Ihminen altistuu SVOC-yhdisteille useiden eri reittien ja lähteiden kautta. Ravinto on yleensä merkittävin altistumisen lähde. Huonepölyn ja sisäilman kautta tapahtuvan altistumisen arvioidaan olevan huomattavasti vähäisempää. Eri lähteiden osuudet kokonaisaltistumisesta vaihtelevat kuitenkin altistuvan väestöryhmän mukaan. Esimerkiksi pienillä lapsilla, tupakoijilla ja ammatissa altistuvilla pölyn ja hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen joillekin SVOC-yhdisteille voi muodostaa suuren osan kokonaisaltistumisesta.
Sisäympäristöissä SVOC-yhdisteitä sisältäviä tuotteita ja materiaaleja ovat mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteet, erilaiset muovituotteet, huonekalut, sisustustekstiilit, siivousaineet, kosmetiikka- ja hygieniatuotteet sekä rakennusmateriaalit. Tässä katsauksessa arvioitiin erityisesti sisäympäristöihin liittyvää tutkimustietoa.
Katsaukseen valittiin yleisiä SVOC-aineryhmiä, joihin liittyy terveyskysymyksiä
Tarkastelun kohteiksi valittiin kuusi SVOC-aineisiin lukeutuvaa laajaa aineryhmää, joiden käyttö tavanomaisissa kuluttajatuotteissa ja materiaaleissa on yleistä tai joihin muuten kohdistuu tällä hetkellä runsasta mielenkiintoa niihin liittyvien terveyskysymysten vuoksi. Tarkastellut aineryhmät ovat bromatut palonsuoja-aineet (BFR), fosforoidut palonsuoja-aineet (OPFR), per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS), klooratut parafiinit (CP), ftalaatit sekä polyaromaattiset hiilivedyt (PAH).
Suomalaisten altistuminen SVOC-yhdisteille on pääasiassa hyväksyttävällä tasolla, mutta säännöllinen väestöseuranta olisi tarpeen
Katsauksen perusteella suomalaisten altistuminen SVOC-yhdisteille on pääasiassa hyväksyttävällä tasolla. Parhaan tämänhetkisen arvion mukaan ftalaateille, BFR-, OPFR-, CP- ja PAH-yhdisteille altistumisesta ei aiheudu merkittävää terveysriskiä suomalaiselle väestölle. Tietoa tarvitaan kuitenkin lisää erityisesti lasten ja nuorten altistumisesta sekä yhdisteiden yhteisvaikutuksista. Myös koko väestön altistumista olisi tärkeä seurata säännöllisesti.
PFAS-yhdisteille altistuminen voi olla terveysriski osalle suomalaisista
PFAS-yhdisteet ovat laaja aineryhmä, johon lukeutuvia aineita käytetään esimerkiksi sisustustekstiileissä, teknisissä vaatteissa, keittoastioiden tarttumattomissa pinnoitteissa, maaleissa ja sähkölaitteissa. Osalla suomalaisista PFAS-altistuminen ylittää terveysperusteiset raja-arvot. Altistumista on kuitenkin vaikea arvioida tarkemmin, sillä viimeisin PFAS-tutkimusaineisto suomalaisesta väestöstä on jo lähes kymmenen vuotta vanha.
– Euroopassa PFAS-aineita tutkitaan tällä hetkellä paljon, ja Suomessakin uutta tutkimustietoa lasten altistumisesta saadaan THL:stä lähiaikoina, kertoo erikoistutkija Merja Korkalainen THL:stä.
Tuoreimpien arvioiden mukaan 14 prosentilla eurooppalaisista nuorista altistuminen ylittää terveysperusteisen raja-arvon, joka on asetettu neljän keskeisen PFAS-yhdisteen summapitoisuudelle.
– Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että terveysperusteisten raja-arvojen ylittyminen ei suoraan tarkoita terveyshaitan syntymistä, vaan todennäköisyys haittojen ilmenemiseen alkaa pikkuhiljaa kasvaa raja-arvon ylittyessä. Raja-arvoihin on lisäksi otettu mukaan turvallisuusmarginaali, joka huomioi riskinarvioinnin epävarmuustekijöitä antaen lisäturvaa, jatkaa Korkalainen.
Eurooppaan tulossa lisää rajoituksia haitallisten yhdisteiden käyttöön
– Kemikaaleihin ja niiden yhteisvaikutuksiin liittyvää tutkimusta ja riskinarviointia tehdään aktiivisesti Euroopassa, kertoo vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius Työterveyslaitoksesta.
– Monien haitalliseksi tiedettyjen yhdisteiden käyttöä on rajoitettu EU:ssa. Rajoitustoimien seurauksena useiden ftalaattien, PFAS- ja BFR-yhdisteiden pitoisuudet eurooppalaisen väestön seurantatutkimuksissa ovat kääntyneet laskuun. Myös uusia rajoituksia on valmisteilla osittain jo ennakoivasti, vaikka täyttä varmuutta terveys- tai ympäristöriskeistä ei olisikaan.
Työterveyslaitos ja THL järjestävät syyskuussa webinaarin, jossa SVOC-katsausta esitellään tarkemmin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat laatineet katsauksen puolihaihtuvista orgaanisista yhdisteistä (SVOC) osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. Vastaavaa katsausta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Kansallisen sisäilma- ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä.
Lisätiedot
Kaisa Wallenius, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 050 514 5993, kaisa.wallenius[at]ttl.fi
Merja Korkalainen, erikoistutkija, THL, puh. 029 524 6318, merja.korkalainen[at]thl.fi
Panu Rantakokko, tutkimuspäällikkö, THL, puh. 029 524 6395, panu.rantakokko[at]thl.fi
