”Ihminen ei voi löytää uusia maita, jos ei uskalla kadottaa rantaa näkyvistään.” (André Gide)
TYÖ2030-ohjelman käynnistämisvaihe alkaa olla välisatamassa. Määräaikainen työni suomalaisen työelämän kehittämisen hyväksi päättyy vuoden lopussa. Tässä on poimintoja siitä työstä, jota olemme kesäkuun 2020 alusta yhdessä tehneet ohjelman toimijoiden kanssa.
Työtämme ovat ohjanneet pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteet:
- vauhdittaa työpaikoilla toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä
- vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria
- nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi
- nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.
Korona-aika on tehnyt nämä tavoitteet entistä tärkeämmiksi, sillä digitalisaatio tuli osaksi elämäämme ja etätyö osaksi työelämäämme nopeassa tahdissa. Tämä vaatii monen asian pohtimista uudella tavalla:
Mistä tuottavuus ja työhyvinvointi kumpuavat? Miten osaamista kehitetään ja oppimista tuetaan työyhteisöissä? Miten luottamusta ja yhteistyötä rakennetaan verkossa? Miten toimintatapoja uudistetaan yhdessä ja luodaan työelämäinnovaatioita työyhteisöissä? Muuttuuko johtajuus ja mihin suuntaan?
Mihin matka vie?
Tänä syksynä olemme pohtineet työelämän ohjelmallisen kehittämisen tarkoitusta, tavoitteita ja työelämän arkea vuonna 2030. Olemme sitä mieltä, että kymmenen vuoden päästä työpaikoilla tarvitaan näitä asioita:
- osallistava kehittämisen kulttuuri, joka perustuu luottamukseen ja yhteistyöhön, yhdessä oppimiseen ja innovointiin
- enemmän arvoa asiakkaalle -toimintatapa, joka on lähtökohtana kehittämiselle, osaamiselle ja työn merkityksellisyydelle
- uudistumiskyky eli resilienssi ja ratkaisukeskeisyys, jotka ovat työn murroksessa kilpailuetuja
- innovointi, tuottavuus, työhyvinvointi ja jatkuva oppiminen, joihin kestävä kasvu perustuu.
Onko suuntamme oikea? Haastan kaikki pohtimaan näitä kysymyksiä:
Olisiko työelämä ja myös työhyvinvointi Suomessa maailman parasta, jos edellä kuvatut toimintatavat vallitsisivat työpaikoilla? Olisimmeko digiaikakauden johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä maailmassa?
Jos olisimme, Suomen työelämäbrändi saisi vahvistuksekseen luottamuksen, osaamisen ja turvallisuuden lisäksi uudistumiskyvyn digitalisaation keskellä. Tämä voisi olla kilpailuetu, joka toisi investointeja ja osaamispääomaa Suomeen.
Maata näkyvissä?
Olemme kysyneet myös nuorilta, millaisessa työelämässä he haluaisivat työskennellä. Tärkeimpiä nuorten esiin nostamia teemoja ovat:
- työn vapaus eli ajasta ja paikasta riippumaton työnteko
- työntekijän yksilöllisyys ja omien vahvuuksien hyödyntäminen
- halu tehdä työtä, joka on intohimo tai harrastus
- kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviin
- työkaverit ja hyvä työyhteisö.
Nuorten kuvaama inhimillinen työelämä on hyvää ja tavoiteltavaa meille kaikille. Kuva vuoden 2030 työelämästä varmasti muuttuu matkan varrella, mutta ohjelman tavoitteita kohti matkataan ainakin tämän hallituskauden verran.
Työelämän ohjelmallisen kehittämisen vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, joten ohjelmat ulottuvat yleensä yli hallituskausien. Vaikutukset näkyvät myös uusina liiketoimintamalleina, yritysten kasvuna tai parempina palveluina kansalaisille sekä työllistymisenä.
Millaisella merellä seilaamme?
Uskon, että kuljemme koronan jälkeenkin yllätyksellisissä maisemissa työelämässä. Tämä edellyttää entistä laajempaa yhteistyötä, yhteistä ajattelua ja oivaltavaa kartan lukemista.
Emme ehkä voi tallata tuttuja polkuja, vaan meidän on etsittävä kiertoteitä ja oikopolkuja, eksyttävä ja haettava suuntaa uudelleen. Meidän on kokeiltava ja hankittava tietoa, jotta pystymme toimimaan kunkin organisaation, toimialan tai alueen muuttuvassa toimintaympäristössä. Ihmisten ideoilla ja osaamisella sekä yhteisellä oppimisella pärjäämme myrskyisälläkin merellä. Kompassiksi matkallemme olemme löytäneet nämä asiat:
- tuottavuus, työhyvinvointi ja työn merkityksellisyys
- osaaminen ja jatkuva oppiminen
- luottamus ja yhteistyö
- digitalisaatio ja työelämäinnovaatiot.
Johtajuus sisältyy näihin kaikkiin. Siihen saa hyviä esimerkkejä johtamisverkostosta sekä hankkeisiin ja verkostoihin osallistuvista organisaatioista.
TYÖ2030-ohjelman toteutukseen ovat sitoutuneet kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, kolme ministeriötä, Työterveyslaitos ja joukko muita keskeisiä työelämän asiantuntijaorganisaatioita. Kehittämistoimenpiteet tavoittavat lähes kaikki työpaikat niin elinkeinoelämässä kuin muilla sektoreilla.
Tällaisen kansallisen ohjelman yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy työpaikoilla tapahtuvan ja niiden tarpeista lähtevän kehittämisen sekä laajan yhteistyöverkoston avulla. Tämä ydintoimijoiden joukko on matkaopas paremman työelämän rakentamisessa.
Millaisilla kulkuneuvoilla matkaamme?
TYÖ2030-ohjelma tarjoaa työpaikoilla tapahtuvan kehittämisen vauhdittamiseksi monia verkostomaisia tapoja. Ohjelman toimintamuodot ovat kuin kulkuneuvoja, joilla teemme matkaamme välillä avomerellä, välillä satamissa ja vankalla maaperällä. Tänä vuonna käynnistyi 13 toimialahanketta, jotka kehittävät alan työpaikoille uudenlaisia toimintatapoja.
Aluepiloteilla ja -verkostoilla pyritään löytämään toimintamalleja alueelliseen työelämän kehittämiseen työpaikkojen tueksi. Aluepilotteja käynnistyi maksimimäärä eli kolme yhteensä neljällä ELY-alueella (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset).
Työelämän onnistumistarinoita korona-ajan Suomesta on koottu omalle sivustolleen ja uusien toimintatapojen juurtumisen tueksi kehitetään myös valmennusta.
Miten navigoimme matkallamme?
Vuonna 2021 työelämäinnovaatioita vauhditetaan monin tavoin. On kokeilutoimintaa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka avautuu vuoden aikana hakijoille.
Jo aiemmista työelämän kehittämisohjelmista tuttu Workathlon-konsepti auttaa erityisesti alueiden, niiden yritysten ja muiden organisaatioiden haasteiden ratkaisemisessa tai unelmien saavuttamisessa. Fast Expert Teams, nopeat ratkaisutiimit, tuottavat tietoa työn ja toimintatapojen muutoksista organisaatioiden ja päättäjien tarpeisiin yhdessä kehittäjä- ja organisaatioverkoston kanssa.
Heti vuoden alusta käynnistyy webinaarisarja, joka käsittelee työn murrosta monesta näkökulmasta. Toimialahankkeille suunnattu rahoitushaku toteutuu tietysti ensi vuonnakin.
Verkostoissa, matkakumppaneissa ja heidän kohtaamisissaan piilee se voima, jolla matkanteko onnistuu. Mitä enemmän osallistumme työelämäkeskusteluun, sitä enemmän saamme osaamista jaettua. Mitä enemmän proaktiivista kehittämistä työpaikoilla ja niiden verkostoissa tehdään, sitä enemmän on liikettä kohti entistä parempaa työelämää kunkin omista lähtökohdista. Ja tätä liikettä, toimintaa, ideoita ja tietoa tehdään näkyväksi vaikuttavan viestinnän avulla.
Haluatko mukaan veneeseen?
Vene kulkuneuvona kuvaa TYÖ2030-ohjelman käynnistysvaihetta tänä vuonna. Tämä vene alkaa olla välisatamassa, mutta matka jatkuu.
Matkalla on ollut monenlaista säätä, koska olemme luoneet uutta kansallista työelämän kehittämisohjelmaa. Mutta sitä on luotu yhdessä. Olen nähnyt valtavan sitoutumisen ja yhteiseen satamaan soutamisen voiman.
Kompleksisessa maailmassa uuden luominen on sitä, että venettä rakennetaan ja soudetaan samaan aikaan.
Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita niin ohjelman ydintoimijoiden organisaatioissa kuin Työterveyslaitoksessa tästä yhteisestä matkasta.
Kannustan kaikkia liittymään TYÖ2030-ohjelman matkakumppaneiksi. Työyhteisölläsi on annettavaa, ja samalla saatte itsekin. Rauhallista joulua ja hyvää työelämää uutena vuotena!
Tekstin kirjoittaja, tekniikan tohtori Terttu Pakarinen on TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja 1.6.–31.12.2020. Hänellä on pitkä kokemus työelämän kehittämisestä ja johtamisesta.
Lisätietoja:
Kommentointi