Maatalousalan työterveyshuolto

Työterveyshuolto on ennen kaikkea ehkäisevää toimintaa. Työterveyshuollon toiminnan tarkoitus on ajoissa puuttua työstä ja työympäristöstä johtuviin työkykyä uhkaaviin altisteisiin, työtilainteisiin tai toimintatapoihin. Lisäksi maatalousalan työterveyshuolto auttaa ylläpitämään ja parantamaan työkykyä, ehkäisemään työperäisiä sairauksia ja ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen. 

Osa-aikaisen maatalousyrittäjän on myös järkevää hankkia itselleen maatalousyrittäjien työterveyspalvelut, koska työnantajan järjestämä työterveyshuolto ei huomioi maatilan töistä aiheutuvia terveysriskejä.

Ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluu:

• työn ja työympäristön vaarojen ja kuormituksen arviointi terveyden näkökulmasta.
• terveyden ja työkyvyn edistäminen.
• työ- ja toimintakyvyn arviointi ja niiden tukeminen.
• ammattitautien ja työperäisten sairauksien ehkäisy, toteaminen ja seuranta.
• työtapaturmien torjunta.
• työhön paluun tukeminen.
• ohjaus ja neuvonta.
• kuntoutukseen ohjaaminen.

Lisäksi työterveyshuoltoon voi kuulua erikseen sovittaessa sairaanhoitopalvelut, joiden laajuus määritellään sopimuksessa. Työterveysperustainen sairaanhoito ei kuitenkaan ole pakollista.

Maatalousyrittäjien työterveyspalveluja voi ostaa henkilö, joka on

• vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti.
• 18–68-vuotias.
• Huom. vuosina 1958–61 syntyneillä henkilöillä vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on 69 vuotta. Vuoden 1961 jälkeen syntyneillä henkilöillä yläikäraja on 70 vuotta.

Työterveyshuollon palveluja voi ostaa joko julkisesta tai yksityisestä työterveyshuollosta. Työterveyshuolto tekee yrittäjän kanssa palveluista kirjallisen sopimuksen ja toimintasuunnitelman, joka päivitetään vuosittain.

Hyvinvointialueella on velvollisuus huolehtia työterveyshuollon järjestämistä alueella. Maatalousyrittäjä voi tarkistaa  miten hyvinvointialue on järjestänyt työterveyspalvelut alueensa yrityksille ja yrittäjille. Tutustu myös MTK-liittojen valtakunnallisiin kilpailutettuihin työterveyshuollon palvelupaketteihin.

Kun maatalousyrittäjä toimii työnantajana, hänen tulee järjestää työterveyshuoltolain mukaiset ehkäisevät työterveyspalvelut työntekijöilleen. Lisäksi hän voi halutessaan hankkia työntekijöilleen työterveyspainotteisia sairaanhoito- ja muita terveyspalveluja.

Työn altisteet ja riskit määrittävät työterveyshuollon sisällön. Aina ei tarvita laajaa terveystarkastusta, vaan joskus voi riittää neuvonta ja ohjaus työn tekemisestä terveellisesti ja turvallisesti.

Työntekijöiden työterveyspalvelu on järkevää ostaa samalta palvelujentuottajalta, joka järjestää maatalousyrittäjän oman työterveyshuollon. Työntekijöille ostettavista työterveyspalveluista tehdään sopimus työterveyshuollon kanssa.

Lisätietoja työterveyshuollon järjestämisestä saa asuinkunnan terveyskeskuksesta tai yksityisiltä työterveyspalveluiden tuottajilta.

Maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvalla MYEL-vakuutetulla maatalousyrittäjällä on oikeus saada korvausta itselleen järjestämänsä työterveyshuollon ja sen yhteydessä toteutetun yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista.

Työterveyshuollon korvaukset haetaan Kansaneläkelaitoksesta (Kela). Korvaamisen perusteena ovat Kelan vahvistamat, yrittäjäkohtaiset vuotuiset laskennalliset enimmäismäärät. Ne on määritelty erikseen työterveyspainotteisiin sairaanhoitoon ja ehkäisevään työterveyshuoltoon, esimerkiksi tilakäynti, terveystarkastus, neuvonta ja ohjaus.

Kelan korvaus on

• 60 prosenttia hyväksyttävistä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista.
• 50 prosenttia työterveyspainotteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista.

Tilakäyntien kustannukset korvataan pääsääntöisesti kokonaan Kelan vuosittain määrittämään yrittäjäkohtaiseen enimmäismäärään saakka. Kela ei kuitenkaan korvaa maatalouden asiantuntijan tilakäyntikustannusten arvonlisäveroa, joka jää maatalousyrittäjän itse maksettavaksi.

Hyvinvointialue laskuttaa omavastuuosuuden työterveyshuollon maksuista. Yksityisellä palveluntuottajalla on mahdollisuus sopia samanlaisesta järjestelystä asiakkaansa kanssa. Käytäntö edellyttää, että yksityinen työterveyshuollon palveluntuottaja tekee Kelan kanssa maksatukseen liittyvän tilityssopimuksen. Palveluntuottaja vähentää laskusta suoraan Kelan korvauksen ja hakee korvaukset Kelasta itselleen. Saat siis suorakorvauksen ja maksat palvelusta vain sinulle kuuluvan osan. 

Työterveyshuollon kuluista MYEL-vakuutettu toimija maksaa omavastuuosuuden, joka on maatilatalouden verolain perusteella vähennyskelpoinen verotuksessa.

Kela korvaa työnantajalle osan kustannuksista, jotka kertyvät työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä. Työnantajalle maksettava korvaus määräytyy enintään työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan.

Maatalousyrittäjä voi valita, millä hakumenettelyllä hän hakee korvausta Kelalta. Voit hakea korvausta työntekijöille hankitun työterveyshuollon ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon kustannuksista:

1. yrittäjien työterveyshuollon hakumenettelyllä puolen vuoden sisällä tai
2. työnantajan hakumenettelyllä, jossa hakemus tehdään tilikausittain.

Huom. Et voi vaihtaa valitsemaasi hakumenettelytapaa kesken vuoden tai tilikauden. Valittu menettely kirjataan työterveyshuollon sopimukseen.

• Jos valitset vaihtoehdon 1: Yrittäjien työterveyshuollon hakumenettely, saat korvauksen ns. työoloselvityksistä, kuten tilakäynnit ja työolohaastattelut, sekä toimintasuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta. Ne korvataan maatalousyrittäjälle valtion varoista Kelan määrittämään enimmäismäärään saakka. 
• Jos käytät vaihtoehtoa 2: Työnantajan hakumenettely, sinulla ei ole oikeutta valtion varoista korvattaviin osuuksiin.

Työterveyspalvelujen ostajan oppaassa kerrotaan yrittäjän ja työnantajan vastuista, työterveyshuollon ostamisesta, sisällöstä sekä kustannusten muodostumisesta ja korvauksista.

Katso myös napakka tietokortti asioista, jotka ovat hyvä huomioida, kun hankit työterveyshuollon palveluita.