Syöpä on yleisin työperäisen kuolleisuuden syy EU:ssa. Syöpää voivat aiheuttaa esimerkiksi kvartsipöly, hitsaushuurut, puupöly ja dieselpakokaasut. Altistumisriski on olemassa monilla eri aloilla, kuten rakentamisessa, maataloudessa ja teollisuudessa.
Vuonna 2016 EU:ssa käynnistettiin vapaaehtoisuuteen pohjautuva Syöpätiekartta-toimintaohjelma (Roadmap on Carcinogens). Sen päämääränä on lisätä koko Euroopan laajuisesti tietoisuutta syöpää aiheuttavista kemiallisista tekijöistä ja vähentää työperäisiä syöpiä EU:n alueella.
Ohjelman avulla halutaan lisätä työntekijöiden ja yritysten tietoisuutta altistumisesta ja sen ennaltaehkäisystä sekä osallistaa eri sidosryhmiä toimimaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Altistumistietojen saatavuuteen liittyy haasteita
Suomi osallistui yhteen toimintaohjelman osahankkeista, jonka tavoitteena oli kartoittaa altistumistiedon lähteitä Euroopassa.
Työterveyslaitoksen toteuttamassa selvityksessä tunnistettiin useita eurooppalaisia altistumistietokantoja ja tutkimuksia, joissa tuotetaan arvokasta tietoa syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille altistumisesta.
Haasteena on, että altistumistiedot ovat vaikeasti saavutettavissa eri maiden kansallisissa tietokannoissa.
Suosituksia yhtenäisten toimintatapojen luomiseen Euroopassa
Hankkeessa annettiin suosituksia useille toimijoille, joiden olisi mahdollista vaikuttaa merkittävästi altistumistiedon parempaan saatavuuteen ja käytettävyyteen.
Euroopan komissiota kannustettiin laatimaan suuntaviivat altistumistasojen ja altistuneiden henkilöiden lukumäärän arvioimiseksi lainsäädännön valmistelussa. Yhtenäisten toimintatapojen ja ohjeiden avulla olisi mahdollista parantaa tietolähteiden käytettävyyttä esimerkiksi työperäisen altistumisen raja-arvoja asetettaessa.
Tietokantojen omistajia ja tutkimusorganisaatioita puolestaan pyydettiin kiinnittämään huomiota altistumistietojensa saatavuuteen.
– Työterveyslaitoksen ylläpitämä Työelämätieto-palvelu on hyvä esimerkki siitä, miten kansallisissa tietokannoissa olevaa altistumistietoa voidaan tuoda saataville helposti käytettävässä muodossa, sanoo vanhempi asiantuntija Piia Taxell Työterveyslaitokselta.
Myös työsuojelutarkastajien pätevyyden lisäämistä suositeltiin harkitsemaan jäsenvaltioissa, jotta työpaikkoja ja etenkin pienempiä yrityksiä pystyttäisiin tukemaan altistumisen arvioinnissa aiempaa paremmin.
Yhteinen tietokanta parantaisi altistumistietojen käytettävyyttä
Hankkeessa suositeltiin myös yhteiseurooppalaisen tietokannan perustamista, joka kokoaisi yhteen altistumistiedot ja parantaisi niiden vertailtavuutta ja käytettävyyttä.
– Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on parhaillaan pilotoimassa yhteiseurooppalaista tietokantaa työperäiseen altistumiseen liittyville altistumismittaustiedoille. Toteutuessaan tämä tietokanta olisi iso parannus altistumistietojen saatavuudelle, Taxell sanoo.
