Tutkimme Ylipursuavasta olennaiseen -hankkeessa työn rajoja uhkaavaa työpainetta. Tarkastelimme sitä aikapaineen, työn vapaalle laajenemisen ja työasioista murehtimisen kautta. Käytimme aineistona vuoden 2023 Työolotutkimusta sekä e-lomakekyselyä ja haastatteluja.
Kaikki kolme työpaineen ulottuvuutta olivat korkeakoulutetuilla asiantuntijanaisilla korkeammalla tasolla kuin miehillä. Sukupuolten ero korostui työasioista murehtimisessa: naisista 63 prosentilla työasiat pyörivät häiritsevästi mielessä vapaa-ajalla, kun vastaava osuus oli miehillä 51 prosenttia.
Haastatteluaineistomme valotti, että monella naisella erityisesti tekemättömät tai ratkaisemattomat työasiat jäivät häiritsevästi mieleen. Niistä ei tahtonut päästä eroon, vaikka miten yritti:
”Ne ongelmat, joita ei ehdi työaikana ratkaista, jäävät mieleen, vaikka yrittää kuinka käydä lenkillä tai juosta itsensä uuvuksiin, että tulisi muutakin elämää mietittyä. Monta kertaa herää yöllä, että jaha, olen keksinyt tähän näköjään ratkaisun. Aivot ovat työskennelleet koko yön.”
Haastattelemamme asiantuntijat kokivat työasioiden miettimisen vapaalla usein rasittavaksi: ”Esimerkiksi kun käy uimassa, niin sielläkin saattaa miettiä niitä asioita. Se on ihan tyhmää.”
Naisjohtajilla työasiat pyörivät mielessä vapaalla, miesjohtajat venyttävät työpäiväänsä
Kun tarkastelimme työpainetta vielä ammattiryhmän ja sukupuolen mukaan, nousi johtajien ammattiryhmä aineistosta kiinnostavasti esille.
Johtajilla aikapaine oli ammattiryhmistä korkeimmalla tasolla, ja sitä koki miesjohtajista 92 ja naisjohtajista peräti 96 prosenttia. Kun katsoimme työn laajenemista ja työasioista murehtimista, mies- ja naisjohtajat erosivat toisistaan vielä huomattavasti enemmän. Työn laajeneminen vapaalle korostui miehillä:
- Miesjohtajat joutuivat venyttämään työpäiviään naisjohtajia tavallisemmin (miehet 72 ja naiset 62 prosenttia).
- Naisjohtajat murehtivat työasioista vapaalla selkeästi miehiä tavallisemmin (naiset 70 ja miehet 51 prosenttia).
Miesjohtajille tyypillisempi työpäivän jatkaminen vapaalla näyttäytyi haastatteluaineistossa usein omana valintana. Työskentelyn jatkaminen varsinaisen työajan jälkeen oli oman aktiivisen toiminnan tulosta:
”Kun työtä on paljon, niin sen antaa itsekin myös läikkyä sinne vapaa-ajalle.”
Myös e-lomakeaineisto osoitti, että miehillä työn rajaamisen haasteet liittyivät usein juuri työn valumiseen vapaa-ajalle. Johtaja-ammattiryhmän lisäksi työ laajeni vapaalle varsinkin niillä miehillä, jotka kuuluivat terveydenhuollon sekä luonnontieteen ja tekniikan erityisasiantuntijat -ammattiryhmiin. Naisilla työpäivä venyi tavallisimmin opetusalalla.
Murehtia vai venyttää työpäivää?
Työasioista murehtiminen vapaalla kertoo usein työn ongelmallisuudesta, esimerkiksi haasteista saavuttaa työn tavoitteet.
Tarve jatkaa työpäivää varsinaisen työajan jälkeen taas voi johtua esimerkiksi suuresta työmäärästä ja tarpeesta täyttää työhön liittyvät odotukset. Toki tähän voi liittyä muutakin, kuten halu tai paine menestyä työssä, vahva velvollisuudentunto tai pyrkimys hallita omaa työtään.
Rajaavatko naisjohtajat työtään vahvemmin toiminnan tasolla? Miksi työasiat eivät pyöri miesjohtajien mielessä samassa määrin kuin naisjohtajilla? Se on varmasti kytkeytynyt monisäikeisesti työ- ja perhe-elämän sukupuolittuneisiin käytäntöihin, kulttuuriin ja rakenteisiin.
Niin johtaja-asemassa olevien kuin muidenkin asiantuntijoiden paine laajentaa työtä vapaa-ajalle voi vahvistaa yhteiskunnassa kuvaa ideaalityöntekijästä, jolla ei ole perhevelvollisuuksia ja joka voi priorisoida työtä muiden elämänalueiden kustannuksella.
Kuten Howcraft kollegoineen (2024) on todennut, työn vaatimusten tunkeutuminen yleisesti vapaa-ajalle ja kodin piiriin voi heijastua kielteisesti sukupuolten tasa-arvoon.
Lisätietoja:
Ylipursuavasta olennaiseen (tutkimushankkeen esittely)
Ylipursuavasta olennaiseen: Työpaine ja työn rajaamisen mahdollisuudet asiantuntijatyössä (loppuraportti Julkarissa)
Asiantuntijatyössä työ pursuaa usein yli rajojen – opetusalalla kovin työpaine (Työterveyslaitoksen mediatiedote 29.9.2025)
Olennaista – 5 askelta sujuvampaan työhön
Howcroft D, Banister E, Jarvis-King L, Rubery J and Távora I (2024) Digitalisation and the remaking of the ideal worker. Work, Employment and Society 39(3): 703–726.
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi