Lehdistä luettuna, uutisisista nähtynä ja asiantuntijoilta kuultuna vaalit asemoituvat hyvin kahtalaisesti. Yhtäältä ei ole varaa ilmastovaaleihin. Toisaalta ei ole enää varaa muihin kuin ilmastovaaleihin.
Työelämässä tapahtuu ajan myötä suuria muutoksia, jotka ovat yhteydessä ilmastonmuutokseen ja vihreään siirtymään.
Vaalien jälkeen puhaltavat kenties uudet tuulet. Ja tuulivoimaloiden propellit pyörivät edelleen uusiutuvaa energiaa. Työ ja työelämä sen mukana muuttuvat vihreämmäksi jo ennen poliittisten päätöksentekijöiden aikaavieviä päätöksiä.
Mutta voisihan sitä muutosta silti jouduttaa.
Tarina vihreästä siirtymästä
Lähestyimme vuoden 2022 puolella ”Ilmastonmuutos ja työ”-kyselyllä 5000:ta satunnaisesti valittua suomalaista työntekijää. Miltei 2000 saatua kyselyvastausta kertovat tarinaa vihreästä siirtymästä työntekijöiden työpaikoilla.
Ilmastonmuutos on laajasti tunnistettu ilmiö suomalaisten työntekijöiden keskuudessa. Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan koetaan tarpeelliseksi ja tärkeäksi tavoitteeksi. Työpaikkojen rooli nähdään vihreässä siirtymässä keskeiseksi. Työpaikkojen ilmastoteoille annetaan tuki.
Luottamus työpaikkojen toimintaan on vahva.
Uhat ja mahdollisuudet siirtymässä
Entäs se vielä omakohtaisempi osa työtä? Ei se työpaikka, vaan työntekijän oma työ, ammatti ja työura.
Vain noin kolme prosenttia suomalaisista työntekijöistä pelkää menettävänsä työnsä ilmastonmuutoksen seurauksena. Väittämän parissa epäröineitä on viitisen prosenttia.
Onkin tavallisempaa nähdä uhkien sijaan mahdollisuuksia. Yksi neljäsosa uskoo uusia, kiinnostavia työmahdollisuuksia ilmaantuvan ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän myötä. Toinen neljäsosa epäröi.
Se jäljelle jäävä puolisko työntekijöistä ei usko uusiin kiinnostaviin työmahdollisuuksiin. Hyvä puoli on toki se, että eivät he pelkää menettävänsä nykyistä työtään.
Entä, jos kaikille olisi tarjolla vain keppiä ilmastotoimiin liittyen? Miltei puolet suomalaisista työntekijöistä kokee ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeäksi, vaikka se tarkoittaisi uuteen ammattiin kouluttautumista. Väittämään nuivasti suhtautuvien osuus on pienempi, noin kolmasosa vastaajista. Loput 20 prosenttia epäröivät.
Pääosin luottamus oman työn, ammatin ja työuran jatkuvuuteen muuttuvassa ympäristössä on vahva. Yhtäältä luotetaan omaan ja oman ammatin osaamiseen, mutta myös mahdollisuuksiin kouluttautua.
Työelämä on vihersiirtymävalmiudessa, entä poliittinen päättäjä?
Työelämässä on valmiuksia kehittyä vihreämmäksi myös ilman poliittisia päätöksiä. Työpaikkojen ruohonjuuritason toiminnalla on merkitystä paikallisten kestävyysratkaisujen kehittämisessä.
On vahvoja viitteitä siitä, että me sekä työntekijöinä että kuluttajina – yhdessä tarpeita täyttävien työpaikkojen kanssa – olemme huomattavasti keskivertopoliitikkoja valmiimpia hillitsemään ilmastonmuutosta. Sopeutumisesta on tulossa kaikkia kohtaava todellisuus joka tapauksessa.
Ilmastotoimia ohjaavien porkkanan ja kepin ohella poliittisen päätöksentekijän tulee valjastaa meidän voimavaramme tähän tulevaisuutemme kannalta kenties tärkeimpään mahdolliseen työhön. Nykyinen tai tuleva poliittinen päättäjä: Voimmeko me suomalaiset työntekijät luottaa siihen, että varmistat tämän omalta osaltasi?
Ilmastovaalit tai ei, päätöksentekijöillä on paljon tekemistä vihreän siirtymän – ja meidän kaikkien tulevaisuuden – turvaamisessa. Ekologisesti innovatiivinen talouskasvu on jo kuitenkin lähtenyt liikkeelle suomalaisilla työpaikoilla. Työpaikkojemme ohella me työntekijät olemme valmiina vihreään siirtymään.
Lisätietoja:
Ilmastonmuutos ja työ – systemaattinen tiedonkeruu ilmastonmuutokseen kytkeytyvistä työelämävaikutuksista (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi