Politiikkasuositus: Vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin

Eettinen kuormitus ja monet muut työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat vanhustyössä muuta sote-alaa yleisempiä. Jotta alan pito- ja vetovoimaa voidaan ylläpitää ja vahvistaa, tulee hyvinvointialueiden panostaa ikäihmisten palveluissa työskentelevien työhyvinvointiin: vähentää työn kuormitustekijöitä ja hillitä niiden haitallisia vaikutuksia.
-

Tämä politiikkasuositus on suunnattu

  • sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille
  • ikääntyneiden palveluiden johtajille ja esihenkilöille.

7 suositusta, jotka perustuvat tutkimukseen ja asiantuntijatietoon

Suosituksia tukeva tutkimustieto

Eettisen kuormituksen syyt ja seuraukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon työssä esiintyy paljon tilanteita1, joissa voi esiintyä eettistä kuormitusta. Eettinen kuormitus syntyy, kun ulkoisten rajoitteiden vuoksi työntekijä joutuu toimimaan oikean toimintatavan vastaisesti tai työntekijä on epävarma oikeasta toimintatavasta. Eettinen kuormitus tarkoittaa stressin ja kuormittuneisuuden kokemuksia, jotka aiheutuvat moraalisista ristiriidoista.

Eettistä kuormitusta aiheuttavia tilanteita ovat työpaikan organisatoriset rajoitteet, henkilö- ja valtasuhteisiin liittyvät haasteet, potilaiden hoitoon liittyvät haasteet ja työntekijöiden osaamattomuuden ja turvattomuuden tunteet3

Organisatoriset syyt liittyivät esimerkiksi johtamiseen, työvuorojen järjestämiseen ja riittämättömiin resursseihin3. Henkilö- ja valtasuhteisiin liittyvät haasteet koostuivat esimerkiksi organisaation hierarkkisuudesta ja kollegojen välisistä ristiriidoista. Potilaiden hoitoon liittyviä syitä olivat muun muassa riittämätön tai turha hoito ja potilaiden kokema kärsimys. Työntekijöiden osaamattomuuteen ja turvattomuuden tunteisiin liittyviä syillä viitattiin ammattilaisen omaan arvioon pätevyydestään ja turvallisuuden tunteestaan hoitotilanteissa. 

-

Eettinen kuormitus kasvanut

Koska sotessa työskennellään ihmisten kanssa, kohdataan eettisesti haastavia tilanteita1. Nämä tilanteet kuormittavat myös, jos ei ole riittävää osaamista tai työyhteisön yhteisiä pelisääntöjä. Näyttää myös, että vuonna 2021 nämä tilanteet ovat aiempaa yleisempiä. Tulokset perustuvat Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu-työhyvinvointikyselyyn sote-henkilöstölle vuosina 2018–20211.

-

Eettisesti kuormittavia tilanteita esiintyy jopa kaksi kertaa niin paljon vanhuspalveluissa kuin muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa1. Näissä tilanteissa syntyy kuormitusta, jota voidaan vähentää oikeilla toimenpiteillä.

-

Yhteys heikentyneeseen työkykyyn

Eettinen kuormitus yksin ja yhdessä muiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden kanssa on yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn, joka mittarina ennustaa työurien pituutta4,5.

Aiempi tutkimus5 on todennut tärkeiksi työkyvyttömyyden syiksi työstressin sekä Karasekin että Siegristin mallilla mitattuina ja epäoikeudenmukaisen päätöksenteon. Karasekin mallissa työstressi syntyy tilanteessa, jossa suuret työn vaatimukset yhdistyvät vähäiseen työn hallintaan. Siegristin mallissa puolestaan työstressi ilmenee, kun työhön panostetaan paljon, mutta saadaan vain vähän vastinetta. Epäoikeudenmukainen päätöksenteko tarkoittaa esimerkiksi, että ei tiedetä päätösten perusteita.

Tutkimuksemme4 osoittaa eettisen kuormituksen olevan lähes yhtä tärkeä heikentyneeseen työkykyyn liittyvä työn kuormitustekijä kuin työstressi ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Heikentyneen työkyvyn riski suureni sitä mukaa, mitä useampi kuormitustekijä oli työssä yhtä aikaa. Kun kaikki neljä kuormitustekijää esiintyivät työssä yhtä aikaa, heikentyneen työkyvyn riski oli lähes seitsemänkertainen verrattuna siihen, ettei ollut yhtään näistä kuormitustekijöistä.

Eettisen kuormituksen seurauksia vanhuspalveluiden työntekijöille olivat työstä poissaolot, mielenterveysongelmat, epäterveelliset ja epäsosiaaliset elämäntavat ja fyysiset oireet sekä heikentynyt työkyky3,4.

Koska eettisesti kuormittavia tilanteita esiintyy paljon ja eettinen kuormitus heikentää työkykyä, on eettisen kuormituksen vähentäminen ja hallintakeinojen kehittäminen tärkeää työurien pituuden kannalta.

Ikääntyvien vanhuspalvelujen työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja työurien pidentäminen on keskeinen Kansallisen ikäohjelman6 tavoite.

Eettisten ja muiden kuormitustekijöiden vähentäminen työssä parantaa todennäköisesti myös alan veto- ja pitovoimaa.

Suosituksen tekijät

Jaana Laitinen

Jaana Laitinen

tutkimusprofessori
Sähköpostiosoite
jaana.laitinen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 6006
Tiina Koivisto

Tiina Koivisto

vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
tiina.koivisto [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 8653
Risto Nikunlaakso

Risto Nikunlaakso

erityisasiantuntija
Sähköpostiosoite
risto.nikunlaakso [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2505
Kirsikka Selander

Kirsikka Selander

erikoistutkija
Sähköpostiosoite
kirsikka.selander [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 3065

Eveliina Korkiakangas

erikoistutkija
Sähköpostiosoite
eveliina.korkiakangas [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 6014
Eveliina Saari

Eveliina Saari

johtava tutkija
Sähköpostiosoite
eveliina.saari [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2712

Avainsanat

työhyvinvointi
eettinen kuormitus
vanhustyö