Kun kesä vaihtuu syksyyn ja koronavirusepidemia taittuu, olemme jälleen uuden edessä. Koronavirus on muuttanut työtämme ja päivittäistä elämäämme.
Monesta on kehittynyt taitava etätyöntekijä. Osalla työt ovat päättyneet tai työkuviot muutoin muuttuneet.
Alkuun nimitettyä ”poikkeusaikaa” on eletty pitkään, yli puolitoista vuotta. Olemme sopeutuneet. Monilla esimerkiksi etätyö on arkipäiväistynyt.
Nyt yhä useampi on palailemassa etätyöstä takaisin työpaikalle – ainakin osittain eli hybridinä. Työtapojen ja työympäristön muutos voi jälleen kuormittaa. Miten huolehdimme siitä, että hyvinvointimme ei romahda?
Osaamisen päivittäminen voi auttaa
Töihin paluu ja toimintaympäristön muutos virittävät monia kysymyksiä:
Muistammeko, miten aiemmin toimimme työpaikalla? Ovatko nykyiset työtavat parempia? Miten entiset toimivat tavat ja nykyiset hyväksi havaitut käytänteet yhdistetään?
Vaatiiko töihin paluu osaamisen vahvistamista ja kertaamista? Salliiko työkulttuuri sen, että työntekijä tuo esille tarpeensa toimintatapojen ja osaamisen kertaamiseen?
Rutiininomainen toiminta voisi auttaa. Saavathan lentäjätkin järjestelmällisesti ja kysymättä paluukoulutusta lentotaukonsa jälkeen.
Ei voi olettaa, että voimme kylmiltään palata pitkän tauon jälkeen takaisin ”normaaliin” ilman työpaikan toimintatapojen ja osaamisen päivittämistä sekä mahdollisuutta yksilölliseen tukeen.
Muutos työssä vaikuttaa koko elämään
Se, missä ja miten työskentelemme, on iso osa päivittäistä toimintaympäristömme. Jokin muutos työssä vaikuttaa kiinteästi myös muuhun elämäämme ja hyvinvointiimme.
Töihin paluu tauon jälkeen on itsessään jo kuormittavaa, mutta sillä voi olla muitakin vaikutuksia hyvinvointiin. Muutos voi synnyttää haasteita ja järjestelytarpeita myös henkilökohtaiseen elämään.
Toisaalta töihin palaaminen voi herättää erilaisia hyvinvointia heikentäviä ajatuksia, tunteita ja tilanteita. Kuormittuminen voi näin epäsuorasti johtaa terveysongelmien paisumiseen ja ilmenemiseen.
Toisin sanoen muutos työssä voi toimia katalyyttina, sysäyksenä, erilaisille fyysisille ja psyykkisille tuntemuksille ja oireille elimistön kuormittuessa. Esimerkiksi univaikeudet ovat herkkä mittari osoittamaan elimistön kuormittumista. Ne voivat johtaa palautumisvajeeseen.
Maltti mielessä kohti tulevia muutoksia
Paluu työpaikalle voi herätellä työntekijällä myös epämiellyttäviä reaktioita ja oireita, joita hänellä oli aiemmin työpaikalla työskennellessään.
Nämä tuntemukset ovat voineet laantua tai väistyä etätyöskentelyn aikana. Etätyössä työntekijä on voinut esimerkiksi joustavammin huolehtia työn häiriöttömyydestä ja tarpeellisista palautumishetkistä.
Jotta hyvinvointimme säilyy, on tärkeää lähteä tuleviin muutoksiin maltilla. Ennakoidaan toimintaympäristön muutosten vaikutukset ja tuen tarpeet. Ei unohdeta myöskään niin sanottuja heijastevaikutuksia työn ulkopuolelle, työntekijän muuhun elämään ja hyvinvointiin.
Töihin palaamisessa tarvitaan yhteistä keskustelua, uusien työtapojen sopimista, paluukoulutusta ja tarvittaessa muuta yksilöllistä tukea. Helposti saavutettava tuki ja arkiset tavat edistävät hyvinvointia muutoksissa.
Onhan työelämä ilman koronaakin jatkuvaa muutosten ja oppimisen hallintaa.
Lisätietoja: Digitaalinen työkyky- ja toimintakykypolku pitkäaikaisesti ja sinnikkäästi oireileville, DigiPimo (Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi