Uutinen

04.06.2025

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: kesäkuu 2025

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työhyvinvointia hybridityössä, nopeiden työveneiden turvallisuutta ja sitä, mistä löytyy työvoimareserviä sosiaali- ja terveysalan töihin. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Laura Salonen

erikoistutkija

Otto Pankkonen

tutkija

Työterveyslaitoksen uutinen 4.6.2025

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.

Kesäkuun tutkimuskatsauksen sisällys

Inhimilliset tekijät huomioon ohjaamotyöskentelyn vaaratapahtumien tutkinnassa
Miehistön käyttäytymismallien tuntemus voi parantaa työveneiden turvallisuutta
Etätyön määrä ei ole yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin
Sote-alalle voi löytyä työvoimareserviä alanvaihtajista ja eläkeläisistä
Veren lyijypitoisuudet ovat alhaisempia Suomessa kuin muissa maissa

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa:

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus kesäkuu 2025 (pdf)

1. Inhimilliset tekijät huomioon ohjaamotyöskentelyn vaaratapahtumien tutkinnassa

Nykyaikaisten nopeiden veneiden ja alusten suuret nopeudet haastavat miehistöjä erityisesti kognitiivisesti. Inhimillisten tekijöiden puutteellinen hallinta voi vaarantaa miehistön turvallisuuden. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyn poikkeamaraportteja ja onnettomuustutkintoja vuosilta 2009–2021 HF Tool -mallin avulla.

Tulokset osoittivat, että inhimillisten tekijöiden vaikutusta vaaratapahtumiin ei ymmärretä riittävästi. Erityisesti miehistöjen ryhmätyö ja kommunikaatio huomioitiin tutkinnoissa heikosti. Painopiste oli yksilötason tekijöissä. Useilla inhimillisillä tekijöillä, kuten miehistön osaamisella ja työmenetelmillä, oli suuri rooli vaaratapahtumissa.

Julkaisu: Lehtimäki, M., & Teperi, A. M. (2025). Human factor analysis of cockpit work incidents in high-speed workboats: the mystery hidden between the lines. International Journal of Occupational Safety and Ergonomics, 1–13. https://doi.org/10.1080/10803548.2024.2445979

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu

2. Miehistön käyttäytymismallien tuntemus voi parantaa työveneiden turvallisuutta

Tässä tutkimuksessa pyrittiin parantamaan nopeiden työveneiden miehistön suorituskykyä ja turvallisuutta tutkimalla suorituskyvyn muodostamia kompetensseja ja niihin sisältyviä käyttäytymismalleja.

Käyttäytymismallit testattiin havainnointiaineiston avulla. Havainnoinnit toteutettiin todellisissa työolosuhteissa. Kompetenssit ja käyttäytymismallit muodostivat kokonaisuuden, jota voidaan hyödyntää miehistön yhteistyön ja resurssienhallinnan kehittämisessä.

Tutkimuksessa tehty laaja aineistojen synteesi ja käyttäytymismallien testaus validoivat muodostetun taksonomian prototyyppitasolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää, kun parannetaan vaaratapahtumien ja onnettomuuksien tutkintaa, kehitetään miehistön koulutusta ja itsearviointia sekä optimoidaan merenkulun sosioteknistä järjestelmää.

Julkaisu: Lehtimäki, M., & Teperi, A. M. (2025). Developing behavioural markers of high-speed workboat crews’ competencies. International Journal of Occupational Safety and Ergonomics, 1–14. https://doi.org/10.1080/10803548.2025.2499338

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu

3. Etätyön määrä ei ole yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin

Etätyöstä on muodostunut iso osa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Paluu läsnätyöhön koronapandemian jälkeen on ollut hidasta. Tässä raportissa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023. Aineisto kerättiin viideltä suomalaiselta työpaikalta kysely- ja rekisteritietoina.

Tulokset osoittivat, ettei etätyöpäivien määrä viikossa ollut seuranta-aikana yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Samoin työntekijöihin ja työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä vain harvat, kuten työssä tylsistyminen ja työhön liittyvät epävarmuuden kokemukset, lisäsivät lyhyiden sairauspoissaolojen todennäköisyyttä.

Yleisesti koettu työrauha ja tuotteliaisuus etätyössä koettiin keskimäärin hyväksi ja niiden koettiin parantuneen vuodesta 2019 vuoteen 2023. Työrauha ja tuotteliaisuus olivat myös yhteydessä etätyöpäivien määrään.

Työskentelyolosuhteisiin on syytä kiinnittää huomiota niin läsnä- kuin etätyössäkin. Erityisen tärkeää on tunnistaa ne työntekijät, jotka ovat kadonneet etätyöhön ja saattavat unohtua työyhteisössä.

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi tiettyä etätyöpäivien määrää ei voida suositella. Työpaikalla on kuitenkin hyvä tuoda esiin, että myös etätyössä on oikeus sairauspoissaoloihin eli sairastamiseen ja toipumiseen.

Julkaisu: Haapakangas, A., Hirvonen, M., Hirvonen, S. & Ropponen, A. (2025). Työhyvinvointi etä- ja läsnätyössä ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-211-3

Julkaisutyyppi: Raportti

4. Sote-alalle voi löytyä työvoimareserviä alanvaihtajista ja eläkeläisistä

Lähi- ja sairaanhoitajien riittävyys on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden palveluiden toteutumiselle. Tässä selvityksessä tarkasteltiin lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrää ja sijoittumista sosiaali- ja terveysalalle työuran eri vaiheissa.

Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, joiden avulla opiskelijoita, työttömiä, alalta pois siirtyneitä ja eläkkeellä olevia lähi- ja sairaanhoitajia voidaan kannustaa sosiaali- ja terveysalan töihin. Tutkimus-aineistoa kerättiin rekisteritietojen, haastatteluiden ja kirjallisuuskatsauksen avulla.

Selvityksen perusteella havaittiin, että lähi- ja sairaanhoitajien työttömyysasteet ovat pieniä. Eniten käyttämätöntä lähi- ja sairaanhoitajien työvoimareserviä löytyy alanvaihtajista. Heidän määränsä on viime vuosina kasvanut.

Monet alanvaihtajat ovat siirtyneet sosiaali- ja terveysalalta esimerkiksi koulutuksen tai julkisen hallinnon pariin. Monet näistä tehtävistä kuitenkin hyödyttävät sote-alaa, ja niissä tarvitaan hoitoalan osaamista. Lisäksi vanhuuseläkkeellä olevien lähi- ja sairaanhoitajien työssäkäynnin todettiin merkittävästi kasvaneen vuosien 2017 ja 2023 välillä.

Tutkimuksessa löydettiin tekijöitä, jotka voivat edistää vasta valmistuneiden, työttömien, alalta pois siirtyneiden ja eläkkeellä olevien työllistymistä sote-alalle. Niitä olivat muun muassa toimiva työyhteisö, laadukas perehdytys, palkkaus ja arvostuksen osoittaminen sote-alalle.

Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö sekä urapolkujen selkeys ja päivityskoulutukset ovat tärkeitä keinoja lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Työvoimapulan torjumiseksi keskeistä on kuitenkin tukea alalla jo olevien ammattilaisten työkykyä.

Julkaisu: Weiste, E., Korkiakangas, E. & Olakivi, A. (toim.) (2025). Selvitys keinoista kannustaa alalta poistuneita, työttömiä ja eläkkeellä olevia lähi- ja sairaanhoitajia sekä alan opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan työhön. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:8. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4432-9

Julkaisutyyppi: Raportti

5. Veren lyijypitoisuudet ovat alhaisempia Suomessa kuin muissa maissa

Tutkittaessa työperäistä altistumista metalleille on tärkeää tietää, mitkä ovat altisteiden viiteraja-arvot altistumattomien ryhmässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida ei-työperäisesti altistuneen, tupakoimattoman, työikäisen väestön altistumista erilaisille metalleille Suomessa ja määrittää niille viitearvot virtsasta ja verestä mitattaessa.

Tulosten mukaan useat altistearvot olivat suurempia naisilla kuin miehillä. Lyijyn ja kuparin pitoisuudet virtsassa olivat suurempia iäkkäämmillä kuin nuorilla. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin muista maista veren lyijypitoisuudet olivat Suomessa alhaisemmat, mutta virtsan arseeni- ja seleenipitoisuudet olivat korkeammat.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollossa altistumisen arvioinnissa ja terveysriskien seurannassa Suomessa.

Julkaisu: Porras, S.P., Tuovila, J., & Santonen, T. (2025). Non-occupational exposure to trace ele-ments in Finland – Urinary and blood biomonitoring study. Environmental Advances, 20: 100642. https://doi.org/10.1016/j.envadv.2025.100642

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu

Haluatko jatkossa sähköpostiisi tiedon uusimmasta katsauksesta? Tilaa työelämän vaikuttajien ja päättäjien uutiskirje.