Torju etätyöapatia, tuunaa työtäsi paremmaksi

Etätyössä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella omia työtapojaan ja kokeilla uusia. Otetaan tämä oppimismatkana, ehdottaa Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta

Marja Sarkkinen

Jatkuvaan etätyöhön siirtyneiden ihmisten tilanteet vaihtelevat: Toisilla työpäivät ovat niin tiiviitä, ettei kokousten välissä ehdi hengähtää. Toisilta on jäänyt pois työtehtäviä, koska niitä ei pysty hoitamaan koneella. Jos kotona on lapsia, työpäivä voi hajota osiin ja venyä.

”Kaikkien haasteet ovat erilaisia. Jokainen voi miettiä, miten tehdä omasta työstään parempaa niissä oloissa, joissa nyt työskentelee. Se on työn tuunaamisen ydintä normaaleinakin aikoina”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Hakanen on tutkinut työn imua ja työuupumusta yli 20 vuotta. Hän on myös ollut kehittämässä Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennusta.

Työn tuunaaminen tarkoittaa oman työn muokkaamista itselle mielekkäämmäksi. Tarkoitus ei ole muuttaa työtä sinänsä, vaan muokata työtehtävien osia tai omaksua uusi näkökulma työntekoon.

Oppimismatka uusiin työtapoihin

Jari Hakasen mielestä työn tuunaamisen tarve korostuu näinä aikoina. Monet tekevät etätyötä ensimmäistä kertaa elämässään. Jos työ pelkistyy tietokoneen ja kännykän äärelle, tauot jäävät pitämättä ja poikkeustilanne jatkuu pitkään, riskinä on tylsistyminen ja etätyöapatia.

”Työstä voi kadota mieli ja merkitys, kun kasvokkaiset kohtaamiset puuttuvat eikä tekemisestään saa välitöntä palautetta.”

Hyvä asia on se, että monella on nyt ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella omia työtapojaan ja tehdä kokeiluja:

”Itseensä voi tutustua työntekijänä uusista näkökulmista – ainakaan esimies ei ole hönkäilemässä niskaan. Otetaan tämä etsikkoaikana ja oppimismatkana uusiin työtapoihin”, Hakanen ehdottaa.

Mitä varten työsi on olemassa?

Työn tuunaamisen lähtökohtana ovat ihmisen yksilölliset tarpeet. Jatkuvassa etätyössä joku kaipaa työkavereitaan, toinen on hukannut motivaationsa ja kolmas etsii tasapainoa työn ja muun elämän välille. Jari Hakanen antaa ideoita tuunaamiseen:

  1. Pidä elävänä suhteet työkavereihin. Kysy matalalla kynnyksellä kuulumisia, neuvoa ja mielipidettä. Soittaisitko sellaiselle työkaverille, jonka kanssa et muuten ole paljon tekemisissä? Keksisitkö tavan piristää jonkun päivää?
  2. Juttele esimiehesi kanssa. Kysy vinkkejä, tee työhösi liittyviä ehdotuksia ja jaa tuntemuksia. Jos sinulla on liikaa tai liian vähän töitä, ota se puheeksi. Esimies, joka johtaa etätyöntekijöitä ensimmäistä kertaa, voi pelätä vaikuttavansa kyttääjältä eikä siksi ota yhteyttä. Todennäköisesti hän ilahtuu, kun kuulee työntekijöistään ja voi keskustella omiensa kanssa.
  3. Syvennä vuorovaikutusta. Joillakin työpaikoilla pidetään virtuaalisia kahvihetkiä. Kuulumisten vaihto tekee hyvää, mutta kanssakäymisessä voi ottaa seuraavankin askeleen. Olisiko aika tutustua työkavereihin ja heidän työhönsä entistä paremmin? Innostuisitteko jakamaan oppejanne?
  4. Opettele uusia taitoja. Onko sinulta kadonnut mielekkäitä työtehtäviä? Jos päiviisi on tullut lisää väljyyttä, käytä osa ajasta oppimiseen ja ideoimiseen. Ottaisitko haltuun jonkin taidon? Se ehkäisee tylsistymistä tehokkaasti.
  5. Rakenna arjestasi hyvä kokonaisuus. Pystytkö vaikuttamaan päiviesi rakenteeseen? Jollekulle sopii kahdeksasta neljään -meininki, joku saa virtaa ulkoilusta keskellä päivää. Jos sinulla on lapsia, niin pystytkö järjestämään hetkiä, jolloin olet täysillä heidän kanssaan? Toiseen maailmaan heittäytyminen irrottaa sinut työasioista.
  6. Kirkasta työsi merkitys. Tee itsellesi näkyväksi, miksi työtäsi tarvitaan ja ketä varten työskentelet. Mihin laajempaan kokonaisuuteen työsi liittyy? Kysy työkavereiltasi, mikä pitää yllä heidän kipinäänsä. Anna itsellesi palautetta.

Itsemyötätuntoa ja uskoa tulevaan

Entä mitä voi tehdä, jos koronavirusepidemia lamaannuttaa? Miten säilyttää sisäinen motivaatio, kun asiat tuntuvat menevän isossa mittakaavassa pieleen?

”Kaikki ympärillämme tapahtuva vie energiaa. Siksi kannattaa harjoittaa itsemyötätuntoa ja hyväksyä, ettei pysty ratkaisemaan kaikkea. On lupa olla tässä ja nyt, keskittyä omaan elämäänsä ja työhönsä”, Jari Hakanen vastaa.

”Monella voi olla sellainen tunne, ettei saa itsestään irti parasta mahdollista työsuoritusta. Sen hyväksymisessä itsemyötätunnolla sekä työkavereiden ja esimiehen osoittamalla myötätunnolla on iso merkitys.”

Hakanen huomauttaa, että yksi tapa tuunata työtä on hyvän tekeminen toisille. Me kaikki voimme osaltamme tukea yhteisöllisyyttä ja uskoa tulevaan.

Tutkimusten mukaan työn myönteisiä voimavaroja kannattaa vaalia varsinkin silloin, kun työpaikalla on paljon kuormittavia asioita ja muutoksia. Silloin voimavaroista – kuten arvostuksen ilmapiiristä, työyhteisön tuesta ja hyvästä johtamisesta – on eniten hyötyä ihmisten hyvinvoinnille.

Matkat vaihtuivat kirjoitustöihin

Jari Hakasella olisi pitänyt olla ennen kesälomaa neljä ulkomaan työmatkaa: vastaväittäjän hommat Italian Veronassa, kongressi Kyproksella, vierailuluento Ranskan Lyonissa ja seminaari Belgian Leuvenissa.

Matkat peruuntuivat, ja Hakanen työskentelee kotonaan Helsingissä. Tilanne on ollut yllättävän helppo hyväksyä.

”Kalenterini on yleensä liian täynnä. Nyt olen saanut keskittyä tutkijan ydintyöhön ja uppoutua kirjoittamiseen. Lähityökavereihini olen pitänyt yhteyttä aktiivisesti.”

Tutkijan henkinen työhyvinvointi on kunnossa, mutta fyysisessä ergonomiassa on toivomisen varaa. Hiirikäsi on kipeytynyt. Pilates-tunnit verkon välityksellä, kävely- ja juoksulenkit metsään ja uintireissut Marjaniemen rantaan katkaisevat istumista koneen äärellä.

”Rannan pukukoppi on suljettu koronatilanteen takia. Vaatteet pitää vaihtaa ulkona kovassakin tuulessa. Lähes nolla-asteiseen veteen pääseminen tuntuu reissun lämpimimmältä kokemukselta.”

Aiheesta lisää:
Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

Avainsanat

etätyö
työn tuunaaminen

Jaa sisältö somessa!