Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.3.2025
– Työterveyshuoltoa on vahvistettava tuottavuuden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Työn kielteisten terveysvaikutusten ennaltaehkäisy ja työkyvyn tukeminen ovat työterveyshuollon ydinosaamista. Koko yhteiskunta hyötyy toimenpiteistä, joilla lyhennetään sairauspoissaoloja ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työterveyshuollon kustannukset ovat alle 4 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, ja sen rahoittavat työnantajat (79 prosenttia) sekä palkansaajat ja yrittäjät (21 prosenttia).
Koivulan mukaan työelämä ja samalla työterveyshuolto ovat uuden edessä, kun laajamittaiset yhteiskunnalliset muutokset muovaavat toimintaympäristöä.
– Meillä on samanaikaisesti käynnissä työn murros, terveyden murros ja hyvinvointivaltion murros. Näiden paineessa tarvitaan uudistumiskykyistä työterveyshuoltoa, jossa ymmärretään työpaikkojen muuttuvat tarpeet, Koivula sanoo.
– Nyt olisi välttämätöntä selvittää, miten työterveyshuollon palveluntuottajia palkittaisiin paremmin ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämisestä, hän jatkaa.
Käytäntöjä uudistetaan vastamaan työpaikkojen muuttuvia tarpeita
Työterveyslaitos päivittää parhaillaan Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opasta vuodelta 2014. Työterveyshuollon ammattilaisten käsikirja ohjaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä ja vie käytäntöön työterveyshuoltoasetuksen (708/2013), jonka päivitystyö on aloitettu sosiaali- ja terveysministeriön vetämänä.
– Oppaan punainen lanka on se, että työterveyshuollon toiminnan tulee perustua nykyistä vahvemmin työpaikan tarpeisiin. Asiantuntijamme ohjeistavat konkreettisesti, miten se tehdään, kertoo oppaan päätoimittaja, ylilääkäri Satu Soini Työterveyslaitoksesta.
Uutta sisältöä ovat myös mielenterveyttä tukevat toimintamallit, joiden mukaisesti työterveyshuolto auttaa työpaikkoja psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa.
Uudistettu opas julkaistaan loppuvuonna 2025, ja se tulee olemaan saatavilla maksuttomasti verkossa.
Työterveyshuollon osaamista kannattaa hyödyntää työkyvyn tukemisessa
Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan. Tätä yhteyttä hyödynnetään Työote-toimintamallissa, jonka avulla hyvinvointialueet ja työterveyshuolto ovat onnistuneesti tiivistäneet yhteistyötään ja saaneet vähennettyä sairauspoissaoloja.
– Rutiininomaiset pitkät sairauspoissaolot eivät ole hyvä ratkaisu työntekijälle eivätkä työnantajalle. Siksi työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukitoimet on tärkeää ohjata työterveyshuoltoon, sanoo ylilääkäri ja työterveysyksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Tänä vuonna toimintamalli otetaan käyttöön erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollossa. Kun työkyvyn arviointi ja tukitoimet siirretään työterveyshuoltoon, hyvinvointialueen henkilöstön työmäärä helpottuu. Yhteistyöllä saadaan myönteisiä kustannusvaikutuksia työpaikoille ja laajemmin yhteiskuntaan.
– Seuraavaksi olisi ajankohtaista pilotoida Työote-toimintaa osana omalääkärimallia. Omalääkärimalli on lupaava avaus, kunhan siinä ei unohdeta työkyvyn tukemista. Julkisessa terveydenhuollossa ei ole läsnä työelämän tuntemusta ja työkykyosaamista. Työotteen avulla voidaan edistää työterveyshuollon integraatiota muuhun terveydenhuoltoon, ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta sanoo.
Lisätiedot
- Pääjohtaja Antti Koivula, antti.koivula [at] ttl.fi, 030 474 2340
- Johtaja, ylilääkäri Eva Helaskoski, eva.helaskoski [at] ttl.fi, 046 851 2432
- Ylilääkäri Satu Soini, satu.soini [at] ttl.fi, 046 851 5858
- Ylilääkäri Pauliina Kangas, pauliina.kangas [at] ttl.fi, 030 474 2514
Tutustu myös
- Faktaa työterveyshuollosta – rooli ja mahdollisuudet sotessa | Työterveyslaitos
- TYÖOTE-toimintamalli laajenee perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyöhön | Työterveyslaitos
- Työote-mallia ja Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opasta toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
