Tekeekö frekvenssi asiantuntijan?

Kun tutkittu tieto on vaarassa hävitä kovaäänisyydessä itse keksityille teorioille, kannattaa tutkijoiden yhdistää voimansa.
-
Vilja Rydman
Vilja Levonius
tutkija

Haluan kertoa pienen tarinan: Meillä on ihminen, joka on onnistunut laihduttamaan. Hän ottaa itsestään kuvia useamman kerran viikossa ja postaa ne someen.

Sitten ovat nämä toiset, jotka ovat keksineet, että he voivat paremmin, jos he tuijottelevat aurinkoon joka päivä. He ovat myös aktiivisia kertomaan tästä uudesta oivalluksestaan eri somekanavissa. Ja taas postataan kuvia, selfieitä, auringonnousuja ja -laskuja. Ja tykkäyksiä satelee, seuraajia löytyy.

Ja pian meillä on koko joukko henkilöitä, jotka puhuvat itsestään asiantuntijoina. He alkavat neuvoa muita, ja koska niitä ihania belfieitä – laihtuneesta pepusta – ja auringonlaskukuvia satelee jatkuvasti, muut alkavat kuunnella heitä.

Onko enkeliparannus tasa-arvoinen lääketieteen kanssa?

Some on täynnä oman elämänsä asiantuntijoita, joilla on valtavat seuraajamäärät ja jotka jakelevat esimerkiksi terveyteen, ruokaan ja hyvinvointiin liittyviä neuvoja perustuen pahimmillaan johonkin heidän itse keksimäänsä nerouteen.

Niin kutsuttuja vääriä profeettoja riittää. Seuraavassa vaiheessa nämä asiantuntijat istuvat rintarinnan keskustelemassa mediassa toisten asiantuntijoiden kanssa, jotka puolestaan perustavat oman asiantuntemuksensa vertaisarvioituun, tieteelliseen tutkimukseen.

Entä jos toimittaja ei tekisikään eroa näiden asiantuntijoiden välille? Entä jos toimittaja tarjoilisi näiden asiantuntijoiden jakelemat toisistaan poikkeavat hyvinvointiväittämät tasa-arvoisena tietona yleisölleen?

Tämä ei ole kaukaa haettua. Kaikki yllämainitut kuvitteelliset esimerkit ovat tosia. Me olemme jo nähneet yksisarvishoitoja ja enkeliparantajia valtakunnanmediassa. Rasvasota voin ja margariinin välillä alkoi jo 1970-luvulla ja otti uusia kierroksia 2010-luvun alussa uudenlaisine sekä keksittyine että tutkittuine terveysväittämineen. Rokotevastaisuus on nousussa ja paikoin jo huolestuttavaa.

Yhteistyö on tärkeää muuttuvassa ympäristössä

Me elämme aikakaudella, jolloin tutkimustiedon täytyy kilpailla täysin epäreilussa ja hyvinkin ärhäkässä ympäristössä. Työterveyslaitoksella on toki luotettava imago, mutta se ei kohta enää riitä.

Julkaisimme maaliskuussa Työelämätieto-palvelun, joka kokoaa tutkittua, luotettavaa ja laadukasta dataa eri lähteistä yhteen paikkaan avoimesti ja ilmaiseksi käytettäväksi.

Tätä palvelua tarvitaan, sillä pian työelämään astuu sukupolvi, jolle asiantuntija voikin olla se, joka huutaa kovimmalla äänellä. Tai asiantuntija on se, joka paketoi tarjoilemansa tiedon visuaalisesti nätiksi paketiksi ja tarjoilee sitä sopivalla frekvenssillä jatkuvasti.

En tarkoita sitä, että Työelämätieto-palvelun pitäisi itse syöksyä mukaan huutokuoroon. Vaan sitä, että tutkitun datan tarjoajien pitää yhdistää voimansa. Yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.

Työelämätieto tarjoaa asiantuntijoille, tutkijoille, päätöksentekijöille alustan, jossa on luotettavaa, tiedeyhteisön vertaisarvioimaa ajankohtaista tietoa saatavilla. Kun tarvittava data löytyy yhdestä paikasta, voi kukin asiantuntija, päättäjä, tutkija keskittyä omien tarinoidensa kertomiseen.

Jaa sisältö somessa!