Kaikkia työterveyshuollon ammattiryhmiä tarvitaan laadun kehittämiseen

Työterveys Lappicassa laadun kehittämiseen suhtaudutaan jämptisti. Se on säännöllistä ja aikataulutettua toimintaa – olennainen osa työpaikan arkea.

”Koko ajan on jokin kehitystyö menossa. Meillä ei ole juurikaan sellaisia käytäntöjä tai ohjeistuksia, jotka eivät olisi menneet laatutyöryhmän läpi. Asiat eivät toki tapahdu hetkessä, vaan yksi asia kerrallaan”, kiteyttää laatuvastaava ja työfysioterapeutti Kirsi Lambacka.

Työterveys Lappica on Rovaniemellä ja lähikunnissa toimiva työterveyshuolto. Sen laatutyöryhmä kokoontuu kuukausittain, ja ryhmässä on edustettuina jokainen ammattiryhmä. Mukana on työterveyshoitaja,  työterveyspsykologi, työfysioterapeutti, työterveyslääkäri  sekä edustaja organisaation tukipalveluista.

”Näin saamme asioihin moniammatillisen näkemyksen, eikä asioita edistetä esimerkiksi pelkästään lääkäri- tai hoitajavetoisesti.”

”Näin saamme asioihin moniammatillisen näkemyksen, eikä asioita edistetä esimerkiksi pelkästään lääkäri- tai hoitajavetoisesti.”

Kokousten välillä kaksi laatuvastaavaa tapaavat, kartoittavat tarpeita ja valmistelevat asioita. Laatuvastaavista Kirsi Lambacka edustaa Työterveys Lappicaa myös Työterveyshuollon Laatuverkostossa, joka on kaikille työterveyshuollon organisaatioille avoin verkosto.

”Osallistumme muun muassa vuosittain Laatukyselyyn. Jos sieltä nousee kehittämiskohteita, tartumme niihin sisäisessä laatutyöryhmässä. Se, että ulkopuolinen taho arvioi toimintaa, antaa suuntaa.”

Henkilökunnalle järjestetään osaamisen näyttöjä

Yksi laadun painopiste on osaava henkilöstö. Lappicassa on otettu käyttöön osaamisen näytöt henkilöstölle 3–5 vuoden välein. Myös uusille työntekijöille järjestetään näyttö muutaman työkuukauden jälkeen.

”Tavoitteena on, että asiakas saa tasalaatuista palvelua kunkin ammattiryhmän sisällä. Osaamisen näyttö pidetään opetus- ja ohjaustilanteen kaltaisena.  Seuraamme, että tutkimukset ja kirjaukset ovat toimintaohjeittemme mukaisia. Näin asiakasprosesseista saadaan sujuvampia ja laadukkaampia.” 

Työnantajien ohjeistus sujuvoittaa tekemistä

Viime vuosina Työterveys Lappicassa on satsattu pienyrittäjien kanssa vuorovaikutukseen.

”Tiedostamme, että monelle yrittäjälle työterveyshuollon asiat ovat uutta ja vierasta asiaa. Siksi on tärkeää tarjota heille kirjallista materiaalia selkeässä ja napakassa muodossa”, Kirsi Lambacka kertoo.

Pienyrittäjille on toteutettu ohjeita esimerkiksi siitä, miten valmistautua työpaikkakäyntiin. Ohjeissa tuodaan esiin, mitkä ovat työnantajan velvollisuudet ja mitä työterveyshuolto tekee.

”Pyrimme siihen, että työpaikalla osataan valmistautua käyntiin, emmekä vain pölähdä paikalle. Kun esimerkiksi tietyt dokumentit on täytetty etukäteen, osaamme arvioida, ketä tarvitaan mukaan moniammatillisesta tiimistämme.”

Kun tietoa on enemmän, käynnit ovat napakampia ja niillä voidaan painottaa merkittäviä asioita.

”Kun ajankäyttö on tehokkaampaa, siitä on asiakasyritykselle myös taloudellista hyötyä”, hän jatkaa.

Laatuverkosto auttaa tarttumaan ajankohtaisiin ilmiöihin

Vaikka Työterveys Lappicassa laadun kehittämiselle on jo vahva pohja, on jäsenyys Laatuverkostossa tärkeä tuki. Se auttaa pysymään kartalla valtakunnallisesti ajankohtaisista työterveyshuollon kehittämistarpeista.

”Jos taas omassa työyhteisössä laatutyö ei ole näin säännöllistä, niin verkostosta saa hyvää perustietoa, vertaistukea ja innostusta”, Kirsi Lambacka sanoo.

Hän muistuttaa, että mitä useampi organisaatio tulee mukaan Laatuverkostoon, sitä paremmat verkostoitumismahdollisuudet rakentuvat kaikille.

”Minusta olisi esimerkiksi kiinnostavaa ja hyödyllistä sparrailla tiiviimmin toisen samankokoisen palveluntuottajan kanssa. Ei meidän tarvitse kuulla toistemme euroista tai liikesalaisuuksista, vaan vaihtaa kokemuksia toiminnasta.”

• Tiina Kauranen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, p. 040 771 2118, tiina.kauranen [at] ttl.fi