Monet museoissa esiintyvät altisteet saattavat uhata työntekijöiden terveyttä, mutta aiempi tutkimus on keskittynyt pitkälti hyönteismyrkkyihin, mikrobeihin ja kokoelmien suojeluun.
Vaikka viime vuosina keskustelu museotyön riskeistä on käynnistynyt Suomessa, ei museoalan työoloja ja työhön liittyviä terveysriskejä ole aikaisemmin juuri tutkittu. Myöskään suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä eivät kaikilta osin vastaa todellisia riskejä työpaikoilla.
Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät -hankkeessa tutkittiin museoammattilaisten altistumista kemiallisille ja biologisille vaaratekijöille sekä heidän käsityksiään työn vaaroista ja riskeistä.
– Olettamuksena oli, että vanhoissa museoesineissä ja -rakennuksissa voi esiintyä monenlaisia kemiallisia altisteita, joiden käyttö on nykyään kiellettyä tai rajoitettua, kertoo tuotepäällikkö Evgeny Parshintsev Työterveyslaitoksesta.
Museoammattilaiset pitivät museokokoelmiin kuuluvien vaaratekijöiden tunnistamista vaikeana
Aineistot kerättiin kyselyiden ja työhygieenisten mittausten avulla sekä rekistereistä. Kyselyt paljastivat, että työntekijät pitivät hometta, sisäilmaongelmia ja pölyä merkittävinä vaaratekijöinä. Vain harvoissa museoissa oli tehty erityisjärjestelyitä raskaana olevien työntekijöiden suojaamiseksi kemiallisilta vaaratekijöiltä.
Kyselytutkimusten tuloksissa korostui erityisesti kemiallisia vaaratekijöitä ja työturvallisuusvelvollisuuksia koskeva tiedon puute ja siitä kumpuavat toimintatavat, jotka saattavat altistaa työntekijöitä altisteille.
– Esimerkiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia aineita ja menetelmiä tunnettiin heikosti, ja henkilönsuojaimia pidettiin tärkeimpänä keinona suojautua terveydelle haitallisilta aineilta. Tuloksissa oli viitteitä siitä, että museot olivat pyrkineet suojelemaan kokoelmiaan tehokkaammin kuin työntekijöitään, kertoo vieraileva tutkija Henna Sinisalo Työterveyslaitoksesta.
Suurissa museoissa ja valtion museoissa tietämys vaaratekijöistä oli keskimääräistä parempi ja työturvallisuuskäytännöt paremmalla tolalla.
Mittaukset osoittivat kohonneita raskasmetalli-, pöly- ja mikrobipitoisuuksia tietyissä työympäristöissä ja työtehtävissä. Suurimmat riskit liittyivät epäasianmukaisiin säilytystiloihin ja ulkomuseorakennuksiin, joissa mitattiin raskasmetallien, hengittyvän pölyn ja mikrobien kohonneita pitoisuuksia pölyisten töiden aikana.
– Keskeinen havainto oli myös se, että arkeologit voivat kaivauksilla joinain päivinä altistua kohtalaisille pitoisuuksille hiekkapölyn sisältämää syöpävaarallista kvartsipölyä. Tätä ei tietääksemme ole tutkittu aiemmin missään muualla, kertoo Parshintsev.
Altistumisen torjunnassa keskeistä on riskien arviointi ja koulutus
Keskeistä altistumisen torjunnassa on kattava riskien arviointi ja museojohtajien sekä henkilökunnan koulutus. Vaaratekijöiden ja niiden torjuntaan käytettävien keinojen tuntemus ovat edellytyksiä sille, että työturvallisuutta voidaan työpaikoilla parantaa tehokkaasti.
Vaikka museotyöympäristöissä esiintyykin monenlaisia altisteita, joista monia on vaikea tai mahdoton tunnistaa aistinvaraisesti, merkittävä osa museoissa tapahtuvasta altistumisesta voitaisiin ennaltaehkäistä tai minimoida seuraavilla toimenpiteillä:
- korvaamalla vaaralliset kemikaalit turvallisemmilla vaihtoehdoilla
- luopumalla epäasianmukaisimmista säilytystiloista
- parantamalla ilmanvaihtoa ja siivousta
- huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta ja käyttämällä tarvittaessa asianmukaisia henkilösuojaimia
- ennaltaehkäisemällä raskauden aikaista altistumista.
Opas ja loppuraportti tarjoavat ohjeita turvalliseen museotyöhön
Hankkeen aikana luotiin yleistajuinen opas museoammattilaisten, työterveyshuollon ja työhygieenikkojen käyttöön. Turvallinen museotyö -opas tarjoaa tietoa lakisääteisistä velvollisuuksista, riskien arvioinnista ja turvallisesta työskentelystä museoille ominaisissa työtehtävissä ja työympäristöissä. Opasta voidaan hyödyntää myös näiden alojen ammattilaisten koulutuksessa. Se auttaa kehittämään työturvallisuutta laajasti eri näkökulmista.
Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu. Loppuraportissa on esitelty laajemmin tutkimuksen menetelmiä ja tuloksia. Linkki raporttiin löytyy alta.
Lisätiedot
- Evgeny Parshintsev, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos, +358 50 598 2103, evgeny.Parshintsev [at] ttl.fi (evgeny[dot]Parshintsev[at]ttl[dot]fi)
- Henna Sinisalo, vieraileva tutkija, Työterveyslaitos, henna.sinisalo [at] ttl.fi (henna[dot]sinisalo[at]ttl[dot]fi)
Lue lisää
- Tutkimuksen loppuraportti Julkarissa: Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät
- Tutustu hankkeeseen: Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät – MUHA
- Tutustu Turvallinen museotyö -oppaaseen: Opas museotyöympäristöjen kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden hallintaan (julkari.fi)
Työterveyslaitos – 80 vuotta hyvinvointia työstä
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Olemme jo vuodesta 1945 rakentaneet terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
