Ensinnäkin puhumme käyttökuilusta, joka liittyy digivälineiden käyttöön. Se syntyy niiden välille, joilla on pääsy erilaisiin digilaitteisiin ja -välineisiin ja joilla pääsyä ei ole.
Käyttötapakuilu puolestaan tarkoittaa eroja digiosaamisessa ja -taidoissa. Nykyään siihen sisältyy entistä tärkeämpänä osana välineiden ja käytön turvallisuus ja luotettavuus.
Kolmas digivälineiden käyttäjiä erottava tekijä on digitalisaation hyödyntäminen. Se tarkoittaa sitä, kuinka ihmiset kykenevät saamaan digivälineistä ja niiden välittämistä erilaisista palveluista hyötyä omaan työhönsä ja elämäänsä.
Tämä niin sanottu hyödyntämiskuilu on monimutkainen ilmiö, koska hyötyjen ohella siinä ovat mukana digipalveluista saadut vaikutukset ja merkityksellisyys. Kun digitalisaatio muuttaa työtä, käsitykset hyödyistä ja haasteistakin muuttuvat.
Työterveyslaitoksen Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -hankkeessa olemme haastatelleet työntekijöitä, esimiehiä ja kehittäjiä digivälineiden käytöstä, osaamisesta ja työn digimurroksesta.
Työntekijät olivat opetus-, työterveys- ja logistiikka-aloilta. Haastattelut tehtiin syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana, jolloin koronapandemia oli vahvistanut monien digivälineiden käyttöä. Mitä haastattelut kertovat käyttö-, käyttötapa- ja hyödyntämiskuiluista?
Tässä on ensimmäisiä havaintoja ja tulkintoja:
Käyttökuilun mukaisesti kaikilla ei vieläkään ole tarvittavia digivälineitä. Muistin määrä digivälineissä, ohjelmien toimiminen yhteen ja erilaiset toiminnot kehittyvät koko ajan.
Uudentyyppinen käyttökuilu muodostuu niiden välille, jotka panostavat ja tekevät työtä digivälineiden ja -palvelujen kehittämiseksi ja joille tämä on eri syistä vaikeaa. Esimerkiksi uusien ohjelmistojen hankkiminen voi olla tilaajan tehtävä, minkä takia tuottajayrityksellä on vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa niiden ominaisuuksiin.
Tietoturvallisuus on tuonut mukanaan käyttötapaan liittyvän salasanojen ja käyttäjätunnusten vyöryn. Toisaalta työntekijät ovat tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta syystäkin huolissaan, ja yksittäisen käyttäjän vastuu ja osaamisvaade kasvavat. Kiireen ja ajanpuutteen takia työorganisaation ja kollegojen tuki ja kannustus digiosaamisessa ja -käytössä on kullanarvoista.
Digitalisaation mukanaan tuoma infoähky ja tarkentunut valvonta sekä työnjaon, organisoinnin ja asiakassuhteiden muutoshaasteet ovat osa hyödyntämiskuilua. WhatsApp-sovellusta hyödynnetään myös työssä, mutta sen epävirallinen luonne herättää kysymyksiä tiedon jakamisen tasapuolisuudesta ja työaikojen rajoista.
Läpi kaikkien kuilujen huomaa, miten tavalliset työntekijät muokkaavat ja mahdollistavat työn digitalisoitumista kirjauksilla, välineiden ylläpidolla ja ehdotuksilla. Tämä työ jää usein piiloon, ja siitä lisää tulevissa blogikirjoituksissa!
Lisätietoja:
Digitalisaatio kaikkien kaveriksi (tutkimushankkeen esittely)
Pitääkö palkansaajien digiosaamisesta olla huolissaan? (Seppo Tuomivaaran blogikirjoitus)
Kommentointi