Työkyvyn johtaminen työntekijöille

Työntekijänä

• otat vastuun työtehtävästäsi ja noudatat työnantajan antamia ohjeita työstä ja työturvallisuudesta.
• pidät huolta terveytesi ja työkykysi ylläpitämisestä ja kehittämisestä.
• kykenet arvioimaan osaamistasi ja osaamistarpeitasi, ylläpidät ja kehität ammattitaitoasi.
• tunnistat jaksamiseesi, voimavaroihisi ja työmotivaatioosi vaikuttavia tekijöitä.
• otat rohkeasti puheeksi esihenkilösi kanssa, jos koet työkykysi olevan uhattuna tai koet sen heikentyneen.
• osallistut avoimeen keskusteluun työyhteisössäsi, osallistut työyhteisön ja työolojen kehittämiseen tuomalla esille epäkohtia ja/tai kehittämisideoita.

Terveyden ja toimintakyvyn lisäksi työkykyyn vaikuttavat monet muut tekijät (Kuvio 1). Työkykyä tulee aina tarkastella suhteessa työtehtäviin ja niiden asettamiin vaatimuksiin. Työkyky muodostuu työn ja työntekijän voimavarojen tasapainosta ja yhteensopivuudesta. Työkyky myös vaihtelee, eikä aina tarvitse olla sataprosenttisen työkykyinen. Vaikka esimerkiksi toimintakyvyn fyysiset tekijät iän myötä alenisivat, ei se välttämättä heikennä työkykyä, jos ammattitaito, osaaminen ja motivaatio vaikuttavat samaan aikaan työkykyä tukevasti. Työn haasteellisuus ja mielekkyys, sekä työyhteisön yhteisöllisyys, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri tukevat myös työkykyä.

Terveelliset elintavat, kuten monipuolinen ruokavalio ja liikunta vaikuttavat merkittävästi unen laatuun ja sitä kautta työkykyyn. Erityisesti vuorotyössä unen ja palautumisen merkitys korostuvat.

Kuvio 1. Työntekijän työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Hyvinvointia tukevia tekijöitä löydät työstä, kun

• osaat tarvittaessa erottaa työn ja vapaa-ajan.
• saat ja osaat ottaa vastaan palautetta.
• tehtävänkuva ja vastuusi ovat selkeät.
• tunnet pystyväsi vaikuttamaan työskentelytapoihin, työtehtävien muokkaamiseen tai työaikaan ja koet tulevasi kuulluksi.
• otat aktiivisesti asioita esille esihenkilösi kanssa ja etsit ratkaisuja haastaviin tilanteisiin.
• kehität työtäsi tai omia työtapojasi esimerkiksi työtä tuunaamalla.
• tunnistat omat voimavarasi ja koet olevasi motivoitunut, oman työsi osaava ammattilainen.
• pystyt luottamaan siihen, että saat tarvittaessa tukea ja apua työssä.

Motivaatiosta ja osaamisesta huolehtiminen

Töihin on mukava mennä, kun osaa työnsä. Monet kuitenkin kaipaavat työhön myös haasteita ja kehittymismahdollisuuksia motivaation ylläpitämiseksi. Omia työssä tarvittavia tietoja ja taitoja on hyvä aika ajoin arvioida. Jos osaaminen ja työnkuva eivät vastaa toisiaan, se voi olla myös työturvallisuusriski. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että omia vahvuuksiaan pääsee hyödyntämään työssä. Voimavaroja osaamisen sekä motivaation ylläpitämiseen ja kehittämiseen voivat tuoda

• hyvä perehdytys.
• työnantajan tarjoama koulutus, työkierto tai vastuualueen vaihtaminen työtovereiden kesken.
• osaamisen tunnustaminen, palkitseminen ja mahdollisuus edetä uralla.
• kiinnostuksen kohteiden huomioiminen työtehtävissä.
• kokeneet työtoverit, työyhteisö, esihenkilön tuki ja verkostot.

Itse kukin voi omalta osaltaan vaikuttaa yhteisöllisyyteen, vahvistaa työyhteisön avoimuutta ja luottamuksen ilmapiiriä, jossa myös työkavereiden erilaisuus hyväksytään. Työyhteisön toimivuuden kannalta on tärkeää, että

• hyödynnetään ja arvostetaan työtovereiden erilaista osaamista.
• osataan työskennellä eri ammattiryhmien kanssa.
• annetaan arvostavaa ja rakentavaa palautetta työtovereille.
• vaalitaan ja edistetään työyhteisössä myönteistä suhtautumista työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin levittämällä vain oikeaa tietoa ja puhumalla positiivisesti.
• sallitaan itselle ja muille, ettei heti osaa kaikkea; epävarmuuden ja epätäydellisyyden sieto.
• tunnetaan työpaikan arvot; mitä arvot tarkoittavat meidän työssämme, miten niihin sitoudumme ja miten meidän pitää toimia, että arvot näkyvät arjessa.
• kommunikoidaan asiallisesti ja kuunnellaan muita.
• toisen loukkaavalta tuntuva käytös otetaan puheeksi heti henkilön itsensä kanssa.

Jokaisen vastuulla on tehdä omasta työyhteisöstä paikka, jossa hyväksytään erilaiset työpanokset ja työkyvyn tuen ratkaisut vahvistamalla jo toimivaa yhteistyötä, seuraamalla ja tukemalla toisten työhyvinvointia, sekä luomalla työyhteisössä innostusta ja uskoa tulevaan näkemällä asioiden myönteiset puolet ongelmien ohella.

Jos vapaa-aikasi tuntuu kuluvan vain töistä palautumiseen, yksityiselämässäsi on työstä suoriutumiseen vaikuttava tilanne tai sinulla on sairaus, jonka vuoksi voisit tarvita tilapäistä työnmuokkausta, on tärkeää ottaa asia esille esihenkilösi kanssa. Keskustele esihenkilösi kanssa myös, jos työsi kuormittaa sinua liikaa tai et suoriudu työtehtävistäsi työajan puitteissa.

Myös esihenkilö voi aloittaa keskustelun organisaationne varhaisen tuen mallin mukaisesti, jos hänellä herää huoli työkyvystäsi. Terveydestäsi ja toimintakyvystäsi keskustellaan vain niiltä osin, kun niillä on merkitystä työn tekemiselle. Tähän vaikuttavat niin fyysinen toimintakyky kuin henkisten voimavarojen riittävyys. Samalla voidaan pohtia, onko tarvetta työterveyshuollon palveluille.

Esihenkilön on tärkeää tietää tarpeet esimerkiksi työn muokkaukselle, jotta pystyt jatkamaan työssäsi; mitä työssäsi tulisi muuttaa ja, miten muutokset voivat vaikuttaa muiden työtehtäviin.

Työkykykeskustelusta tehdään työpaikan työkyvyn varhaisen tuen mallin mukainen muistio. Siihen kirjataan esille tulleet työhön liittyvät kehittämiskohteet sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta.
Sairauspoissaolon aikana

• pidä yhteyttä esihenkilöösi ja halutessasi myös työtovereihin.
• voit vierailla sovitusti työpaikalla tai etäkokouksissa.
• ehdota ratkaisuja (esimerkiksi työn tai työprosessien muokkausta) oman työhön paluusi tukemiseksi.

Työhön palatessasi

• sinulla on oikeus tukeen työhön paluun aikana – sinun tulee toimittaa työterveyslääkärin lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.
• sinulla tulee olla myös oikeus saada perehdytystä poissaolosi aikana muuttuneisiin työprosesseihin tai järjestelmien käyttöön.

Motivaatio työhön paluuseen

Työntekijänä pohdit työhön paluuta monelta kantilta – merkittävinä näkökulmina saattavat olla talous ja työn mahdolliset vaikutukset terveyteen. Työstä poissaoloa edeltänyt työtilanne, koettu työkyky ja työtyytyväisyys sekä poissaolon syy ja sen kesto vaikuttavat käsityksiin palautumisesta työkykyiseksi. Myös työuran aikaiset kokemukset, työn merkitys sekä perhe- ja elämäntilanne vaikuttavat odotuksiin onnistuneesta työhön paluusta.

Työelämään osallistuminen tukee hyvinvointia monella tavalla. Saatat kuitenkin olla huolissasi siitä, heikkeneekö terveys ja työkyky työhön palattua. Epävarmuutta voi liittyä myös kysymyksiin siitä, toteutuuko työn muokkaaminen suunnitellusti ja tarvittaessa joustavasti.

Työhön paluuta edistävät työpaikalla käytössä olevat toimintamallit, turvalliseksi koettu työkulttuuri ja ilmapiiri sekä oikeudenmukainen kohtelu ja asenteet. Läheiset työkaverisuhteet rohkaisevat puhumaan työhön paluusta. Tällöin myös sairauspoissaolon aikainen yhteyden ottaminen koetaan aidoksi tueksi edistäen myös työssä jatkamista. Työyhteisössä on hyvä keskustella siitä, miten työhön paluu vaikuttaa toisten työhön. On tärkeää tietää, miten työntekijän sairaus tai vamman voi vaikuttaa työhön ja mitä riskejä työhön paluuseen realistisesti voi sisältyä sekä miten työn muokkaamisella voidaan edistää oikea-aikaista työhön paluuta ja työssä jatkamista.

Podcast: Työhönpaluun haasteet ja ratkaisut

Pitkältä sairauslomalta työhön paluu aiheuttaa huolta työntekijässä ja työnantajassa. Asiantuntijalääkäri Lars Sörensen Kansaneläkelaitoksesta kertoo, mitä paluussa kannattaa huomioida. Miten toimivat osasairauspäiväraha ja työkokeilu?

Video: Pienet työympäristön muokkaukset helpottavat tutkija Vilma-Lotta Lehtokarin työpäivää

Kun omat ja esihenkilön keinot työkykysi tueksi eivät enää riitä, voidaan ratkaisua työelämässä jatkamiseksi etsiä työterveysneuvottelussa yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Työterveysneuvottelun tavoitteena on etsiä yhdessä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi arvioimalla tilanne ja työn tekemisen mahdollisuuksia eri näkökulmista. Työterveysneuvottelu on harvoin kertaluonteinen tapaaminen, vaan usein tarvitaan useita tapaamisia, joissa suunnitellaan, kokeillaan ja seurataan ratkaisujen toteutumista ja työkyvyn tuen prosessin onnistumista.

Aloitteen voit tehdä joko sinä itse, työterveyshuolto, esihenkilösi tai jokin muu yhteistyötaho (esimerkiksi erikoissairaanhoito tai Kela). Sinulla on mahdollisuus halutessasi pyytää neuvotteluun mukaan tukihenkilö, kuten työsuojeluvaltuutettu, luottamushenkilö, perheenjäsen tai esimerkiksi työtoveri. Hyvä valmistautuminen neuvotteluun on tärkeää pohtimalla esimerkiksi, mitä toiveita sinulla on työkykysi tueksi ja millaisia ovat tavoitteesi työurasi suhteen. Työntekijänä voit kuitenkin myös kieltäytyä esitetystä työterveysneuvottelusta.

Työterveysneuvottelussa painotetaan työssä selviytymistä yksittäisten sairauksien sijaan – sairauksista tai niiden hoidoista ei keskustella. Sen sijaan työ- ja toimintakyvyn rajoitteista on syytä puhua konkreettisesti, koska vain siten työnantaja tietää, miten hänen tulisi muokata työtä sinulle sopivaksi. Pyrkimyksenä on saavuttaa sinua ja työnantajaa tyydyttävä sopimus, jonka perusteella on mahdollista esimerkiksi muokata työnkuvaasi tai sopia haettavasta kuntoutuksesta. Neuvottelussa sovitaan jatkotoimenpiteistä ja niiden seurannasta.

Tutkittua!

Vuosina 2013-2015 Pihlajalinna Työterveydessä kerätyn aineiston mukaan työterveysneuvotteluissa tehtiin päätöksiä työajan ja työnkuvan muutoksista. Työterveysneuvottelun jälkeen normaalilla työajalla jatkoi 43 % työntekijöistä, ja 26 % sopi työajan lyhentämisestä. Tarve työnkuvan muutokselle todettiin 32 %:lla. Sovittuja muutoksia olivat esimerkiksi työpisteen tai työosaston vaihto, ergonomisen apuvälineen hankinta ja työtehtävien rajaaminen tai poisjättäminen (esimerkiksi ei nostoja). Sekä työajan että työnkuvan muutoksesta sovittiin 14 %:lla.

Terveyden tai työ- ja toimintakyvyn heikentyessä herää usein huoli toimeentulosta. Toimeentulon turvaamiseksi löytyy kuitenkin keinoja, joita voidaan hyödyntää yhteistyössä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän kanssa (taulukon seuraavalle sivulle pääset taulukon oikeasta alakulmasta).

Tutkittua!

Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi osasairauspäivärahaa saaneet hyötyivät siitä eniten ja heidän vakiintunut työhön paluunsa (vähintään 28 päivää työssä sairauspoissaolon jälkeen) onnistui hyvin. Kahden vuoden seurantajakson aikana osasairauspäivärahan jälkeen osallistuminen työhön oli yleisempää kuin täyden sairauspäivärahan jälkeen. Tämä päti mielenterveyshäiriöiden lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Työkyvyn muuttuessa voit aina olla itse suoraan yhteydessä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa tehdään arvio työkyvystäsi ja etsitään ratkaisuja työssä jatkamiseksi. Ota kuitenkin myös rohkeasti esihenkilösi kanssa puheeksi, jos kaipaat työhösi uutta näkökulmaa, osaamista tai koet työkykysi alentuneen. Ole avoin ja myönteinen sen suhteen, että pidemmän sairausloman aikana esihenkilö pitää sinuun yhteyttä. On tärkeää, että mietitte yhdessä esihenkilösi ja työterveyshuollon kanssa hyvissä ajoin työhön paluuseen liittyviä asioita.

Henkilöstön edustajat kuten luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut seuraavat ja arvioivat henkilöstön työkykyä yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön edustajat keskustelevat henkilöstön kanssa työkykyyn liittyvistä asioista yksikkökäynneillä, levittävät tietoa organisaation työkykyjohtamisen käytännöistä (esimerkiksi korvaava työ) ja voivat toimia tukenasi esimerkiksi työterveysneuvottelussa. Henkilöstön edustajat ajavat työyhteisösi etua erilaisissa työryhmissä ja tuovat esille kehittämistarpeita työssä, työympäristössä ja henkilöstön työhyvinvoinnissa.

Organisaatiosi henkilöstöhallinnosta saat neuvoa työsuhteisiin liittyvien asioiden lisäksi osaamisen kehittämiseen. HR:ssä toimiva työkykykoordinaattori voi auttaa työkykyäsi tukevien palvelujen ja ratkaisujen etsimisessä yhteistyössä sinun, esihenkilösi ja työterveyshuollon kanssa.

Työkykykoordinaattori auttaa palvelu- ja tukiviidakossa

Työkykykoordinaattori on työelämän ja kuntoutuksen palvelujärjestelmän tunteva ammattilainen, joka sinun ja esihenkilösi kanssa etsii ratkaisuja työhön paluun tai siinä jatkamisen tueksi. Työkykykoordinaattoreita löytyy nykyisin monesta työterveyshuollosta, organisaatioiden HR:stä sekä potilasjärjestöistä.

Millaisia keinoja sinulla on oman työkykysi tueksi? Mistä saat voimavaroja työhösi?

Millä tavoilla edistätte ja ylläpidätte toinen toistenne työkykyä ja työhyvinvointia työyhteisössänne? Mitä kehittämisehdotuksia huomaatte?

Mistä saatte voimavaroja työhön? Miten voimavarojen lähteitä voisi lisätä? Mikä luo ja vahvistaa työmotivaatiota? Miten työmotivaation lähteitä voisi lisätä? Miten pidätte yllä ja lisäätte yhteisöllisyyttä?

Millaisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia löytyy työpaikalta ja arkityöstä? Miten voisitte oppia entistä enemmän toisiltanne?

• Asiakasosallisuus sotessa -oppimateriaali, Työterveyslaitos.
• Inspistä! – Työn tuunaajan inspiraatiokirja. Työterveyslaitos.
• Kymmenen kysymystä työn muokkauksesta. Työpiste -verkkolehti. Työterveyslaitos.
• Meillä tuetaan työkykyä ei työkyvyttömyyttä. Työpiste -verkkolehti. Työterveyslaitos.
• Mielenterveyden tukeminen on koko työyhteisön asia. Työterveyslaitoksen blogi.
• Reho T, Atkins S, Talola N, Ojajärvi U, Sumanen M, Viljamaa M, Uitti J. Työterveysneuvottelu työssä jatkamisen tukena – kuvaileva tutkimus. Lääkärilehti 2018; 73(36):1948-1953a.
• Työn imu -testi. Työterveyslaitos.
• Työterveyslaitoksen ylläpitämästä Ergonomian tietopankista löydät vinkkejä ergonomian huomioiseen esimerkiksi potilaan hoitotyössä.