Oppimisalustat ovat kehittyneet harppauksin. Ne tarjoavat lukuisia erilaisia, myös tekoälyä hyödyntäviä mahdollisuuksia rakentaa käyttäjäystävällisiä oppimis- ja kehittämiskokemuksia.
Valmentaja voi käyttää työkaluja niin yksilöiden kuin yhteisöjen työskentelyn, oppimisen ja vuorovaikutuksen tukena. Usein vain mielikuvitus – tai valmentajan pedagoginen osaaminen – on rajana, miten edetään kohti tavoiteltua lopputulosta!
Työterveyslaitoksen Tekoäly työn kehittämisen tueksi (TeKeT) -hankkeessa tutkimme erityisesti oppimisalustojen tekoälyn mahdollisuuksia tukea oppimista ja kehittämistä. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Haastattelemamme valmentaja kertoi, että uutta edistynyttä teknologiaa on mukava hyödyntää valmennuksessa ja se tuo ”ajan hengessä olemisen fiilistä” myös osallistujille. Mutta mitä seurauksia tekoälytoiminnallisuuksien käytöllä on keskustelulle ja kehittämisprosessin kululle?
Ensin on kuitenkin hyvä täsmentää, mitä tarkoitamme tekoälytoiminnallisuuksilla:
Ne ovat luonnollisen kielen analyysiin perustuvia keskustelun tiivistämiseen, teemoittamiseen ja keskustelun tunnetilojen analysointiin tarkoitettuja toimintoja. Siis työkaluja, joiden on tarkoitus auttaa valmentajaa tekemään selkoa keskustelusta ja ohjata osallistujia kohti heitä kiinnostavia sisältöjä.
Sama tekoälytoiminnallisuus – erilaisia seurauksia?
Tarkastelimme tekoälytoiminnallisuuksien käyttöä kahdessa digitaalisella alustalla toteutetussa kehittämisprosessissa. Ensimmäisessä tietotyötä tekevä tiimi kehitti uudenlaista yhteisöllisesti ohjautuvaa työtapaa, kun taas toisessa eri työpaikoilta tulevat asiantuntijat etsivät ratkaisuja ajanhallintaan omassa työssään.
Kehittämisprosesseissa osallistujat keskustelivat kirjallisesti oppimisalustalla valmentajan esittämistä teemaan liittyvistä kysymyksistä. Valmentaja summasi keskustelua tekoäly-yhteenvedon avulla ja antoi tehtävän tai esitti kysymyksen jatkokeskustelun virikkeeksi.
Alustavat analyysimme osoittavat, että tekoälytoiminnallisuuksien käytöllä on erilaisia seurauksia: Kommentointi tai keskustelu oppimisalustalla muutti muotoaan. Se kaventui, lisääntyi tai kytkeytyi oman käyttäytymisen tai tiimin toiminnan mahdollisiin muutossuuntiin.
Jos valmentaja pyysi osallistujia täydentämään tekoäly-yhteenvetoa, oli tyypillinen vastaus ”Ei lisättävää. Tekoäly sanoo sen paremmin kuin minä. Hyvä tekoäly!”. Kommentointi jäi siis niukaksi.
Keskustelu puolestaan jatkui runsaana ja sisällöllisesti rikkaampana silloin, kun tekoälytuotosta pyydettiin käyttämään opitun peilaamiseen ja muutostarpeiden pohdinnan tukena.
Miten tekoäly palvelee kehittämisen tavoitteita?
Oleellista näyttäisi olevan se, miten valmentaja kutsuu osallistujia tarkastelemaan tekoälyn tekemää koostetta ja vie kysymyksillään kehittämistä eteenpäin – ei tekoälyn tekemä kooste itsessään.
Oppiminen on prosessi, jossa tekoälytoiminnallisuuksia tai niiden seurauksia ei voida tarkastella irrallaan annetuista keskustelutehtävistä tai osallistujien niistä tekemistä havainnoista ja tulkinnoista.
Työelämän oppimis- ja kehittämisprosesseilla on erilaisia tavoitteita. Keskeistä onkin, miten tekoälytoiminnallisuudet rakennetaan palvelemaan prosessien ainutlaatuisia tavoitteita ja miten ne kytketään pedagogisesti mielekkääksi osaksi kehittämisprosessia.
Joskus keskustelua yhteen vetävä summaus on paikallaan. Toisinaan kannattaa rohkaista osallistujia kyseenalaistamaan tai laajentamaan tekoälyn tekemää tulkintaa. Silloin saattaa avautua hyödyllisiä, työtä eteenpäin vieviä ajatuksia ja uuden ituja.
Kommentointi