Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä

Hyvä työkaveri tai esihenkilö on luotettava ja suoraselkäinen. Hän saattaa jopa kannatella työuralla vaikeiden vaiheiden yli.
-

Työkaverini antoi minulle hiljattain palautetta. Kysymys ei ollut kehuista, vaan niin sanotusta rakentavasta palautteesta liittyen toimintatapaani. Hän osasi antaa palautteen kivalla tavalla: ei syyttäen ja kahden kesken. Minulle jäi hyvä fiilis ja tunne, että opin tilanteesta.

Tämä on yksi vastauksista, joita saimme Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden pieneen kyselyyn. Sen aiheena oli hyvä työkaveruus: Millainen on hyvä työkaveri tai esihenkilö? Miksi hänen kanssaan on niin mukava tehdä töitä?

Hyvää esihenkilöä kuvailtiin esimerkiksi näin:

Esihenkilö pitää meidät ajan tasalla asioista, joita on meneillään organisaatiossamme. Hän tulee vapaaehtoisesti kertomaan jopa sen, ettei hänellä tällä hetkellä ole uutta tietoa.

Ensimmäisessä oman alani työpaikassa minulla oli erinomainen esihenkilö. Hän ymmärsi, että olen vasta valmistunut, mutta antoi minulle vaativiakin tehtäviä ja opasti niiden läpi. Ei pidellyt kädestä, ei jättänyt yksin, vaan opetti minut tekemään työt itse ja laadukkaasti.

Sosiaalinen tuki suojaa stressiltä

Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta tutustui lukijoiden vastauksiin. Hänestä ne kertovat siitä, mitä asiantuntijat kutsuvat vastuulliseksi tai ammatilliseksi työkäyttäytymiseksi.

”Vastuullinen työkäyttäytyminen suuntautuu ensisijaisesti työn tekemiseen sekä oman työn, työyhteisön ja koko organisaation tavoitteiden saavuttamiseen.”

Työpaikan arjessa se näkyy esimerkiksi niin, että ihminen hoitaa hommansa, auttaa tarvittaessa muita, jakaa työtä koskevaa tietoa ja antaa palautetta. Hän tervehtii, ottaa toiset huomioon ja nostaa esiin yhteistyössä havaitsemansa pulmat.

Tutkimusten mukaan sosiaalinen tuki – kokemus samassa veneessä olemisesta – suojaa stressiltä varsinkin silloin, kun työ kuormittaa ja vaatii paljon.

Ei ole pakko tykätä

Heli Hannonen kouluttaa muun muassa esihenkilöitä ja auttaa työyhteisöjä ratkaisemaan hankalia ristiriitatilanteita. Hän sanoo, ettei työkaverista välttämättä tarvitse tykätä.

”Sen verran pitää tulla toimeen, että pystyy puhumaan kaikista työasioista. Toinen perusasia on, ettei työtehtäviä tarvitse jaotella sen mukaan, kuka pärjää kenenkin kanssa.”

Hannosen mukaan yhteisöllisyys perustuu työpaikalla siihen, että työhön liittyvät asiat sujuvat.

”Se tarkoittaa, että työn tavoite, työnjako ja pelisäännöt ovat tiedossa. Ilmapiirin hoitaminen vaikkapa tyky-päivillä tai saunailloilla voi tuottaa tulosta vasta sitten, kun työhön liittyvät asiat on ensin saatu kuntoon.”

Työystävän kanssa viihtyy

Kollegani on työskennellyt pankkialalla yli 40 vuotta. Hän on iloinen, positiivinen ja valmis uusiin juttuihin työssä ja vapaa-ajalla. Käymme yhdessä lounaalla työpäivinä ja juttelemme elämästä yleensä, etenkin lapsenlapsista.

Heli Hannonen käyttää tämäntyyppisestä suhteesta nimitystä työystävyys. Se on hyvää työkaveruutta, jossa yhteistyö sujuu hienosti ja toisen kanssa on mukava olla. Siinä on jotain enemmän kuin se, että saadaan työasiat hoidettua.

Työystävyys ei kuitenkaan aina kanna työpaikan ulkopuolelle. Työystävät eivät ehkä tapaa vapaa-ajalla, ja jos toinen jää eläkkeelle tai vaihtaa työpaikkaa, he eivät pidä kovin paljon yhteyttä.

Hannosen mukaan työkaverin kanssa ystävystyminen on ihan hyvä juttu, kunhan muistetaan, että töissä ykkösasia on työn tekeminen. Ihmissuhteet eivät saisi mennä sen edelle.

Kuka viereesi jää?

Työkaverin luotettavuus punnitaan toden teolla vastoinkäymisten kohdatessa. Heli Hannosen mielestä tämä kommentti kiteyttää asian osuvasti:

Hyvä työkaveri tai esihenkilö seisoo rinnalla ja tukee myös silloin, kun ”paska osuu tuulettimeen”. Huono työkaveri tai esimies puolestaan seisoo rinnalla vain silloin, kun asiat menevät hyvin. Molemmista on kokemusta.

Vastauksista käy ilmi myös, että kokemus hyvästä työkaveruudesta saattaa kannatella jopa vuosia ja toimia esimerkkinä itselle:

Ensimmäisessä open työpaikassani minulla oli mahtava työkaveri, joka tuki, auttoi ja ideoi rinta rinnan kanssani. Siitä jäi todella hyvä tunne, ja se on ollut erittäin merkittävää senjälkeisissä ”kylmissä” työkokemuksissani. Ilman tätä työkaveria olisin saattanut lopettaa työt kyseisessä ammatissa. Arvostan tällaisia ihmisiä valtavasti ja yritän myös itse toimia samoin.

 

Aiheesta lisää:

Näillä keinoilla jokainen voi parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Palaute on työelämän pienin suuri asia (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Anna hyvän kiertää työyhteisössäsi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Marja Sarkkinen

Avainsanat

esihenkilö
työyhteisö

Jaa sisältö somessa!