Raskaus ja työ

Työolosuhteiden turvallisuus tulee aina arvioida myös raskauden ja lisääntymisterveyden kannalta. Työtehtävät ja altisteet, joilla voi olla vaikutuksia perimälle, sikiölle tai raskaudelle, pitää tunnistaa. Työnantaja vastaa aina työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Mikäli vaaratekijää ei voida poistaa, pitää raskaana olevan työnkuvaa muokata tai siirtää turvallisempiin työtehtäviin. Erityisäitiysvapaa voi tulla kyseeseen, jos edellä kuvattuja ei ole mahdollista tehdä.
-
Sisällysluettelo

Raskauteen liittyvä lainsäädäntö

Työterveyshuollon tehtävät ja yhteistyö

Työterveyshuollolla on keskeinen tehtävä työhön liittyvien terveysriskien tunnistamisessa sekä niiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työpaikkaselvityksessä tulee tunnistaa myös ne työtehtävät ja altisteet, joilla voi olla vaikutuksia perimälle, sikiölle tai raskaudelle sekä tehdä ehdotuksia vaaran poistamiseksi tai siltä suojautumiseksi. Muutosten toteuttaminen on työnantajan vastuulla, mutta työterveyshuolto voi olla mukana tässä yhteistyössä työsuojelun kanssa.

Työterveyshuollon on annettava neuvontaa ja ohjausta havaituista riskitekijöistä työntekijöille ja kannustaa heitä kertomaan raskaudestaan työnantajalle ja työterveyshuollolle mahdollisimman varhain. Raskaana olevien yksilökohtainen työkyvyn arviointi on suositeltavaa tehdä työterveyshuollossa, jossa voidaan yhteistyössä työnantajan kanssa sopia tarvittavista työjärjestelyistä. Tämä on osa lakisääteistä työterveyshuoltoa. 

Raskauteen ja lisääntymisterveyteen vaikuttavista tekijöistä säädetään niin EU-lainsäädännössä, työsopimus- ja työturvallisuuslaeissa kuin valtioneuvoston asetuksissa. Työntekijän ja sikiön suojelussa on otettava huomioon kaikki nämä säädökset.

Keskeiset säädökset

Työturvallisuuslaissa (738/2002, § 10, 11, 38, 40) säädetään, että työnantajan on huolehdittava myös raskaana olevan työturvallisuudesta ja suojeltava häntä tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta. Mikäli vaaratekijää ei voida poistaa, pitää työntekijä siirtää toisiin työtehtäviin.

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään, että mikäli työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtävin.

Soveltuvia työsuojelun toimenpiteitä voivat olla vaaraa aiheuttavien aineiden ja työmenetelmien korvaaminen vaarattomilla tai altistumisen minimoivilla tasoilla, joilla riskiä ei ole, työolojen parantaminen rakenteellisin ja teknisin keinoin sekä henkilökohtaiset suojavälineet. Tosin henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö raskauden aikana on usein varsin ongelmallista, eikä esimerkiksi hengityssuojainten kokoaikaista käyttöä voi suositella.

Valtioneuvoston asetuksen 603/2015 mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijöille sikiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvasta vaarasta, jos työssä käytetään tai esiintyy tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa tällaista vaaraa. Tällaisessa työssä raskaana olevan työntekijän on ilmoitettava raskaudestaan työnantajalle tai työterveyshuollolle.

Lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat valtioneuvoston asetuksen 603/2015 mukaan kemialliset aineet, jotka voivat olla sukusolujen perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia, lisääntymiselle vaarallisia tai niillä on vaikutuksia imetykseen tai imetyksen kautta, tai aine on myrkyllinen yksittäiselle elimelle kerta-altistumisen jälkeen. Lisäksi on huomioitava seuraavat kemialliset tekijät: anestesiakaasut, elohopea ja sen yhdisteet, hiilimonoksidi eli häkä, orgaaniset liuotinaineet, sytostaattiset lääkkeet ja synteettiset estrogeenit ja progestiinit.

Biologisista tekijöistä vaaraa aiheuttaviksi katsotaan toksoplasma ja listeriabakteeri sekä virustaudeista hepatiitit, herpes, HI, sytomegalo, vesirokko, vihurirokko ja parvorokko. 

Raskaudelle vaaraa aiheuttavia fysikaalisia tekijöitä ovat ionisoiva säteily, mukaan lukien radionuklidit, sekä paineenalainen työ, joka sisältää maanalaisen kaivostyön, paineistetuissa tiloissa työskentelyn sekä vedenalaisen sukeltamisen. Kaivostyössä kysymys ei ole niinkään paineesta vaan yleisesti vaarallisista olosuhteista. Myös avokaivoksilla voi olla raskaudelle vaaraa aiheuttavia tekijöitä.

EU-lainsäädännön ja työturvallisuuslain mukaan huomioitavia tekijöitä 

Fysikaaliset tekijät

EU-direktiivin 92/85 ETY ja työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muille fysikaalisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle.

Näistä ionisoiva säteily, paineistetuissa tiloissa työskentely ja vedenalainen sukeltaminen oikeuttavat Suomen lainsäädännön mukaan erityisäitiysrahaan, joten melulle, tärinälle tai lämpöolosuhteille haitallinen altistuminen tulee voida poistaa tai rajoittaa vaarattomalle tasolle työpaikan keinoin.

Fyysiset kuormitustekijät 

Valtioneuvoston asetuksen 603/2015 mukaan raskaana olevan työntekijän käyttämiä työmenetelmiä valittaessa otettava huomioon siirrettävien taakkojen suuruus, työasennot ja työliikkeet, jotka voivat olla sikiölle vaarallisia.

EU-direktiivin 92/85/ETY mukaan muita tekijöitä, joille altistuminen raskauden aikana on arvioitava, ovat iskut, väkivallan uhka, liike, liikkuminen ja työasennot, taakkojen käsittely (erityisesti selkään kohdistuvat riskit), henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut fyysiset kuormitukset. Toimenpiteinä suositellaan joko työn muokkausta tai siirtoa toisiin työtehtäviin.
Edellä kuvatut tekijät eivät ole Suomen lainsäädännön mukaan erityisäitiysvapaan aiheita, vaan altistuminen on pyrittävä saattamaan turvalliselle tasolle työjärjestelyin.

Yötyö

EU-direktiivin 92/85/ETY mukaan raskaana olevaa ei voi velvoittaa tekemään yötyötä. Myös työturvallisuuslaki määrää, että yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtymiseen päivätyöhön. Yötyö ei oikeuta Suomen lainsäädännön mukaan erityisäitiysvapaaseen.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Leena Aitto-oja

Leena Aitto-oja

Job title
ylilääkäri
Sähköpostiosoite
Puhelin
+358 30 474 6106
Heikki Frilander

Heikki Frilander

Job title
ylilääkäri
Sähköpostiosoite
Puhelin
+358 30 474 2265

Avainsanat

Työterveys