syy korkeaan arvioon piilee alhaisessa syntyvyydessä. Lisämuutto ei vielä riittäisi pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä, mutta huoltosuhteemme muuttuisi suotuisammaksi. Myös vaikutukset julkiselle taloudelle olisivat positiivisia. 

Lue lisää tiedotteesta >>

Etlan raportti: Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys – taloudellisten vaikutusten arviointia Alho Juha, kangasharju Aki, Lassila Jukka, Valkonen Tarmo. ETLA Raportti No. 132 (2023).

Tutkimuksessa tarkasteltiin kuinka suuri henkivakuutus tarvittaisiin erilaisille kotitalouksille Suomessa, jotta elintaso säilyisi perheen huoltajan kuoleman jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että ylipäätään vain noin joka kymmenellä suomalaisella on vapaaehtoinen henkivakuutus: eniten työikäisillä, suurempituloisilla ja avioliitossa olevilla henkilöillä. Vakuutusvaje, eli nettomenetysten ja henkivakuutusten erotus, oli suurinta sen sijaan nuorilla, miehillä, korkeampituloisilla ja korkeammin koulutetuilla. Lisäksi havaittiin, että kuolemasta aiheutuvien menetysten suuruus selittää vain heikosti henkivakuutusten ottamista. 

Etlan raportti: Ropponen, Olli, Kuusi, Tero & Valkonen, Tarmo. “Mind the Gap – Assessing the Size and Determinants of the Life Insurance Gap”. ETLA Working Papers No 96 (2022).

Kun tulevaa väestökehitystä kuvaillaan stokastisilla laskelmilla, on tulosten ja niihin liittyvän epävarmuuden välittäminen sekä päätöksentekijöille että suurelle yleisölle haasteellista. Artikkelissa esitellään kaavamuotoinen kehikko, jolla voidaan dekomponoida tulevaan syntyvyyteen, kuolevuuteen ja siirtolaisuuteen liittyvän epävarmuuden vaikutuksia sekä piste-ennusteisiin että ennustejakaumiin. Sovellusesimerkkinä käytetään veroastetta, joka riittää ikääntyvän väestön aiheuttamien julkisten menojen kattamiseen annetun pituisella aikajaksolla. 

Lue lisää tiivistelmästä >>

Tieteellinen artikkeli:  Alho Juha & Lassila Jukka. 2023. Assessing Components of Uncertainty in Demographic Forecasts with an Application to Fiscal Sustainability. Journal of Forecasting, 1–9.