Työpaja 4: Kehittämiskokeilujen arviointi

Arviointi on osa kehittämistä. Työskentelyn tarkoituksena on arvioida kehittämiskokeiluja ja kehittämisen tapaa. Arvioinnissa tunnistetaan kokeilun hyötyjä sekä asioita, joita parantamalla kokeilusta saadaan entistä toimivampi. Arviointityöpajassa myös sovitaan, miten kokeilua jatketaan ja levitetään.

Kokeilun lisäksi arvioidaan myös kehittämisprosessia. Mitä kehittämisen tavasta voidaan oppia ja mitä jatkossa kannattaa tehdä toisin. Kehittämisprosessissa ei aina synny uutta tai uudistettua palvelua. Siitä huolimatta kehittämisprosessi voi olla hyödyllinen ja nostaa keskusteluun keskeisiä kysymyksiä ja uudenlaisia näkökulmia.

Arviointityöpajaan kutsutaan kokeiluun ja kehittämispajoihin osallistuneiden asiakkaiden ja työntekijöiden lisäksi johtoa ja kokeilun näkökulmasta keskeisiä yhteistyökumppaneita.

Arvioinnin keskeistä on

  • pysähtyminen ja yhdessä ajattelu
  • yhteinen oppiminen
  • moniarvoisuus ja erilaisten näkökulmien huomiointi.

Tehtävä 4A

Arvioikaa kokeilua yhdessä keskustellen seuraavista näkökulmista. Voitte myös tehdä arvioinnin kolmessa ryhmässä, jolloin kukin ryhmä arvioi kokeilua yhdestä näkökulmasta. Varatkaa tällöin aikaa ryhmätöiden purkuun.

Tehtävä 4B

Jatkakaa keskustelua kokeilusta ja sen levittämisestä. Tärkeää on sopia tapaaminen, jossa seurataan kokeiltujen asioiden toimivuutta ja tunnistetaan uusia kehittämistarpeita

  • Mitä kokeilusta voidaan oppia?
  • Mitä kokeilulle tulisi tehdä seuraavaksi?
  • Mitä kokeilusta kannattaa levittää? Miten?
  • Miten eri toimijat voivat tukea kokeilun edistämistä jatkossa?

Tehtävä 4C

Arvioikaa myös kehittämisen tapaa ja toteutusta. Keskustelkaa yhdessä, mitä ajatuksia on syntynyt

  • Palvelujen yhteisestä kehittämisestä?
  • Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistyöstä?
  • Asiakkaan osallisuudesta ja työntekijöiden työhyvinvoinnista?
  • Kehittämisen tavasta: mikä oli toimivaa ja mitä parannettavaa on?

Kehittämisprosessissa mukana olleet ansaitsevat kiitoksen. He ovat tuoneet oman näkökulmansa kehittämistyöhön ja siten antaneet panoksensa palvelun kehittämiseen.

Kun ikäihminen soittaa keskitettyyn palveluohjaukseen, hänelle jää joskus epäselväksi, milloin ammattilainen ottaa yhteyttä. Kehittämiskokeiluna asiakkaalle kerrottiin ensikontaktin yhteydessä aika mihin mennessä ammattilainen on yhteydessä.

Kokeilun arvioinnin perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä. Esille nousi myös uusia kehittämistarpeita. Palvelulupauksen lunastamiseksi ei riitä, että palveluohjaaja tekee prosessin näkyväksi. Tiedon on kuljettava ja kaikkien palveluiden on toimittava saumattomasti tämän lupauksen mukaisesti. Tarvitaan palveluiden rajapintojen kehittämistä.