Vaikutamme työelämän suuntaan

Nuorten näkymät tulevaisuuteen ovat kehnon työllisyystilanteen ja lisääntyvän mielenterveysoireilun värittämiä. Tämä kehityskulku on käännettävissä, ja työelämä on siinä avainroolissa. Kun varmistetaan työhön pääsy ja laadukas työuran alkuvaihe, voimme vaikuttaa koko nuorten ikäryhmän tulevaan työuraan, terveyteen ja hyvinvointiin.​​

Olemme siirtyneet aikaan, jossa häiriöt ja kriisit ovat osa pysyvää toimintaympäristöä. Työelämä on se taso, jossa  ratkaistaan käytännössä, miten yhteiskunta toimii häiriötilanteissa. Jatkuuko välttämätön työ ja toiminta vai lamautuuko Suomi? Työelämän kriisinkestävyys pitää nostaa uudelle tasolle. Se edellyttää kansallisia toimenpiteitä sekä työelämän roolin tunnistamista turvallisuutemme perustana. ​

Nyt on ratkaisun hetket varmistaa, että tekoäly tuo yhteiskunnalle kasvavan epävarmuuden sijaan kasvua ja hyvinvointia. Tekoäly synnyttää monimutkaisia kysymyksiä työn tuottavuudesta ja organisoinnista sekä työhyvinvoinnista. Sekä yritykset että julkinen sektori tarvitsevat skaalautuvia ja tutkimukseen perustuvia ratkaisuja onnistuneen muutoksen läpiviemiseksi.​

Ilman työkykyä ei synny innovaatioita tai talouskasvua. Työn murroksessa on luotava edellytykset sille, että suomalaisten työkyky ja osaaminen kukoistavat. Ennalta ehkäiseviä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä tulee kohdentaa niin, että ne tukevat erityisesti nuorten työkykyä, naisten terveyttä ja vanhempien ikäluokkien työvuosien lisäämistä.​

Työpaikkojen tuottavuus voi kasvaa, kun työterveysyhteistyö toimii. Työterveyshuollon toimenpiteitä on kohdennettava niin, että ne perustuvat työpaikan todellisiin tarpeisiin ja niistä on hyötyä työkyvyn kannalta. Työn murroksessa tarvitaan satsauksia työterveyshuollon ammattilaisten osaamisen päivittämiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava sujuvat hoitoketjut, etteivät työntekijöiden sairauspoissaolot pitkity. ​