Tutkijakaksikko haluaa vahvistaa sitä, mikä meitä kannattelee töissä

Hyvän työkaverin kanssa voi pallotella ideoita ja jakaa työkuormaa. Työhyvinvoinnin tutkijat Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen sanovat, että heistä kumpikin tuo yhteistyöhön jotain ainutlaatuista.
Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta

Marja Sarkkinen

Halu paneutua uusiin, kiehtoviin ilmiöihin sai Janne Kaltiaisen lähtemään tutkijan uralle. Hän olisi myös voinut jäädä henkilöstöalan tehtäviin. Vakituinen paikka oli järjestynyt jo ennen valmistumista Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineesta.

”Gradua tehdessäni huomasin nauttivani tutkimusanalyysien ja päätelmien tekemisestä. Kun sitten tarjoutui mahdollisuus ryhtyä väitöskirjatutkijaksi, päätin, että tämä kortti pitää katsoa.”

Nykyisin Kaltiainen toimii erikoistutkijana Työterveyslaitoksessa tutkimusprofessori Jari Hakasen tiimissä. Hakanen on työskennellyt yli 20 vuotta työhyvinvoinnin tutkimuksen parissa. Hän on tutkinut sekä työuupumusta että niitä myönteisiä asioita, jotka kannattelevat meitä töissä. Työn imu -käsite on hänen luomansa.

”Tutkijan työssä ei ole koskaan valmis. Koskaan ei voi kuvitella tietävänsä ja osaavansa kaikkea. Aina löytyy tutkittavaa, joka on merkityksellistä sekä itselle että työelämän kehittämiselle”, Hakanen sanoo.

Yhteinen ideointi ja sparraus innostavat

Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen ovat olleet työkavereita syksystä 2018 lähtien. Heistä on tullut työpari, joka tekee tiivistä yhteistyötä.

Ensimmäinen yhteinen projekti liittyi hammaslääkärien työhyvinvointiin. Koronakeväänä 2020 aloitetussa Miten Suomi voi? -hankkeessa he tarkastelevat pandemian vaikutuksia työntekijöihin. Meneillään on myös Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimus.

”Se tutkimus on yksi iso ammatillinen unelma. Määrittelemme ensimmäistä kertaa aitoja työuupumuskokemuksia vasten raja-arvot sille, mitä lievä ja vakava työuupumus tarkoittavat. Tavoitteena on parantaa työuupumuksen tunnistamista ja ehkäisyä”, Hakanen sanoo.

Senioritutkijana ja tutkimusprofessorina hän vastaa tutkimusprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä rahoituksen hankkimisesta. Kaltiainen on kuitenkin ollut alusta asti suunnittelemassa yhteisiä hankkeita.

”On hienoa, että voimme ideoida yhdessä ja kommentoida toistemme ajatuksia”, Hakanen sanoo.

Arvostus näkyy omassa työyhteisössä

Tutkijakaksikon mielestä heistä kumpikin tuo yhteistyöhön jotain ainutlaatuista. Vaikka molemmat ovat sosiaalipsykologeja, he ovat opiskeluaikoinaan omaksuneet erilaiset tutkimusmenetelmät.

Tutkimustyön lisäksi he ovat mukana Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksessa ja jakavat muutenkin ”koko paletin” eli luentokeikat, koulutustehtävät ja median yhteydenotot. Jari Hakaselle erilaisia yhteydenottoja tulee niin paljon, että itse ydintyöhön on vaikea löytää rauhallista aikaa.

Hakanen kuvailee Janne Kaltiaista tutkijana huolelliseksi, tunnolliseksi ja silti hämmästyttävän nopeaksi.

”Jannella on hyvä työmoraali, ja hän tekee ikäviäkin hommia. Ensitöikseen hän ehosti tylsät esitysslaidini, mitä arvostan suuresti. Meillä näkyy se klisee, että kun vanhempi tuskailee tietojärjestelmien kanssa, niin nuorempi sujuvasti suhaa niissäkin.”

”Työkaverina Janne on upea. Odotan innolla meidän ensimmäistä konfliktiamme.”

Kaltiainen arvostaa Hakasen vahvaa kokemusta työhyvinvointitutkijana ja sitä, miten tämä kohtaa ihmiset omalla työpaikallaan. Ystävällisyys, vilpittömyys, arvostuksen ja luottamuksen osoittaminen nousevat myös tutkimuksissa esiin työhyvinvointia tukevina asioina.

”Mistähän vielä voisin valittaa?”

Tutkimustyössä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Matka tutkimusideasta valmiiseen tuotokseen kestää yleensä 1–4 vuotta. Aikaa kuluu esimerkiksi niin sanottuihin revisiokierroksiin:

Tutkija kirjoittaa artikkelin kansainvälistä tieteellistä julkaisua varten. Aikanaan hän saa artikkelin arvioijilta kommentteja, kritiikkiä ja ehdotuksia. Tutkija laatii vastauksen, jossa hän antaa lisätietoja ja perustelee ratkaisujaan.

Kierroksia voi tulla useitakin, ja joskus artikkeli hylätään. Prosessi saattaa tuntua raskaalta, mutta sen tarkoitus on parantaa tutkimuksen laatua.

”Siinä pääsee todella käyttämään perustelukykyään ja kaikkea osaamistaan”, Janne Kaltiainen sanoo.

”Kunhan kommentointi on reilua eikä ilkeää toisen tutkimuksen alas ampumista”, Jari Hakanen huomauttaa.

Kerran Hakanen sai artikkelistaan pitkän ja ihan rakentavan arvion. Häntä nauratti, kun arvioija muutaman sivun jälkeen pohti ”and what else could I nag about” – eli mistä vielä voisin valittaa. Se kuvaa hyvin periaatetta, että jokainen kivi käännetään.

Työpaikoille on läheiset yhteydet

Molemmat tutkijat tunnistavat itsessään uteliaan mielenlaadun ja vähän maailmanparantajaa. Jari Hakanen sanoo, että tutkimustyö on auttanut häntä keskittymään:

”Minulla on taipumusta kiinnostua kaikista mahdollisista asioista maailmassa ja lähteä leijumaan. Tutkijana on ollut pakko asettua ja uppoutua tiettyyn aiheeseen. Se on ollut minulle myönteisessä mielessä pallo jalassa.”

Hakanen ja Kaltiainen haluavat parantaa työelämää niin, että se entistä paremmin tukisi työntekijöiden hyvinvointia ja innostusta sekä työpaikkojen menestystä.

”Halusin Työterveyslaitokseen juuri siksi, että täältä käsin pystyy vaikuttamaan suoraan työelämän kehittämiseen. Työpaikoille on läheiset yhteydet”, Kaltiainen sanoo.

Hän on huomannut, että talon tunnettuus ja hyvä maine auttavat myös löytämään tutkimuksiin hankekumppaneita.

Uudet aiheet kypsyvät mielessä

Nykyiset tutkimuskohteet tuntuvat merkityksellisiltä, mutta tutkijoiden mielessä kuplii koko ajan uusia aiheita. Janne Kaltiaista kiinnostaa esimerkiksi etätyö, varsinkin siihen liittyvän yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentaminen.

Jari Hakanen haaveilee sadoilla työpaikoilla tehtävästä tutkimuksesta, jossa pääsisi selvittämään organisaation kulttuurin merkitystä työhyvinvoinnille ja työpaikan elinvoimaisuudelle. Ovathan organisaatiossa vallitsevat uskomukset, asenteet ja näkemykset sitä ilmaa, jota työntekijät hengittävät.

”Miltä tahansa alalta löytyy hyvinvoivia, loistavasti yhdessä työskenteleviä työporukoita. Toisaalta taloudellisesti menestyvienkin alojen työpaikoilla on pahoinvointia. Olisi mahtavaa päästä vielä paremmin käsiksi siihen, millaisia ilmiöitä työpaikoilla on”, Hakanen sanoo.

Kuva: Sirpa Levonperä

Aiheesta lisää:

Miten Suomi voi? -tutkimushanke

Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanke

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

Luottamus mahdollistaa yhteistyön – uuden esimiehen kannattaa olla tarkkana (Janne Kaltiaisen haastattelu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä)

Kuusi myyttiä työuupumuksesta – ”Ei työ uuvuta, vaan yksityiselämän kriisit” (Jari Hakasen haastattelu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä)

Työpareja esittelevä juttusarja Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä:

Aivotyö luistaa, kun sen tieltä raivataan esteet (Virpi Kalakoski ja Heidi Lahti)

Työturvallisuus on hyvän tekemistä itselle ja työkaverille (Maija-Leena Merivirta ja Tiina-Mari Monni)

Mielen hyvinvointi ja urheilu yhdistävät työparia (Elisa Valtanen ja Pauliina Mattila-Holappa)

Työ tekee hyvää, vaikka työkyky ei olisi täydellinen (Kirsi Unkila ja Minna Savinainen)

Työelämän uudet ilmiöt innostavat – tutkimustieto jalostuu kaikille ymmärrettäväksi (Kirsi Yli-Kaitala ja Minna Toivanen)

Avainsanat

työhyvinvointi
tutkimus
työn imu

Jaa sisältö somessa!