Erilaiset työt ja ammatit kuormittavat eri tavoin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työssä syntyy fyysistä, psykososiaalista ja kognitiivista kuormitusta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi potilaiden hoitoon ja siirtoihin liittyviä kehoa kuormittavia tilanteita, haastavia vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutilanteita sekä uusien asioiden ja tietojärjestelmien hallintaa.
Haastattelimme Irene Mattilaa kotihoitopalveluja tuottavasta Kotiruhtinas Oy:stä. Hän kertoo, että fyysisen kuormituksen hallinnassa käytetään apuvälineitä ja varmistetaan, että siirtoja ja nostoja vaativissa asiakastilanteissa on riittävä määrä hoitajia.
Kotihoidossa työskentelytilat voivat olla haasteelliset. Hoitajien riittävä tietous ergonomiasta on tärkeää työn fyysisten kuormitustekijöiden hallinnassa, aivan samoin kuin vuorovaikutusosaaminen haastavissa asiakastilanteissa.
Mattilan mukaan kotihoidossa käytetään useita erilaisia tietojärjestelmiä. Päivityksiä tulee paljon ja ohjelmistoja parannetaan jatkuvasti. Uusien asioiden oppiminen vaatii joustavuutta koko työyhteisöltä. Oleellinen osa työhyvinvointia on hallita päivittäiset työvälineet. Tulee huomioida, että uuden oppiminen vie aikaa ja vaatii rohkeutta kokeilla ja antaa palautetta.
Työn kuormituksen vähentämiseen on keinoja ja ne kannattaa ottaa käyttöön. Oikea ergonomia säästää kehoa turhalta kuormitukselta. Työn huolellinen aikatauluttaminen ja työn keskeytysten vähentäminen tehostavat työskentelyä. Työn tauottamisella työpäivän aikana on suuri merkitys työstä palautumiselle. Työyhteisön tai yrityksen sovitut toimintatavat ja kollegoiden tuki edistävät työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Mattila osallistuu yrittäjänä myös itse asiakastyöhön. Kotihoidon päivittäisten asiakaskäyntien listaan suunnitellaan lounastauko siirtymisineen. Työnantajalta edellytetään kykyä tehdä työlistat sellaisiksi, että ne mahdollistavat pieniä taukoja työpäivän aikana. Kotihoidossa työntekijä voi joustavuudellaan vaikuttaa oman työpäivänsä kulkuun.
Omasta työkyvystä ja terveydestä huolehtiminen on tärkeää työuran kaikissa vaiheissa. Koulutuksen aikana on on hyvä tunnistaa oman ammatin ja työn vaatimukset terveydelle ja työkyvylle ja opetella keinoja vähentää työstä aiheutuvaa kuormitusta. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa työstä palautumiseen ja työkykyyn esimerkiksi terveellisten elintapojen avulla.
Janne Mäntynenä työskentelee Koulutuskuntayhtymä OSAOssa amiskoutsina tukien opiskelijoita liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Opiskelijat saavat hyvää tietotaitoa ergonomiasta sekä oman työkyvyn edistämisestä koulutuksen aikana. Ammattiosaajan työkykypassilla opiskelija voi myös todentaa näitä asioita työnantajalle.
Mäntynenän mukaan lähtökohtana on, että opiskelijat pitävät huolta hyvinvoinnistaan ja oppivat soveltamaan näitä tietoja käytäntöön. Heillä on mahdollisuus saada siihen konkreettista tukea, kuten liikuntaohjausta.
Kirjoittajat: Eveliina Korkiakangas ja Minna-Liisa Myllylä
Kirjoittajista:
Eveliina työskentelee Työterveyslaitoksessa projektipäällikkönä Työkykyä sote-yrittäjän arkeen – keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan -hankkeessa. Minna-Liisa työskentelee Koulutuskuntayhtymä OSAO:ssa työelämäkoordinaattorina.
Kommentointi