Torju etätyöapatia, tuunaa työtäsi paremmaksi

Osallistu
Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta

Etätyössä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella omia työtapojaan ja kokeilla uusia. Otetaan tämä oppimismatkana, ehdottaa Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Jatkuvaan etätyöhön siirtyneiden ihmisten tilanteet vaihtelevat: Toisilla työpäivät ovat niin tiiviitä, ettei kokousten välissä ehdi hengähtää. Toisilta on jäänyt pois työtehtäviä, koska niitä ei pysty hoitamaan koneella. Jos kotona on lapsia, työpäivä voi hajota osiin ja venyä.

”Kaikkien haasteet ovat erilaisia. Jokainen voi miettiä, miten tehdä omasta työstään parempaa niissä oloissa, joissa nyt työskentelee. Se on työn tuunaamisen ydintä normaaleinakin aikoina”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Hakanen on tutkinut työn imua ja työuupumusta yli 20 vuotta. Hän on myös ollut kehittämässä Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennusta.

Työn tuunaaminen tarkoittaa oman työn muokkaamista itselle mielekkäämmäksi. Tarkoitus ei ole muuttaa työtä sinänsä, vaan muokata työtehtävien osia tai omaksua uusi näkökulma työntekoon.

Oppimismatka uusiin työtapoihin

Jari Hakasen mielestä työn tuunaamisen tarve korostuu näinä aikoina. Monet tekevät etätyötä ensimmäistä kertaa elämässään. Jos työ pelkistyy tietokoneen ja kännykän äärelle, tauot jäävät pitämättä ja poikkeustilanne jatkuu pitkään, riskinä on tylsistyminen ja etätyöapatia.

”Työstä voi kadota mieli ja merkitys, kun kasvokkaiset kohtaamiset puuttuvat eikä tekemisestään saa välitöntä palautetta.”

Hyvä asia on se, että monella on nyt ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella omia työtapojaan ja tehdä kokeiluja:

”Itseensä voi tutustua työntekijänä uusista näkökulmista – ainakaan esimies ei ole hönkäilemässä niskaan. Otetaan tämä etsikkoaikana ja oppimismatkana uusiin työtapoihin”, Hakanen ehdottaa.

Mitä varten työsi on olemassa?

Työn tuunaamisen lähtökohtana ovat ihmisen yksilölliset tarpeet. Jatkuvassa etätyössä joku kaipaa työkavereitaan, toinen on hukannut motivaationsa ja kolmas etsii tasapainoa työn ja muun elämän välille. Jari Hakanen antaa ideoita tuunaamiseen:

  1. Pidä elävänä suhteet työkavereihin. Kysy matalalla kynnyksellä kuulumisia, neuvoa ja mielipidettä. Soittaisitko sellaiselle työkaverille, jonka kanssa et muuten ole paljon tekemisissä? Keksisitkö tavan piristää jonkun päivää?
  2. Juttele esimiehesi kanssa. Kysy vinkkejä, tee työhösi liittyviä ehdotuksia ja jaa tuntemuksia. Jos sinulla on liikaa tai liian vähän töitä, ota se puheeksi. Esimies, joka johtaa etätyöntekijöitä ensimmäistä kertaa, voi pelätä vaikuttavansa kyttääjältä eikä siksi ota yhteyttä. Todennäköisesti hän ilahtuu, kun kuulee työntekijöistään ja voi keskustella omiensa kanssa.
  3. Syvennä vuorovaikutusta. Joillakin työpaikoilla pidetään virtuaalisia kahvihetkiä. Kuulumisten vaihto tekee hyvää, mutta kanssakäymisessä voi ottaa seuraavankin askeleen. Olisiko aika tutustua työkavereihin ja heidän työhönsä entistä paremmin? Innostuisitteko jakamaan oppejanne?
  4. Opettele uusia taitoja. Onko sinulta kadonnut mielekkäitä työtehtäviä? Jos päiviisi on tullut lisää väljyyttä, käytä osa ajasta oppimiseen ja ideoimiseen. Ottaisitko haltuun jonkin taidon? Se ehkäisee tylsistymistä tehokkaasti.
  5. Rakenna arjestasi hyvä kokonaisuus. Pystytkö vaikuttamaan päiviesi rakenteeseen? Jollekulle sopii kahdeksasta neljään -meininki, joku saa virtaa ulkoilusta keskellä päivää. Jos sinulla on lapsia, niin pystytkö järjestämään hetkiä, jolloin olet täysillä heidän kanssaan? Toiseen maailmaan heittäytyminen irrottaa sinut työasioista.
  6. Kirkasta työsi merkitys. Tee itsellesi näkyväksi, miksi työtäsi tarvitaan ja ketä varten työskentelet. Mihin laajempaan kokonaisuuteen työsi liittyy? Kysy työkavereiltasi, mikä pitää yllä heidän kipinäänsä. Anna itsellesi palautetta.

Itsemyötätuntoa ja uskoa tulevaan

Entä mitä voi tehdä, jos koronavirusepidemia lamaannuttaa? Miten säilyttää sisäinen motivaatio, kun asiat tuntuvat menevän isossa mittakaavassa pieleen?

”Kaikki ympärillämme tapahtuva vie energiaa. Siksi kannattaa harjoittaa itsemyötätuntoa ja hyväksyä, ettei pysty ratkaisemaan kaikkea. On lupa olla tässä ja nyt, keskittyä omaan elämäänsä ja työhönsä”, Jari Hakanen vastaa.

”Monella voi olla sellainen tunne, ettei saa itsestään irti parasta mahdollista työsuoritusta. Sen hyväksymisessä itsemyötätunnolla sekä työkavereiden ja esimiehen osoittamalla myötätunnolla on iso merkitys.”

Hakanen huomauttaa, että yksi tapa tuunata työtä on hyvän tekeminen toisille. Me kaikki voimme osaltamme tukea yhteisöllisyyttä ja uskoa tulevaan.

Tutkimusten mukaan työn myönteisiä voimavaroja kannattaa vaalia varsinkin silloin, kun työpaikalla on paljon kuormittavia asioita ja muutoksia. Silloin voimavaroista – kuten arvostuksen ilmapiiristä, työyhteisön tuesta ja hyvästä johtamisesta – on eniten hyötyä ihmisten hyvinvoinnille.

Matkat vaihtuivat kirjoitustöihin

Jari Hakasella olisi pitänyt olla ennen kesälomaa neljä ulkomaan työmatkaa: vastaväittäjän hommat Italian Veronassa, kongressi Kyproksella, vierailuluento Ranskan Lyonissa ja seminaari Belgian Leuvenissa.

Matkat peruuntuivat, ja Hakanen työskentelee kotonaan Helsingissä. Tilanne on ollut yllättävän helppo hyväksyä.

”Kalenterini on yleensä liian täynnä. Nyt olen saanut keskittyä tutkijan ydintyöhön ja uppoutua kirjoittamiseen. Lähityökavereihini olen pitänyt yhteyttä aktiivisesti.”

Tutkijan henkinen työhyvinvointi on kunnossa, mutta fyysisessä ergonomiassa on toivomisen varaa. Hiirikäsi on kipeytynyt. Pilates-tunnit verkon välityksellä, kävely- ja juoksulenkit metsään ja uintireissut Marjaniemen rantaan katkaisevat istumista koneen äärellä.

”Rannan pukukoppi on suljettu koronatilanteen takia. Vaatteet pitää vaihtaa ulkona kovassakin tuulessa. Lähes nolla-asteiseen veteen pääseminen tuntuu reissun lämpimimmältä kokemukselta.”

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Aiheesta lisää:

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

Tutustu myös asiantuntijoidemme etätyövinkkeihin Työterveyslaitoksen Instagramissa

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Vuoden 2020 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä käsittelee psykologista palautumista työstä. Jutussa tutkija, psykologi Anniina Virtanen esittelee kuusi palautumisen kokemusta, jotka edistävät hyvinvointia.

”Oleellista on, että jaksaa myös vapaa-ajalla tehdä itselleen mieluisia ja tärkeitä asioita. Kaikki vapaa-aika ei saisi mennä työstä toipumiseen”, Virtanen sanoo haastattelussa.

Kymmenen luetuimman jutun listalla on myös johtamiseen, viisikymppisten vahvuuksiin, etätyöhön ja mielenterveyteen liittyviä aiheita.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

  1. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä
  2. Näin esimies on läsnä työntekijöilleen
  3. Nämä 10 vahvuutta sinullakin on työelämässä viisikymppisenä
  4. Torju etätyöapatia, tuunaa työtäsi paremmaksi
  5. Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja
  6. Ahdistus sallittu – huolien käsittely vapauttaa energiaa työn tekemiseen
  7. Empatia ja digitaidot auttavat etäjohtajaa onnistumaan
  8. Kriisi tekee hyvästä johtamisesta entistäkin tärkeämpää
  9. Näin esimies vahvistaa työntekijän uskoa onnistumiseen
  10. Työpaikan kirjoittamattomat säännöt hämmentävät: ”Maanantaina sähköpostissa odottaa viestiketju”

Salliva suhtautuminen epäonnistumisiin on yksi merkki siitä, että työyhteisö on psykologisesti turvallinen. Siellä saa siis olla turvallisin mielin oma itsensä, tuoda esiin mielipiteensä ja ajatuksensa.

”Perinteinen tapa suhtautua virheisiin on se, että niitä pitää välttää. Mokaaminen hävettää, mikä johtaa virheen peittelyyn”, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Yli-Kaitalan mielestä epäonnistumisissa on kuitenkin iso mahdollisuus oppimiseen. Se jää hyödyntämättä, jos virheistä ei puhuta. Voidaanko seuraavalla kerralla onnistua paremmin, jos saatua kokemusta ei jaeta eikä pohdita?

Psykologinen turvallisuus on esillä Työterveyslaitoksen Yhteensattumia-hankkeessa, jossa tunnistetaan sattuman tuomia mahdollisuuksia asiantuntijatyöpaikoilla. Sen tuotoksena on syntynyt digiopas Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä.

Kaikenlaisia virheitä ei pidä hyväksyä

Pelon ilmapiiri johtaa vaikenemiseen. Hiljaisuuden taustalla voi olla ajatus siitä, että virhettä käytetään työyhteisössä tekijäänsä vastaan.

Virheistä puhuttaessa pitää toki muistaa, että niiden seuraukset vaihtelevat eri aloilla ja erilaisissa töissä. Esimerkiksi sairaalassa tehty virhe voi pahimmillaan vaarantaa potilaan hengen. Kokeilevaan ja uutta luovaan työhön epäonnistumiset kuuluvat väistämättä.

Psykologisen turvallisuuden tiedetään vahvistavan muun muassa oppimisen kulttuuria ja työhyvinvointia. Kaikkiin virheisiin ei silti pidä suhtautua hyväksyvästi:

”Jos joku on rikkonut työpaikan sääntöjä tai tehnyt jotain eettisesti arveluttavaa, asiaan pitää tietysti puuttua. Kun kaikki tietävät sallitun käyttäytymisen rajat, rikkomuksiin puuttuminen ei heikennä psykologista turvallisuutta”, Kirsi Yli-Kaitala korostaa.

Yllättävät käänteet kuuluvat työhön

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on helppo hengittää ja tehdä töitä. Sellaista ilmapiiriä ei voi kehittää irrallaan organisaation muusta toiminnasta. Työyhteisössäkin se vaatii aikaa, hyviä vuorovaikutustaitoja ja omien motiivien ymmärtämistä.

Esihenkilö voi luoda virheistä oppimisen ilmapiiriä esimerkiksi näin:

  1. Tuo esiin omia puutteitasi.
  2. Kysy tarvittaessa neuvoa ja pyydä apua.
  3. Ota vastuu tekemistäsi virheistä.
  4. Osoita, että haluat kaikkien äänen kuuluviin työyhteisössä.
  5. Tunnista tilanteita, joihin liittyy pelkoa.
  6. Sano ääneen, että virheet ja yllättävät käänteet kuuluvat työhön.
  7. Rohkaise kokeilemaan uutta ja kohtaamaan vastoinkäymisiä.
  8. Kannusta jakamaan epäonnistumisia ja oppimaan niistä yhdessä.
  9. Kiitä hyvästä yrityksestä ja ponnisteluista.

Virhe ei vie ihmisen kyvykkyyttä

Työyhteisön jokainen jäsen on osaltaan luomassa joko turvallista tai pelon ilmapiiriä. Pienilläkin ilmeillä, eleillä ja sanoilla on merkitystä. Kirsi Yli-Kaitala ehdottaa ajattelutavan muuttamista tähän suuntaan:

Hyväksyn sen, että epäonnistun välillä. Se ei vähennä ammatillista osaamistani eikä kerro siitä, mihin pystyn. Suhtaudun ymmärtäväisesti myös työkavereiden mokiin. Niissäkin on usein kyse ympäristössä tapahtuvista muutoksista ja asioista, joita on vaikea ennakoida.

Jos epäonnistumisista puhuminen tuntuu vieraalta, sitä voi kokeilla Ruusu, nuppu & piikki -menetelmällä:

  • Jokainen kertoo vuorollaan kolme asiaa esimerkiksi työviikostaan tai -kuukaudestaan.
  • Ruusu on asia, joka sujui hyvin.
  • Nuppu on asia, joka herättää toivoa tai innostaa.
  • Piikki on asia, joka ei mennyt kovin hyvin tai epäonnistui.

Tällaiseen kolmen kokonaisuuteen yksi epäonnistuminen sujahtaa helposti eikä korostu liikaa.

”Kun joku avautuu omista epävarmuuksistaan ja puutteistaan, se saa muutkin avautumaan omistaan. Jo tämän mekanismin tiedostaminen voi saada työyhteisössä jotain hyvää liikkeelle”, Yli-Kaitala sanoo.

Joka kahdeksas suomalainen palkansaaja kärsii kroonisesta väsymyksestä usein tai jatkuvasti. Tieto on peräisin vuoden 2019 työolobarometrista. Väsymys voi liittyä esimerkiksi stressiin tai työuupumukseen, mutta myös elintavoissa saattaa olla parantamisen varaa: syödään väärällä tavalla ja nukutaan liian vähän.

Johtava asiantuntija, ravitsemusterapeutti Jaana Laitinen puhui Työterveyslaitoksen Facebook Live -lähetyksessä terveellisestä ravitsemuksesta, unesta ja palautumisesta poikkeusaikana.

”Jatkuvaan etätyöhön siirtyneen ihmisen elämänpiiri voi kaventua niin, että hän liikkuu vain ruokapöydän, työpöydän, sohvapöydän ja yöpöydän välillä.”

Laitinen antoi neuvoja muun muassa siihen, miten napostelua saisi vähennettyä. Napostelu on esimerkiksi jatkuvaa mussutusta, joka korvaa terveellistä perusruokaa ja syrjäyttää säännöllisen ruokarytmin. ”Koneen” pitäminen käynnissä herkkujen voimalla voi tulla tavaksi.

Kokeile näitä vinkkejä:

1. Tarkkaile, tuleeko sinun naposteltua

Jos sinulla on tapana napostella, sen tunnistaminen on hieno juttu. Muuten syöt itseltäsi salaa. Kun sitten jonain päivänä vaihdat venyvät verkkarit työvaatteisiin, ne saattavat tuntua yllättävän tiukoilta.

2. Mieti, miksi napostelet

Onko kyse siitä, ettet syö riittävästi kunnon ruokaa ja olet nälkäinen? Yritätkö parantaa napostelulla keskittymistäsi työhön? Vai syötkö lievittääksesi stressiä? Silloin mielesi tekee varsinkin rasvaisia ja suolaisia ruokia.

Napostelu voi liittyä myös väsymykseen. Liian vähän tai huonosti nukkuneena ruokahalua lisäävien hormonien eritys lisääntyy.

3. Pidä ruokarytmi säännöllisenä

Huolehdi siitä, että syöt säännöllisesti. Aivot ja lihakset tarvitsevat polttoainetta suunnilleen 3–4 tunnin välein.

Jos ruokailut ja kahvitauot meinaavat jäädä väliin, hyödynnä puhelimen hälytyksiä tai sähköisiä kalenterivarauksia.

4. Jätä epäterveelliset herkut kauppaan

Ruokatottumusten muuttaminen alkaa ostoslistan laatimisesta. Kirjaa listalle terveellisiä vaihtoehtoja ja noudata listaa, kun olet ruokakaupassa.

5. Napostele aiempaa terveellisemmin

Vähennä naposteltavan ruoan määrää ja paranna sen laatua. Rouskuttele vaikka porkkanaa suklaan sijasta ja juo vettä sokerisen limsan asemasta.

6. Päätä, milloin herkuttelet

Tee itsesi kanssa sopimus siitä, minä päivinä herkuttelet esimerkiksi lounaan jälkeen. Päätä etukäteen sekin, mitä jälkiruokaa syöt.

Kun sitten olet haukkaamassa herkkua, pysähdy, hengitä rauhallisesti ja nauti hyvästä mausta. Ruoasta, myös herkuista, saa nauttia ja kokea mielihyvää. Tietoinen syöminen voi auttaa pitäytymään kohtuullisessa määrässä.

Jos sinulla on perhettä, niin sopikaa yhteisestä karkkipäivästä. Pysykää silloinkin kohtuudessa. Noin 100 grammaa karkkia per nuppi on ihan riittävästi.

7. Tiedosta napostelun seuraukset

Mieti, mitä napostelu tekee hampaille ja vyötärölle. Paljonko rahaa herkkuihin kuluu? Mitä muuta voisit rahoilla tehdä kuin istua hammaslääkärin vastaanotolla suu ammollaan, poran vihloessa hampaita?

Mielikuvat siitä, mitä huonoa tai hyvää erilaisista ruokatottumuksista seuraa, voivat motivoida muutokseen.

8. Huolehdi riittävästä palautumisesta

Pidä elvyttäviä taukoja työpäivän aikana. Anna itsesi palautua työn rasituksista, kun olet vapaalla.

Pura stressiä terveellisillä keinoilla, kuten ulkoilemalla, saunomalla, musiikkia kuuntelemalla tai perheen ja ystävien kanssa lautapelejä pelaten.

9. Suhtaudu itseesi lempeästi

Ole itseäsi kohtaan myötätuntoinen ja ymmärtäväinen. Elämme parhaillaan rankkaa ajanjaksoa, joka herättää monenlaista huolta ja poikkeaa kaikista aiemmista.

Se, että moitit itseäsi repsahduksista, ei edistä muutoksen tekemistä. Neutraali tai kannustava suhtautumistapa toimii paremmin. Ajattele, että olet nyt harjoittelemassa uuttaa toimintatapaa. Kiitä itseäsi onnistumisesta!