Työterveysyhteistyö

Työterveysyhteistyön tavoitteena on edistää työn ja työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta Tavoitteena on myös l edistää ja tukea työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Työterveysyhteistyö rakentuu työpaikan tarpeiden pohjalta ja toimintaa ohjaa työterveyshuoltolaki (1383/2001). 

Työterveysyhteistyö on periaate ja toimintatapa, joka liittyy kaikkiin työterveyshuollon prosesseihin. 

Ehkäisevän työterveyshuollon toimiin kuuluvat:

• työpaikkaselvitys
• toiminnan suunnittelu, johon kuuluu mukaan myös toimintasuunnitelma
• terveystarkastukset
• neuvonta ja ohjaus 
• kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjaaminen
• työntekijöiden työssä jatkamisen tukeminen ja seuranta.   

Toimiva yhteistyö edellyttää työpaikan ja työterveyshuollon sitoutumista. Se tarkoittaa säännöllistä yhteydenpitoa ja keskustelua yhteisistä tavoitteista, niiden toteuttamisesta ja arvioinnista. Luottamus, yhteistyön jatkuvuus ja ennakoiva ote ovat työterveysyhteistyön kulmakiviä. 

Yhteistyö käynnistyy, kun työnantaja järjestää henkilöstölle työterveyspalvelut.

• Ensimmäiseksi muodostetaan yhteinen käsitys työpaikan ja henkilöstön tilanteesta sekä asioista, jotka liittyvät työpaikalla terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn.
  • Työterveyshuollon ja työpaikan yhteinen käsitys on pohja tarvelähtöiselle, tavoitteelliselle ja suunnitellulle toiminnalle.
  • Silloin toimintaa ja sen vaikuttavuutta voidaan seurata ja arvioida.
• Yhteistyön tavoitteiden pitää olla konkreettisia, yhdessä laadittuja ja ottaa huomioon työpaikan olosuhteet. On myös tärkeää, että työpaikan johto sitoutuu tavoitteisiin. 
• Tavoitteita asetettaessa hyödynnetään yhteistyössä kerättyjä tietoja. Työterveysyhteistyön alkuvaiheessa kannattaa myös sopia, miten tietoa jatkossa saadaan, jaetaan, hallitaan ja käytetään.

Työpaikka on vastuussa työterveysyhteistyön johtamisesta. 

• Työterveysyhteistyön johtaminen tarkoittaa, että toimintaa viedään suunnitelmallisesti kohti tavoitteita ja luodaan yhteistyötä tukevia rakenteita ja käytäntöjä.
• Yhteistyötä rakennetaan moniammatillisesti ja suunnitellusti. Lisäksi määritellään tavoitteet, joita seurataan.
• Yhteistyön johtamiseen kuuluu myös hyvän yhteistyön ilmapiirin ja luottamuksen varmistaminen. 

Työterveysyhteistyötä tehdään yksilö-, työyhteisö- ja työpaikkatasolla.  Työpaikan HR-asiantuntijat, työsuojelun ja työntekijöiden edustajat sekä työpaikan työterveyshuollosta vastaava tiimi suunnittelevat toimintaa käytännössä muun muassa laatimalla toimintasuunnitelman, tekemällä työpaikkaselvitykset sekä eri yhteistyöfoorumien kautta. 

Työterveyshuollossa seurataan työterveysyhteistyötä ja sovittujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Toiminnasta raportoidaan työpaikan vastuuhenkilöille ja toimintaa ohjataan arjessa niin, että tavoitteet saavutetaan ja työpaikalle annettu palvelulupaus täyttyy. 

Työterveysyhteistyön toteutumista ja onnistumista pitää arvioida. Arvioinnin ytimessä on yhteistyön kehittäminen niin, että se vastaa entistä paremmin työpaikan tarpeisiin. Jatkotoimenpiteet ja mahdolliset muutokset yhteistyössä sovitaan yhdessä arvioinnin perusteella.

Arvioinnin toteuttamisesta sovitaan toimintasuunnitelmassa:

• Miten ja milloin arviointia toteutetaan?
• Ketkä henkilöt työpaikalta ja työterveyshuollosta osallistuvat arviointiin?
• Mitä keinoja arvioinnissa käytetään? 
• Samalla sovitaan yhdessä arvioinnin mittareista ja arviointitiheydestä. 
• Arviointia voidaan tehdä yhteisissä tapaamisissa. Niissä hyödynnetään esimerkiksi palautteita, asiakastyytyväisyyskyselyjä, tilastoja ja niiden pohjalta tehtyjä analyysejä sekä tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen seurantaa. 
• Arvioinnin tulokset auttavat suunnittelemaan ja tarvittaessa muokkaamaan tulevaa työterveysyhteistyötä.

Työterveysyhteistyön onnistumista voi arvioida tarkastelemalla, miten hyvin tarkistuslistan kymmenen kohtaa toteutuvat: 

1. Työpaikan työterveys ja -turvallisuustarpeet on kartoitettu yhteistyössä.   
2. Toimintasuunnitelma ja sen pohjalta toteutettu työterveysyhteistyö perustuvat työpaikan tarpeisiin.
3. Työpaikan tarpeiden pohjalta on luotu konkreettiset tavoitteet.  
4. Yhteistyössä hyödynnetään sekä työpaikalla että työterveyshuollon toiminnassa kertyvää tietoa.
5. Työpaikan muutokset huomioidaan työterveysyhteistyön suunnittelussa.
6. Työpaikalla ja työterveyshuollolla on yhteisesti sovittu vuosisuunnitelma työterveysyhteistyön toteuttamisesta, esimerkiksi vuosikello.
7. Työpaikka ja työterveyshuolto ovat sopineet työterveysyhteistyön rakenteista.
8. Työsuojelu on mukana työterveysyhteistyössä.
9. Yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti. Arviointikohdat on kirjattu ylös esimerkiksi työterveysyhteistyön vuosikelloon ja toimintasuunnitelmaan.
10. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään työterveysyhteistyön ja -toiminnan suunnittelussa.