Toimintamalli työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyöhön

Toimintamalli kehittää työn vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöiden arviointia. Se tukee työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon ammattilaisten yhteistyön kehittämistä osana työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa.

Mallin avulla voidaan edistää tiedonvaihtoa ja varmistaa, että riskien arviointi ja työpaikkaselvitykset muodostavat yhtenäisen, osallistavan ja vaikuttavan prosessin.

Työsuojelun ja työterveyshuollon toimintamallissa keskeistä on:

säännöllinen yhteistyö ja aktiivinen tiedonvaihto
työntekijöiden osallistaminen ja sitouttaminen
työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen
sovitun yhteistyön kirjaaminen toimintasuunnitelmaan.

Työnantaja tai työsuojelu toimittaa tiedot työpaikan ajantasaisesta riskien arvioinnista työterveyshuollolle ennen sovitun työpaikkaselvityksen toteuttamista.
Riskien arvioinnissa huomioidaan eri työntekijäryhmät sekä tehtäväkohtaiset erot vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöissä ja hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntemusta.
Työpaikkaselvityksessä arvioidaan vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöiden merkitystä terveyteen ja työkykyyn eri työntekijäryhmissä ja huomioidaan tehtäväkohtaiset erot.
Riskien arviointi päivitetään tarvittaessa työpaikkaselvityksessä kertyneen tiedon pohjalta.

Työsuojelu mahdollistaa yhdessä työnantajan kanssa työntekijöiden osallistumisen vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistamiseen riskien arvioinnin ja työpaikkaselvitysten yhteydessä.
Työterveyshuolto perustelee työpaikkaselvityksessä suosittelemansa toimenpiteet terveysvaarojen ja työkykyuhkien näkökulmasta.
Työsuojelu arvioi yhdessä työnantajan kanssa mahdollisuuksia toteuttaa työterveyshuollon suosittelemia toimenpiteitä työn vaaratekijöiden ja kuormituksen vähentämiseksi. Toimenpiteiden toteuttamisesta työn turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi vastaa työnantaja.
Työpaikkaselvityksen palautetilaisuuteen osallistuvat työntekijöiden ja työnantajan edustajien lisäksi työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut.

Työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä perustelemien toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan järjestelmällisesti työsuojelun ja työterveyshuollon sovituissa tapaamisissa.
Myös muista työpaikalla tehtävistä vaaratekijöiden ja kuormituksen hallinnan toimenpiteistä tiedotetaan ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti työsuojelun ja työterveyshuollon yhteisissä tapaamisissa.
Työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnetään tarvittaessa työpaikalla tehtävien muutosten vaikutusten arvioinnissa ja mahdollisten haittojen ja kuormituksen ennaltaehkäisyssä.

Työpaikan työsuojeluhenkilöstön (työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut) ja työterveyshuollon ammattilaisten säännöllisistä tapaamisista on sovittu yhteistyössä, ja ne on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Työsuojelu ja työterveyshuolto keräävät monipuolisesti tietoa työoloista ja käsittelevät saatuja tietoja yhteisissä tapaamisissa tietosuoja huomioiden. Tietolähteinä voivat olla esimerkiksi kyselyt työntekijöille ja esihenkilöille, tarkistuslistat kuormituksen arvioimiseksi, tilastot (esimerkiksi koosteet käynnin syistä, sairauspoissaoloista ja terveystarkastuksista), työterveyshuollon vastaanotoilta kertynyt tieto, soveltuvin osin tekoälyn tuottamat koosteet työoloista.
Tapaamisissa luodaan yhteinen käsitys siitä, mitä ja miten tietoja voidaan jakaa sekä siitä, mitä hyötyä työn vaara- ja kuormitustekijöiden sekä voimavaratekijöiden arvioinnista on työpaikalle.

Tausta ja rahoitus

Toimintamalli työsuojelun ja työterveyshuollon yhteystyöhön on toteutettu osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Työelämän mielenterveysohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.