Suomalaisessa työelämässä jo käsitteeksi kasvanut Mielenterveyden työkalupakki -hanke konkreettisine työkaluineen on osa pitkäjännitteistä, sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa Työelämän mielenterveysohjelmaa.
Hanke on tavoittanut suomalaiset työpaikat erittäin laajasti. Määrälliset tavoitteet ylittyivät moninkertaisesti: hankkeen alkaessa tavoitteeksi asetettiin tuhannen työpaikan ja työterveyshuoltoyksikön tavoittaminen. Hankkeen tapahtumiin on osallistunut ihmisiä noin 5000 työyhteisöstä eri puolilta Suomea. Osallistujien välityksellä hankkeen viestit ovat levinneet vielä laajemmin.
Työterveyslaitos on vastannut kolmivuotisesta hankkeesta yhteistyössä lukuisten kumppanien ja laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Kahdeksan havaintoa mielenterveydestä -webinaarissa 17.3.2026 esiteltiin hankkeen aikana kiteytyneitä havaintoja oppeja ja näkökulmia.
Mielen tuki tarvitsee yhteistyötä kaikilta tahoilta
Hankkeen vastaava johtaja, johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa muistutti puheenvuorossaan, että työ itsessään on paras mielenterveysteko.
– Työhön liittyy pääasiassa myönteisiä kokemuksia, kuten asioiden aikaan saaminen, arvostus, luottamus, vaikutus- ja kehitysmahdollisuudet, mielekkyys ja yhteisön osana toimiminen. Nämä on syytä ymmärtää mielen hyvinvointia tukeviksi voimavaroiksi erityisesti nykyisessä työelämän murrosajassa, Mattila-Holappa korosti.
– Työ muuttuu väistämättä, emmekä voi vielä tietää miten. Taustalla ovat esimerkiksi tekoälyn käyttöönoton nopeus ja maailmanjärjestyksen muokkautuminen. Siksi on perusteltua puhua työelämän murrosajasta, Mattila-Holappa sanoi.
Kahdeksan havaintoa mielenterveydestä työelämässä
Mielenterveyden työkalupakki -hankkeessa on valjennut konkreettisia tapoja edistää mielenterveyttä työpaikoilla ja millaiset välineet tässä auttavat. Nämä oivallukset ovat auttaneet innovoimaan ja kehittämään monia toimivia digityökaluja, jotka ovat edelleen maksutta työpaikkojen käytössä.
– Havaintojen pohjalta kannattaa myös jatkaa suomalaisen työelämän kehittämistä. Erityisesti nuorten mukaan saaminen työelämään pitäisi varmistaa, Työterveyslaitoksen Työkyky ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner painotti.
– Meidän kokeneempien työssä olevien tehtävä on tukea nuoria työuran alun onnistumiseksi ja antaa nuorille kehittymismahdollisuuksia työssä. Hyvät työolot, sopivasti haastava työ ja toimiva työyhteisö tuovat meille kaiken ikäisille onnistumisen edellytyksiä, tuloksellista työtä ja hyvinvointia, Toppinen-Tanner sanoi.
Webinaarissa monipuolinen joukko asiantuntijoita keskusteli mielenterveydestä työelämässä kahdeksan havainnon pohjalta:
1. Työ on paras mielenterveysteko.
2. Mielenterveyttä kannattaa vaalia ja huomioida osana normaalia työn johtamista.
3. Mielenterveyden edistämisessä on hyödyllistä yhdistää voimat.
4. Kohdentamalla mielenterveyttä vahvistavia toimia voidaan parantaa työelämän laatua.
5. Ratkaisut kannattaa perustaa tutkimukseen.
6. Suomessa tehty työ mielenterveyden edistämiseksi kiinnostaa maailmalla.
7. Ratkaisuja on, mutta työyhteisöissä voi tuntua, että ne vievät paljon aikaa.
8. Muuttuvassa työelämässä mielenterveyteen liittyvistä ilmiöistä on tärkeää puhua niiden oikeilla nimillä.
Tutustu
- Tutustu kahdeksaan havaintoon, niihin kytkeytyviin työkaluihin ja toimintamalleihin sekä huomioihin siitä, mitä kuhunkin havaintoon liittyvissä ratkaisuissa vastedes kannattaa ottaa huomioon (pdf)
- Pääset katsomaan tallenteen webinaarista tämän linkin kautta viimeistään keskiviikkona 18.3.
- Mielenterveyden työkalupakki
- Mielenterveyden työkalupakki -hankesivu
- Mielenterveyden työkalupakki -hanke on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Hankkeen rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Lisätiedot
- projektin johtaja, johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2064. pauliina.mattila-holappa [at] ttl.fi (pauliina[dot]mattila-holappa[at]ttl[dot]fi)
- Työkyky ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner [at] ttl.fi
- projektipäällikkö, erityisasiantuntija Mari Haverinen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2064, mari.haverinen [at] ttl.fi
