Etätyön kaikkia riskejä ei vielä tunnisteta

Etätyö on vakiintunut yhdeksi tavaksi tehdä työtä. Pitkällä aikavälillä etätyössä voi kuitenkin ilmetä riskejä ja kielteisiä, kasautuvia vaikutuksia, joita ei vielä tunnisteta. 

Työterveyslaitoksen tutkimusten perusteella kartoitimme mahdollisia riskejä ja tarvittavia toimenpiteitä yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan sekä vakuutusyhtiöiden edustajien kanssa. 

Monessa organisaatiossa tehdään hybridityötä, jossa työntekijät yhdistelevät itseohjautuvasti etätyötä ja toimistolla työskentelyä. Organisaatioissa on monenlaisia käytäntöjä etätyön määrästä ja siitä, miksi, milloin ja missä tehtävissä työskennellään toimistolla.

Muutosjohtaminen saattaa olla kesken, ja joissakin organisaatioissa on jäänyt päälle koronapandemian aikainen etätyöskentely kotona. Hybridityön käytännöt ovat siten vasta muotoutumassa.

Etätyössä on elämäntapoihin liittyviä riskejä

Etätyötä koskevissa keskusteluissa korostuu yksilökeskeisyys. Siitä puhutaan jopa saavutettuna etuna. Etätyö ei kuitenkaan sovi kaikille, ja sen riskit ovat erilaisia eri henkilöstöryhmillä.

Terveyskäyttäytymistä koskevista tutkimuksista tiedämme, että yksilöt eivät aina tee itsensä ja muiden näkökulmasta järkeviä valintoja. He eivät myöskään pysty arvioimaan valintojensa seurauksia pidemmällä aikavälillä.

Kotona työtilat ja ergonomia ovat monilla huonompia kuin työpaikalla. Etätyössä tauot saattavat unohtua ja työpäivät venyä. Myös liikunta voi jää vähemmälle, ruokailu muuttua epäterveelliseksi ja uni riittämättömäksi. Alkoholiakin saatetaan käyttää useammin.

Riskinä on, että ongelmat jäävät esihenkilöiltä huomaamatta eikä työntekijä saa tarvitsemaansa apua ajoissa. Työntekijän työhyvinvointi ja työkyky saattavat heikentyä ja sairauspoissaolot lisääntyä. Ennen pitkää tämä vaikuttaa työn laatuun ja tuottavuuteen.

Etätyössä työkaverit voivat jäädä etäisiksi

Yksilön työhyvinvoinnin lisäksi on syytä pohtia, mitä tapahtuu tiimeille ja työyhteisölle, jos työtä tehdään pitkään pääosin etänä. Yhteenkuuluvuuden tunne työkavereiden ja esihenkilöiden kesken voi heiketä ja organisaation yhteisöllisyys rapautua. Luottamuksen rakentuminen vaikeutuu.

Tutkimuksista tiedämme, että haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti nuoret ja uudet työntekijät sekä työuransa alussa olevat henkilöt. Etätyö vähentää uusien työntekijöiden mahdollisuuksia tutustua työkavereihin ja oppia kokeneilta kollegoilta. 

Tällöin hiljainen, kokemusperäinen tieto organisaation toimintatavoista ei siirry uusille työntekijöille. Riskinä on, että organisaation uudistuminen ja kilpailukyky heikkenevät.

Ihmisen psykologinen perustarve on kuulua yhteisöön. Etätyö lisää yksin työskentelyä ja sitä kautta eristyneisyyttä työyhteisöstä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tätä:

• Työtoverit ja esihenkilöt jäävät etäisiksi ilman kasvokkaisia kohtaamisia.
• Työyhteisön tuki voi puuttua tai olla riittämätöntä.
• Kun tukea ja opastusta ei saa tarpeeksi, epävarmuus kasvaa.
• Teknologiavälitteinen viestintä on niukkaa ja asiakeskeistä, jolloin toisiin tutustuminen on vaikeaa ja väärinkäsitykset lisääntyvät.

Nämä asiat vaikeuttavat työtä ja voivat heikentää työhyvinvointia. Työntekijä ei välttämättä kiinnity työyhteisöön eikä sitoudu työnantajaan. Riskinä on, että hän vaihtaa työpaikkaa.

Reilu kohtelu ja toimivat työtilat vetävät toimistolle

Työpaikan olosuhteet vaikuttavat siihen, missä töitä halutaan tehdä. Yksi keskeinen syy tulla toimistolle on se, että siellä tapaa toisia työntekijöitä kasvokkain.

Organisaatioissa tarvitaan yhdessä sovittuja toimintatapoja ja hybridityön käytäntöjä. Erityisesti perehdytys ja työnopastus kannattaa hoitaa hyvin, jotta työyhteisö tulee tutuksi. Johdon on huolehdittava siitä, ettei työ typisty irrallisiksi yksilösuorituksiksi. Onhan tarkoitus työskennellä myös yhdessä, yhteisten tavoitteiden eteen.

Toimistolle vetävät esimerkiksi ihmislähtöinen johtaminen ja reilu, arvostava kohtelu. Myös yhteiset toimistopäivät ja yhteisten kasvokkaisten tilaisuuksien järjestäminen voivat kannustaa palaamaan toimistolle. Johto ja esihenkilöt voivat itsekin näyttää esimerkkiä työskentelemällä toimistolla ja keskustelemalla kasvokkain työntekijöiden kanssa.

Käynnissä olevan tutkimuksen mukaan myös toimistojen laatu ja toimivuus vaikuttavat haluun tulla toimistolle. Toimistolle vetävät esimerkiksi kokemus hyvästä työrauhasta ja se, että keskittymistä vaativaan työhön on riittävästi tiloja. Tyytymättömyys työtiloihin puolestaan lisää halukkuutta tehdä etätöitä. 

Toimistot tulee suunnitella ja päivittää sellaisiksi, että työntekijät haluavat tulla niihin. Kun työpaikalle on helppo kulkea jalan, pyörällä, julkisilla liikennevälineillä ja autolla, niin arki sujuu. Yhteiset lounas- ja kahvitauot työkavereiden kanssa voivat olla päivän kohokohtia, jotka auttavat jaksamaan ja jatkamaan töissä. 

Lisätietoja:

Tämä blogikirjoitus perustuu esityksiin, jotka Virpi Ruohomäki piti Raklin järjestämissä työpajoissa ”Etätyön riskit ja yhteiskunnalliset vaikutukset” ja keskusteluihin osallistujien kanssa. Osallistujat edustivat näitä organisaatioita: Elo, Ilmarinen, Rakli, Senaatti-kiinteistöt, Trevian, Työterveyslaitos ja Varma. Työpajat järjestettiin tammi- ja maaliskuussa 2024.

Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä -tutkimushankkeen loppuraportti (Julkarissa)

Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä (tutkimushankkeen esittely)

Ympäristötyytyväisyyttä, hyvinvointia ja työn imua edistävät tilalliset ratkaisut monitilatoimistoissa – ActiveWorkSpace (tutkimushankkeen esittely)

Erilaisten toimistotilojen, etätyön ja sairauspoissaolojen väliset yhteydet ennen ja jälkeen koronapandemian – HERO (tutkimushankkeen esittely)