Kiitollisuus on mielensähyvittäjän polttoainetta

Arvostatko elämäsi hyviä asioita? Kiitollisuudella on vahva yhteys hyvinvointiin ja onnellisuuteen, sanoo työhyvinvoinnin tutkija Jari Hakanen.
-

Marja Sarkkinen

Kiitollisuus on positiivisista tunteista vähätellyin ja vähiten tutkittu. Sillä on kuitenkin mahtava voima ihmisten arjessa ja selviytymisessä. Tätä mieltä on tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. "Kiitollisuus on tässä ja nyt elämistä, sen huomaamista ja arvostamista, mikä elämässä on hyvää. Kiitollisuuden harjoittajaa voisi sanoa mielensähyvittäjäksi.” Kiitollisuudella on vahva myönteinen yhteys hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Joidenkin tutkimusten mukaan kiitollisuutta tuntevilla on myös parempia ihmissuhteita kuin muilla. Terveyden ja kiitollisuuden yhteyksiä on tutkittu vähemmän, mutta kiitollisuus näyttää olevan yhteydessä ainakin unen hyvään laatuun. "Olen itsekin harjoittanut kiitollisuusmietiskelyä aikoina, jolloin minulla on ollut mieltä painavia ja nukahtamista vaikeuttavia asioita. Nukkumaan mennessä olen keskittynyt päivän hyviin asioihin."

Hyvä voi tulla mutkan kautta

Jokaisella ihmisellä on vahvuuksia, jotka ovat tärkeitä hänen hyvinvoinnilleen. Jari Hakanen pitää kiitollisuutta yhtenä omista vahvuuksistaan. Se on vastavoima negatiivisille tunteille, kuten kyynisyydelle, katkeruudella ja kateudelle. ”Aika usein osaan olla kiitollinen pienistä asioista, kuten aurinkoisesta syksystä kolean kesän jälkeen." Hakanen aloitti uransa työhyvinvoinnin tutkijana myöhään: 36-vuotiaana. Se onnistui, koska silloinen esimies luotti häneen ja antoi mahdollisuuden opetella. Se on yksi isoista kiitollisuuden aiheista. "Elämässäni kaikki hyvät asiat ovat tulleet mutkan kautta. Omalle kehitykselleni oli vain hyväksi, että tein muita juttuja ennen tutkijaksi ryhtymistä. Opintoalaakin olen aikoinaan vaihtanut.” Epäonnistuminen, koettelemus tai viivästys voi pitkän ajan kuluessa osoittautua hyödylliseksi. Se on mahdollista maaperää kiitollisuuden kasvulle. Viime vuosina onkin alettu puhua ”posttraumaattisesta kasvusta”, joka tarkoittaa ihmisen myönteistä henkistä kehittymistä kriisin jälkeen. Tässä kasvussa kiitollisuudella on osansa.

Itsestään selvää ei arvosta

Kiitollisuutta luonnehditaan pysyväksi tavaksi suhtautua elämään, ihmisiin ja itseensä. Se on myös taito, jota voi harjoitella ja parantaa. Kaikki lähtee siitä, että miettii, mitä asioita pitää itsestään selvinä. Kiitollisuus kasvaa, kun alkaa ihmetellä ja arvostaa niitä. Tutkimusten mukaan ainakin nämä keinot lisäävät hyvinvointia ja onnellisuutta:

  • Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa. Listaa kerran viikossa 3-5 asiaa, joista tunnet kiitollisuutta. Ne voivat olla hyvin pieniäkin, jos isoja on vaikea löytää. Jatka listauksen tekemistä kuuden viikon ajan.
  • Kirjoita kiitollisuuskirje. Kirjoita kirje jollekulle, jonka kanssa olet ollut tekemisissä elämäsi varrella. Kerro, miksi olet kiitollinen juuri hänelle. Menetelmä toimii riippumatta siitä, lähetätkö kirjettä.

Arjen huomaavaisuus kantaa

Työpaikalla arjen huomaavaisuus on voimavara. Se liittyy usein lyhyisiin kohtaamisiin kiireen keskellä. Näitä kohtaamisia on työpäivän ja -viikon aikana lukuisia. Joka kohtaamisessa voimme olla toisillemme ystävällisiä ja kiitollisia tai täysin neutraaleja tai vihamielisiä. Vuorovaikutuksen pienet asiat rakentavat kuvaa siitä, millaisia työntekijöitä olemme ja millaisina muut meidät näkevät. ”Jos vuorovaikutuksen minimi on, että aamulla tervehditään, niin seuraava askel on kiittäminen”, Jari Hakanen sanoo. Hänen mielestään kiitoksen antamista ei pidä pihdata. Kyse on toisen ihmisyyden tunnustamisesta ja sen arvostamisesta, mitä hän tekee. ”Itse tunnen saavani kiitosta työstäni, kun tuntemattomat kansalaiset soittavat ja kertovat omista kokemuksistaan. Joku kertoo työuupumuksestaan ja joku innostuksestaan.” Viimeksi Hakasta kiitettiin kotona: ”Toissa iltana tein uunissa haudutettuja nauriita. Meidän 18-vuotias poikamme sanoi, ettei tiedä kenenkään muun isän laittavan sellaista ruokaa. Hän sanoi sen hyvällä.”

Jaa sisältö somessa!