Kryptosporidioosi-tapaukset kasvussa – tauti voi olla riskitekijä lypsykarjatiloilla ja vasikkakasvattamoissa

Suomessa tuotantoeläinten kanssa työskentelevillä on aiempaa suurempi riski sairastua Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttamaan ammattitautiin, jonka oireena on vesiripuli. Työterveyslaitos on koonnut ohjeet ammattitaudin toteamiseen ja ilmoittamiseen sekä taudin torjuntaan.

Koronarajoituksista huolimatta kryptosporidioosi-tapaukset ovat lisääntyneet Suomessa. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 571 tapausta, mikä on lähes 30-kertainen määrä 2010-luvun alkuun verrattuna. Cryptosporidium on herkästi leviävä alkueläin, joka tarttuu ulosteen välityksellä saastuneesta juomavedestä, uimavedestä tai elintarvikkeesta tai kosketuksessa tartunnan saaneeseen ihmiseen tai eläimeen. Tartunnan tyypillisin oire on vesiripuli. THL ja Ruokavirasto ovat selvittäneet tapausten lähteitä kysely- ja laboratoriotutkimuksilla. Eläinten ja ihmisten yhteinen taudinaiheuttaja Cryptosporidium parvum oli yleisin kryptosporidi-laji potilasnäytteissä. – C. parvum on lisääntynyt myös naudoissa viime vuosina. Monet tartunnan saaneista olivat olleet kosketuksissa ripulia sairastaviin tuotantoeläimiin. Moni kertoi myös perheenjäsenistä, jotka olivat sairastaneet vatsatautia samaan aikaan, sanoo THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne.

Työterveyslaitos ohjeistaa tartuntojen torjunnassa ja tunnistamisessa sekä ammattitaudin ilmoittamisessa

Taudin yleistyminen vasikoilla on työperäinen riskitekijä lypsykarjatiloilla ja vasikkakasvattamoissa. Työterveyslaitos on laatinut ohjeen kryptosporidioosi-tartuntojen torjuntaan tiloilla neljällä kielellä. Kryptosporidioosi korvataan ammattitautina, jos sairauden yhteys työssä saatuun tartuntaan on osoitettavissa. Osoittamiseen yleensä riittää  työskentelytilan eläimillä todettu Cryptosporidium-tartunta tai tartuntaepäily eläimillä esiintyvien ripulioireiden vuoksi, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen. Cryptosporidium todetaan yleensä ulostenäytteestä PCR-tutkimuksella tai erikoisvärjäyksellä. Sen voi todeta myös antigeeniosoituksella. Jos lääkäri epäilee ammattitautia, hänen on viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Lisäksi tarvitaan lääkäriltä tai laboratoriosta tartuntatauti-ilmoitus THL:lle sekä työnantajalta ilmoitus ammattitaudista tapaturmavakuutuslaitokselle. Ajankohtaista Krypto-hankkeesta -sivulle on koottu tarkempaa tietoa kryptosporidioosista ja ammattitaudin toteamisesta, ohjeet ammattitaudin ilmoittamiseen sekä kieliversiot tartuntojen torjuntaan.

Tutustu myös

Lisätiedot

  • epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne (kryptosporidioosi Suomessa), THL, puh. 029 524 8942, etunimi.sukunimi [at] thl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]thl[dot]fi)
  • vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen (kryptosporidioosi ammattitautina), Työterveyslaitos, puh. 046 851 1911, etunimi.sukunimi [at] ttl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]ttl[dot]fi)

Jaa sisältö somessa!