Viime vuosina on korostettu, että tekoälyn käyttö yleistyy, laajentuu ja muuttaa työelämää. Viesti työntekijöille on ollut sekä kannustava että painostava – tekoälyosaamista ja kykyä hyödyntää tekoälysovelluksia työssä tulisi kehittää, koska ”työtäsi ei vie tekoäly, vaan ihminen, joka osaa käyttää sitä”. Tekoälyä kannattaa siis kokeilla työssä.
Samanaikaisesti on esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, mitkä ovat tekoälyn lisääntyvän käytön ympäristövaikutukset. Etenkin generatiivisen tekoälyn kehittämisen ja käytön kuluttama energia on ollut keskeinen huolenaihe.
Keskustelua ovat herättäneet myös datakeskusten jäähdyttämiseen tarvittavan veden kulutus ja tekoälyteknologioiden vaatimat raaka-aineet. Onko tekoälyn vapaa kokeilu siis kuitenkaan toivottavaa?
Siitä, millainen tekoälyn käyttö on erityisen haitallista, on liikkunut vaihtelevia arvioita. Tiedämme, että tekstin kanssa työskentely on ympäristöystävällisempää kuin kuva- ja videomateriaalin tuottaminen.
Toisaalta perinteisen hakukoneen käyttöä on pidetty moninkertaisesti kestävämpänä kuin tekoälyltä kysymistä. Tekoälyn integroituminen osaksi hakukoneita on muuttanut tätäkin.
Arvioissa haasteena on se, että niillä ammutaan liikkuvaan maaliin.
Onko tekoäly ympäristöongelma vai kestävyysratkaisujen avain?
Ekologisen kestävyyden kysymykset ovat käynnistäneet kehitystyötä ja tutkimuksia tekoälyn ympäristövaikutuksista.
Kuluvan vuoden aikana Microsoft ja Google ovat julkaisseet laskelmia tekoälypalvelimiensa energiankulutuksesta ja elinkaaren ympäristövaikutuksista. Kielteisiä vaikutuksia on vähennetty panostuksilla tekoälyn koulutuksen ja käytön energiatehokkuuteen, kestävämpään teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan.
OpenAI:n Sam Altman puolestaan on korostanut, että tekoälykehitykseen investoiminen tulee tuottamaan enemmän ympäristöhyötyjä kuin kehityksen rajoittaminen.
Digivihreään siirtymään (twin transition) sisältyy ajatus, että monimutkaisten ympäristöhaasteiden ratkaisut edellyttävät tuekseen älykästä teknologiaa. Tästä näkökulmasta tekoäly tarjoaakin mahdollisuuden ratkaista ympäristöhaasteita.
Tekoäly voi siis näyttäytyä vauhdikkaasti kasvavana ympäristöongelmana tai avaimena uusiin ratkaisuihin.
Kyselyt antavat uutta tietoa työpaikoilta
Generatiivisen tekoälyn yleisimpiä käyttökohteita ovat muun muassa tiedon hakeminen ja käsittely, kielenhuolto sekä teksti- ja kuvasisällön tuottaminen. Ne eivät varsinaisesti edistä ekologista kestävyyttä. Tällaisessa käytössä keskeinen kysymys on, huomioivatko työpaikat ja työntekijät tekoälyn ympäristövaikutuksia.
Olemme hiljattain saaneet tekoälyn käytöstä kyselytietoa sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Kyselyt toteutettiin vuoden 2025 keväällä Tilastokeskuksen kanssa osana Työterveyslaitoksen rahoittamaa Digivihreän siirtymän ymmärtäminen ja tukeminen osana työhyvinvointia -hanketta.
Tarkempia tuloksia julkaistaan vuosien 2025 ja 2026 aikana. Muutama nosto alustavista havainnoistamme:
- Työntekijäkyselyyn vastanneista noin 29 prosenttia oli kiinnittänyt huomiota käyttämänsä digitaalisen teknologian tai tekoälyn ympäristövaikutuksiin.
- Alle neljänneksen työpaikoilla oli tarjottu koulutusta tai ohjeistusta digitaalisen teknologian ja tekoälyn ekologiseen käyttöön.
- Numerot vaativat vielä lähempää tarkastelua: vaikka noin 55 prosenttia vastaajista ilmaisi työpaikallaan olevan käytössä tekoälyä, vain 29 prosenttia ilmoitti olevansa henkilökohtaisesti tekemisissä sen kanssa työssään.
Työpaikat tarvitsevat harkittua kokeilukulttuuria
Keskustelu tekoälystä tarjoaa turhauttavan ristiriitaista viestiä työntekijöille. Toisaalta oman ja työpaikan hyödyn kannalta tekoälyyn liittyvät kokeilut ovat suotavia. Työnantajakyselymme mukaan generatiivista tekoälyä hyödyntävillä työpaikoilla tekoälykokeilujen edistäminen onkin erittäin yleistä.
Toisaalta ympäristönäkökulmasta tekoälyn käytön soisi olevan harkittua ja tarkoituksenmukaista. Kehittyvän ja eri työvälineisiin integroituvan tekoälyn kanssa navigoivalla työntekijällä voi tosin olla niukat mahdollisuudet saada luotettavaa tietoa ympäristövaikutuksista.
Kenties suurimmat hyödyt ympäristön kannalta saavutetaan tekoälyratkaisuilla, jotka ovat kaukana chatbottien kanssa käytävästä vuorovaikutuksesta ja generatiivisen tekoälyn yleisimmistä käyttökohteista.
Oleellista on tietoisuus siitä, ettei tekoälyn käyttö ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Panostukset kehittyvään tekoälyyn eivät myöskään ole välttämättä ristiriidassa ekologisen kestävyyden edistämisen kanssa.
Toivottavaa olisi, että kokeilujen avulla löydetään uusia oivalluksia ja saadaan suunnattua tekoälyn käyttö ja kehittäminen niihin kohteisiin, joissa siitä on eniten hyötyä.
Lisätietoja:
Digivihreän siirtymän ymmärtäminen ja tukeminen osana työhyvinvointia (tutkimushankkeen esittely)
Tekoäly työelämän ja vihreän siirtymän muutosvoimana (Julkarissa)
Työsuojelu ja tekoäly (Työelämätieto-palvelussa)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi