Pelastushenkilöstön työterveyshuollon käytännöt

Palo- ja pelastusalan työ asettaa erityisvaatimuksia työntekijöiden toimintakyvylle. Pelastushenkilöstön fyysistä toimintakykyä arvioidaan palo- ja pelastustyön vaatimuksista johdetulla FireFit-menetelmällä, jonka FireFit-indeksi määrittää toimintakyvyn riittävyyden eri pelastustehtäviin.

FireFit-indeksi koostuu hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa mittaavasta polkupyöräergometriatestistä sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavista lihaskuntotesteistä. Lisäksi suositellaan vapaaehtoisia kehonhallintaa, liikkuvuutta ja tasapainoa mittaavia testejä sekä kaikkien näiden ominaisuuksien harjoittamista.

Testit toteutetaan työterveysyhteistyönä, ja käytännöt voivat vaihdella alueittain. Olennaista on, että testitulokset toimitetaan työterveyshuoltoon ja otetaan huomioon osana työntekijän kokonaisarviota.

Sisäministeriön Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä (2016) kuvaa fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia sekä niiden arviointia ja seurantaa. Ohje on parhaillaan päivitettävänä pelastustoimen eri tehtävien toimintakykyvaatimusten tarkentamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

Fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan ohjeet 

Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä (intermin.fi)

Ohje pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Ohje tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Palo- ja pelastusalan työ asettaa erityisvaatimuksia työntekijöiden terveydentilalle. Pelastusalan työn terveydentilavaatimuksista sekä niiden arvioinnista ja seurannasta ohjeistetaan Työterveyslaitoksen oppaassa Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt (2020).

Oppaassa esitellään sekä yleiset että elinjärjestelmä- ja sairausryhmäkohtaiset vaatimukset. Terveydentilavaatimusten lähtökohtana ovat R2-ajoterveysvaatimukset, jotka tiukentuvat tehtävien vaativuuden kasvaessa. Työterveyslaitoksen oppaan sisältöjä päivitetään vuosina 2026–2027.

Pelastushenkilöstön terveydentilan riittävyyttä arvioitaessa on huomioitava, että työntekijän on pystyttävä suoriutumaan työtehtävistään vaarantamatta omaa, muiden työntekijöiden tai pelastettavien turvallisuutta. Työntekijä ei välttämättä voi itse vaikuttaa työskentelyolosuhteisiinsa, niiden vaativuuteen tai muutoksiin työtehtävien aikana.

Terveydentilaa arvioitaessa selvitetään muun muassa:

• voiko työntekijän terveydentila estää toimintakyvyn arvioinnin
• voiko terveydentila aiheuttaa toimintakyvyn alenemisen työtehtävän aikana
• voiko työtehtävä pahentaa olemassa olevaa sairautta
• voiko työtehtävä myötävaikuttaa uuden sairauden, vian tai vamman puhkeamiseen

Jos terveydentila rajoittaa työkykyä, on selvitettävä, onko rajoite osittainen vai täydellinen (eli mihin pelastustehtäviin työntekijä voi tai ei voi osallistua) ja onko rajoite tilapäinen vai pysyvä (voidaanko terveydentilaa parantaa hoidolla tai kuntoutuksella).

Ohjeita ja lomakkeita

(Julkaistaan myöhemmin tällä sivulla.)

Palo- ja pelastusalan työ on luokiteltu erityistä sairastumisen ja tapaturman vaaraa aiheuttavaksi työksi.

Altistelähtöisen työterveysseurannan tavoitteena on:

• ennaltaehkäistä työperäisiä oireita ja sairauksia
• tunnistaa ne varhaisessa vaiheessa
• arvioida työntekijän terveydellinen sopivuus altisteiseen työhön
• tukea sairastuneen työntekijän työ- ja toimintakyvyn säilymistä työhön ja työntekijään kohdistuvin erityisjärjestelyin.

Pelastusalan merkittäviä altisteita ovat poikkeavat lämpöolot (erityisesti kuumalle altistuminen), paineen vaihtelu (vesisukellus), väkivallan uhka, yötyö sekä syöpävaaralliset ja lisääntymisterveydelle vaaralliset kemikaalit.

Altistumista arvioitaessa on tärkeää huomioida, että se tapahtuu pääosin pelastustehtävillä.
Tämän vuoksi altistuminen on usein vaihtelevaa ja ennalta arvaamatonta verrattuna vakiintuneisiin työympäristöihin.

Altistelähtöisen työterveysseurannan lomakkeet ja ohjeet

(Julkaistaan myöhemmin tällä sivulla.)

Kuumalle altistumisen alku- ja määräaikaistarkastuskysely (pdf)

Melulle altistumisen alku- ja määräaikaistarkastuskysely (pdf)

Paineen vaihtelulle altistumisen alku- ja määräaikaistarkastuskysely (pdf)

Väkivallan uhan alku- ja määräaikaistarkastuskysely (pdf)

Yötyön alku- ja määräaikaistarkastuskysely (pdf)

Palo- ja pelastusalan työssä altistutaan syöpävaarallisille aineille. Koska altistuminen on työuran aikana yleensä satunnaista, sen aiheuttama lisäriski jää todennäköisesti vähäiseksi verrattuna muihin syöpäsairauksien riskitekijöihin, kuten perimään ja elintapoihin.

Työperäisen riskin vähentämisen lisäksi on tärkeää vaikuttaa myös muihin riskitekijöihin, erityisesti työtehtävissä, joissa altistutaan syöpävaarallisille aineille. 

Vaikka monet palokaasujen yhdisteistä ovat myös lisääntymisvaarallisia, havaituilla altistumistasoilla lisääntymisterveysriskit aikuisille miehille ovat palo- ja pelastusalalla hyvin pienet.

Terveystarkastuksilla, kuten lääkärintutkimuksilla ja laboratoriokokeilla, ei voida ehkäistä syöpään sairastumista tai vaikuttaa sen ennusteeseen. Siksi niitä ei suositella tähän tarkoitukseen työuran aikana tai sen jälkeen.

Työterveysseurannassa keskitytään syöpävaarallisille aineille altistumisen hallintaan ja säännölliseen, järjestelmälliseen seurantaan. Samalla käsitellään yksilöllisiä riskitekijöitä, kuten elämäntapoja ja terveydentilan muutoksia.

Seurannassa suositellaan käyttämään altistumispäiväkirjaa ja tarvittaessa biomonitorointimenetelmiä. Tulosten perusteella voidaan tehostaa altistumisen hallintaa ja tarvittaessa lisätä seurantaa.

Syöpävaarallisten aineiden seurannan ohje

(Julkaistaan myöhemmin tällä sivulla.)

Ohje syöpävaarallisille aineille altistumisen seurannasta palo- ja pelastusalalla työuran aikana ja työuran jälkeen (pdf)

Palo- ja pelastusalan työhön liittyvän syöpävaaran torjunnassa keskeistä on altistumisen hallinta sekä säännöllinen ja järjestelmällinen seuranta. Joidenkin syöpävaarallisten aineiden kohdalla altistumista ja sen hallintaa voidaan seurata biomonitoroinnilla. Menetelmä soveltuu työolojen turvallisuuden ja terveellisyyden seurantaan, mutta ei yksittäisen työntekijän sairastumisriskin arviointiin.

Biomonitorointiin tulisi olla valmius työtehtävissä, joissa on mahdollisuus altistua palokaasuille tai -savuille. Savusukellustehtävien lisäksi tämä voi tulla kyseeseen myös muissa sammutustehtävissä, kaluston ja varusteiden huoltotöissä sekä vaarallisten aineiden onnettomuuksien yhteydessä.

Biomonitoroinnin ohjeet

(Julkaistaan myöhemmin tällä sivulla.)

Ohje kemikaalialtistumisen biomonitoroinnista palo- ja pelastusalalla (pdf)