Työterveyspainotteinen sairaanhoito

Työnantaja määrittelee työntekijöilleen tarjoamansa sairaanhoidon laajuuden. Sairaan- tai terveydenhoidon palvelujen laajuudesta ja käytön periaatteista tulee aina sopia selvästi työterveyshuoltoa koskevassa sopimusasiakirjassa sekä viestiä sovituista käytännöistä henkilöstölle. Sairaanhoidon sisältö ja laajuus kirjataan myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työnantaja saa korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista hyvän työterveyshuoltokäytännön.

Sairaanhoidon tulee olla työntekijälle maksutonta ja sisällön laajuus sama koko henkilöstölle.  

Työnantaja voi myös halutessaan järjestää työntekijöilleen henkilökuntaetuna sairaanhoitopalveluja. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi sairauskuluvakuutuksen kautta järjestettävät palvelut. Ne eivät sisälly työterveyshuoltona korvattavaan toimintaan. Kustannusvastuista, sairaan- tai terveydenhoidon palvelujen laajuudesta ja käytön periaatteista tulee aina sopia selvästi työterveyshuoltoa koskevassa sopimusasiakirjassa. Sovituista käytännöistä on tärkeä viestiä myös koko henkilökunnalle.  

Työterveyspainotteinen sairaanhoito eroaa painotuksiltaan perusterveydenhuollon sairaanhoidosta muun muassa näin:  

1. Työntekijöiden ja työpaikkojen tarpeet huomioidaan sairaanhoidon järjestelyissä.  
2. Sairauksien työperäisyyttä arvioidaan työlääketieteellisen osaamisen pohjalta.
3. Yksilön työ- ja toimintakykyä tuetaan vaikuttamalla yksilöön ja työtehtäviin, työympäristöön ja työyhteisöön.  

Työterveyspainotteisen sairaanhoidon tavoite on hyvän hoidon varmistaminen, tarvittavaan hoitoon ohjaaminen sekä työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin seuranta sekä tukeminen.  

Jos ehkäisevää työterveyshuoltoa ja sairaanhoitoa eivät toteuta samat ammattilaiset, työterveysyksikössä tulee huolehtia työntekijän ohjauksesta asiakasorganisaation vastuutiimin arvioon työhön tai työkykyyn liittyvissä oireissa sekä tilanteissa, joissa työntekijän sairaus tai oire pitkittyy.

Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa tulee kehittää toimintamalleja, joilla lähestytään aktiivisesti erityisen tuen tarpeessa olevia, työkyvyttömyysriskissä olevia työntekijöitä ja helposti syrjäytyviä työntekijöitä.

Työterveyshuollon sairaanhoidossa käytetään usein tukipalveluina yleislääkäritasoisia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia ja tarvittaessa konsultoidaan erikoislääkäriä. Työterveyshuollon palveluntuottajilla on vastuu hyvän käytännön mukaisten sairaanhoitopalvelujen tarjoamisesta.  

Työterveyshuollon ammattilaisten resurssit tulee kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Sairauksia voivat työterveyshuollossa hoitaa myös muiden ammattiryhmien edustajat kuin työterveyslääkärit. Henkilö tulee ohjata aina omalle työterveyslääkärille, kun on kyse työhön liittyvistä asioista tai sairauspoissaolo uhkaa pitkittyä.

Äkillisiä sairauksia voivat työterveyshuollossa hoitaa myös muiden ammattiryhmien edustajat kuin työterveyslääkärit. Kun on kyse työhön liittyvistä oireista tai sairauspoissaolo uhkaa pitkittyä, työntekijä tulee ohjata aina omalle työterveyslääkärille. 

Työterveyshuollon vahvuuksia ovat työn ja työpaikan tuntemus sekä osaaminen ja kokemus työn ja terveyden välisistä vaikutuksista. Sairaanhoitoa sujuvoittaa, kun hoitoon osallistuvat tahot kehittävät yhteistyökäytäntöjään.  

Pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen hoidossa käytännöt vaihtelevat paljon työterveyssopimuksen laajuuden mukaan. Usein pitkäaikaissairauksien hoitovastuu ei ole työterveyshuollossa. Pitkäaikaissairauksien hoidossa on tärkeää huomioida hoitoketjun hyvä toimivuus sekä potilaiden tarkoituksenmukainen ja sujuva ohjaus palveluntuottajalta toiselle. 

Vaikka pitkäaikaissairauden hoito toteutettaisiin työterveyshuollon ulkopuolella, on huolehdittava siitä, että sairauteen liittyvä työkyvyn seuranta ja arviointi tehdään työterveyshuollossa. Työterveyshuollon vahvuuksia ovat työn ja työpaikan tuntemus sekä osaaminen ja kokemus työn ja terveyden välisistä yhteyksistä. Sote-toimijoiden yhteistyökäytäntöjä onkin kehitettävä alueellisesti, jotta työkykyyn vaikuttavissa sairauksissa mahdollistetaan varhainen työterveyshuollon arvio ja tarvittavat työkyvyn tukitoimet.

Kaikilla työterveyshuollon sairaanhoitoa toteuttavilla ammattilaisilla on oltava tieto niistä työterveysyksikön toimintatavoista ja prosesseista, jotka liittyvät erilaisiin työkyvyn tukitoimiin. Jos sairaanhoidon vastaanotolla havaitaan tarve työkyvyn tukitoimille, on varmistettava, että potilas saa arvion tilanteestaan hänen työpaikkansa olosuhteet ja työkyvyn tuen toimintamallit tuntevalta työterveyshuollon ammattilaiselta. 

Sairaanhoitokäynnillä on tärkeä ottaa kantaa siihen, liittyykö oire tai sairaus työhön ja aiheuttaako se mahdollisesti työkyvyn alenemaa.  Sairaanhoitokäynneillä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää työterveyshuollon ehkäisevässä toiminnassa tehokkaasti, kun sairauden yhteys työhön tallennetaan potilaskertomukseen niin, että se voidaan tilastoida ja raportoida. 

Sairauksien ja oireiden työhön liittyvyys ja tarve työkyvyn tukitoimiin on tärkeää kirjata valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla potilastietojärjestelmiin. Lue tarkemmin yhtenäisestä kirjaamisesta alla olevalta verkkosivulta.