Rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä ammattiastmoja on diagnosoitu Työterveyslaitoksessa 1990-luvulta lähtien. Silloin sairauden ajateltiin kehittyvän homeiden aiheuttaman allergian kautta. Vuodesta 2009 lähtien diagnoosit ovat perustuneet sosiaali- ja terveysministeriön alaisen asiantuntijatyöryhmän suositukseen.
Lain edellyttämää syy-yhteyttä ei pystytä osoittamaan
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti ja pääasiallisesti johtuu työn fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Lääketieteellinen tieto on puutteellista siitä, mikä kosteusvaurioituneessa rakennuksessa oleva tekijä ja minkälaiset mekanismit voisivat johtaa astman kehittymiseen.
– Käytössämme ei ole lääketieteellisiä tutkimuksia, joilla voitaisiin yksittäisen potilaan kohdalla osoittaa astman aiheutuneen todennäköisesti ja pääasiallisesti työpaikan kosteusvauriosta, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta.
– Nykyinen käytäntö ei kohtele työntekijöitä tasa-arvoisesti. Kosteusvaurioon liittyvässä astmassa on riittänyt muita ammattiastmoja vähäisempi näyttö syy-yhteydestä. Se on osoitettu yksinomaan PEF-työpaikkaseurannalla. Tämä eroaa herkistymisen aiheuttaman ammattiastman diagnostiikasta, jossa tarvitaan lisäksi näyttöä työperäisestä allergiasta tai muuta osoitusta syy-yhteydestä, jatkaa Lindström.
– Olemmekin päättäneet luopua kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnosoinnista ja aiheesta on myös keskusteltu ammattijärjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa, vahvistaa johtaja, ylilääkäri Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Muutos ei vaikuta astman hoitoon
Kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnosoinnista luopuminen ei vaikuta astman hoitoon. Työpaikan sisäilmaan liittyvät oireet selvitetään edelleen työterveyshuollossa ja tarvittaessa tehdään astmatutkimukset. Kaikille astmaa sairastavalle suositellaan työtiloja, joissa on hyvälaatuinen sisäilma.
Astmaan sairastunut voi saada Kelan tukea astmalääkekuluihin, kuntoutukseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.
Ammattitaudin diagnostiikan sijaan terveydenhuollon resursseja kannattaisi suunnata pitkittyneistä sisäilmaan liittyvistä oireista kärsivien laaja-alaiseen terveydentilan arviointiin ja työkyvyn tukemiseen. Työterveyslaitos on laatinut ohjeita terveydenhuollon ja työpaikkojen hyödynnettäviksi
Työnantajan vastuut työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä säilyvät ennallaan
Erityisesti työntekijäjärjestöt ovat olleet huolissaan siitä, selvitetäänkö ja korjataanko jatkossa rakennusten kosteusvaurioita riittävästi. Kuitenkin työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Rakennusten kunnosta ja työolosuhteista on pidettävä huolta.
– Nämä työnantajan velvollisuudet eivät muutu, vaikka kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnosoinnista luovutaankin, kertoo Helaskoski.
Tutustu Työterveyslaitoksen ohjeisiin
- Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa
- Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa
- PEF-seurannat
Linkki Lääkärilehden artikkeliin 7.11.2025
Ammattiastman diagnostiikassa tulee kosteusvaurioissa luopua
Lisätiedot
- Irmeli Lindström, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Työterveyslaitos, puh. 046 851 1898, irmeli.lindstrom[at]ttl.fi
- Hille Suojalehto, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0363, hille.suojalehto[at]ttl.fi
- Eva Helaskoski, johtaja, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2432, eva.helaskoski[at]ttl.fi
