Työterveyshuoltoa ohjaavat periaatteet

Työterveyshuollon järjestämistä, sisältöä ja toteutusta ohjaa työterveyshuoltolaki (1383/2001):

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.  

Keskeiset säädökset: Tärkeimmät työterveyshuollon sisältöä ja toteutusta ohjaavat säädökset ovat työterveyshuoltolaki (1383/2001) sekä asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013). 

Soveltamisala ja järjestämisvelvollisuus: Työterveyshuoltolain soveltamisala on sidottu työturvallisuuslakiin (738/2002). Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee työnantajaa, joka on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia – eli käytännössä silloin, kun yrityksessä on yksikin työntekijä. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää, siten kuin työterveyshuoltolaissa säädetään.

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö edellyttää, että työterveyshuollon palvelut täyttävät eettisen toiminnan kriteerit ja ovat laadukkaita, perustuvat työpaikan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviin tarpeisiin sekä johtavat tavoiteltuihin vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen.

Eettinen toiminta varmistaa, että ratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja ammatillisesti perusteltuja. 

Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon tulee olla ensisijaista sairaanhoitoon ja muuhun terveydenhuoltoon verrattuna.

Eettisen toiminnan keskeiset periaatteet

• Työterveyshuollon toiminnan tulee perustua tutkittuun tietoon. Jos tutkittua tietoa ei ole, näyttönä voi pitää parasta kokemukseen perustuvaa tietoa, jolloin toimitaan terveydenhuollon yleisten eettisten periaatteiden mukaisesti.  
• Työterveyshuoltopalvelut kattavat kaikki ennaltaehkäisyn tasot eli terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn ennen sairauksia tai oireita sekä sairauden pahenemisen ja työkyvyttömyyden ehkäisyn. Toiminta kohdistuu kaikilla tasoilla työpaikkaan ja/tai työntekijään. 
• Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon tulee olla ensisijaista sairaanhoitoon ja muuhun terveydenhuoltoon verrattuna.
• Työterveyshuollon tulee säilyttää riippumattomuutensa, ja sen tulee olla luonteeltaan vuorovaikutteista eri tahojen kanssa. 

Työterveyshuollon moniammatillinen toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin (1383/2001) sekä hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Moniammatillinen toimintatapa tarkoittaa tiimityötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa, jonka hyöty perustuu eri ammattiryhmien erityisosaamiseen ja monitieteisyyteen.  

Työterveyshuollon moniammatilliseen ydintiimiin kuuluvat 

• työterveyshuollon ammattihenkilöt eli työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, jotka vastaavat osaltaan työpaikan kanssa tehtävästä toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja seurannasta
• työterveyshuollon asiantuntijoista työterveyspsykologit, jotka ovat vakiinnuttaneet roolinsa työterveyshuollon moniammatillisessa ydintiimissä ja työterveyshuollon prosesseissa.  

Muita työterveyshuollon asiantuntijoita ovat sosiaalialan, ravitsemuksen, työnäkemisen, maatalouden, työhygienian, teknisen alan, puheterapian, liikunnan ja ergonomian asiantuntijat. 

Näitä asiantuntijoita voidaan käyttää ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa työnantajan kanssa tehdyn työterveyshuoltosopimuksen sekä työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvion perusteella, mikäli työpaikan tai työntekijän tilanne sitä edellyttää.

Monitieteisyys edellyttää moniammatillisuuden toteutumista käytännön arjessa. Kaikilta työterveyshuollon ammattihenkilöiltä ja asiantuntijoilta edellytetään yleistä ja ammattinsa mukaisesti suunnattua monitieteistä osaamista.

On tärkeää, että moniammatillisen tiimin jäsenet tuntevat toistensa osaamisen. Näin työterveyshuollon ammattihenkilöt pystyvät hyödyntämään toistensa ja asiantuntijoiden konsultaatioita tarkoituksenmukaisesti ja riittävässä määrin laadukkaan toiminnan toteuttamiseksi.  

Työterveystoiminta käsittää kaiken työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaisen toiminnan, jota toteutetaan työpaikoilla, työterveyshuollossa ja sen verkostoissa. Työterveystoimintaa ovat muun muassa työpaikkaselvitykset, työkyvyn seuranta ja tukeminen, terveystarkastukset sekä neuvonta ja ohjaus. 

Työterveystoiminnan tavoitteena on

• parantaa työpaikan työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta
• parantaa ja ylläpitää henkilöstön terveyttä ja työkykyä, tukea työssä selviytymistä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä. 

Työterveyshuollon tulee toimia työpaikan kanssa työterveysyhteistyössä siten, että työterveystoiminta on mahdollisimman laadukasta ja että sen tuloksena saadaan aikaan konkreettisia vaikutuksia ja edelleen vaikuttavuutta. 

Laadukkaan työterveystoiminnan edellytykset

Työterveystoiminnan laatu muodostuu tekijöistä, jotka varmistavat toimintojen tehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. 

• Ammattitaito ja asiantuntemus: Työterveyshuollon henkilöstön osaaminen ja jatkuva kouluttautuminen ovat laadukkaan toiminnan perusta. Niiden avulla varmistetaan, että työterveyshuollon ratkaisut ovat ajantasaisia ja perustuvat tutkittuun tietoon.
• Järjestelmälliset toimintatavat: Työterveystoiminnan käytännöt tulee suunnitella ja dokumentoida selkeästi. Tämä varmistaa sen, että toiminta on läpinäkyvää, johdonmukaista ja laadukasta kaikilla tasoilla.
• Asiakaslähtöisyys: Työterveystoiminta kohdennetaan työterveysyhteistyössä tunnistettuihin työpaikkojen ja työntekijöiden tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sekä yksilöllistä että työyhteisön tarpeiden huomioimista.
• Jatkuva seuranta ja kehittäminen: Työterveystoiminnan laatua ja vaikuttavuutta tulee mitata ja arvioida säännöllisesti. Tästä saadut tulokset tarjoavat pohjan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle ja parantamiselle.

Vaikuttava työterveystoiminta

Työterveystoiminnan vaikuttavuus tarkoittaa sitä, miten hyvin työterveysyhteistyössä toteutetut toimenpiteet vastaavat työpaikan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviin tarpeisiin sekä tuottavat mitattavaa hyötyä työntekijöille, työyhteisölle ja työpaikalle. 

Vaikuttavuus näkyy työn ja työolosuhteiden sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn paranemisena työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä toteuttamien toimien seurauksena.

Työterveystoiminnan vaikuttavuus rakennetaan työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuollon pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella yhteistyöllä. Vaikuttava työterveystoiminta edellyttää näyttöön perustuvaa toimintaa, sen systemaattista seurantaa ja arviointia sekä kykyä mukautua työelämän nopeisiinkin muutoksiin. 

• Lataa kooste työterveyshuoltoa ohjaavasta keskeisestä lainsäädännöstä: Työterveyshuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä (pdf)
• Lataa kooste altisteisiin liittyvästä keskeisestä lainsäädännöstä: Altisteisiin liittyvää lainsäädäntöä (pdf)