Digitaaliset alustat edistävät hyvinvointialueiden osallisuustyötä

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiokehityksen yhtenä tavoitteena on edistää osallisuutta. Lähtökohtana on ollut lisätä palvelujen saavutettavuutta ja niiden käyttäjien osallistumista palvelujensa ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen, arviointiin tai toteuttamiseen.
-
Anna-Leena Kurki

Anna-Leena Kurki

erityisasiantuntija
Elisa Weiste

Elina Weiste

vanhempi tutkija

Uusilla hyvinvointialueilla ollaan niin digitaalisten ratkaisujen kuin osallisuustyön osalta hyvin eri vaiheissa. Joillain alueilla on jo asiakkaiden osallistumista tukevia digitaalisia kanavia ja vakiintuneita prosesseja palveluiden kehittämiseen asiakkaiden kanssa. Toisilla alueilla niitä ollaan vielä käynnistämässä.

On kuitenkin tunnistettu, että asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen on tulevaisuudessa keskeistä strategisessa johtamisessa.

Ennen korona-aikaa digitaalinen kehittäminen ei ollut valtavirtaa

Haastattelimme Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) -hankkeessa juuri ennen koronapandemian alkua 86:ta sote-alan johtajaa, ammattilaista ja asiakasta. Kysyimme heidän näkemyksiään asiakkaiden osallisuudesta ja palveluiden digitalisoitumisesta. Haastattelut toteutettiin eri puolilla Suomea julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa.

Haastattelut toivat esille, että palveluiden kehittäminen digitaalisesti ei ollut vielä valtavirtaa. Asiakkaat eivät maininneet kehittämisosallisuutta lainkaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät ja johtajat näkivät, että tulevaisuudessa asiakkaat osallistuvat myös palvelujen kehittämiseen erilaisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Tämän tyyppisiä kokeiluita oli paikoin käynnissä, mutta asiakkaiden rooli osana kehittämistä ei ollut vielä vakiintunut.

Se on nyt suunnitteluvaiheessa viestintäyksikössä, että tulisi jonkinlainen digitaalinen alusta, mikä mahdollistaa ihmisten erilaisia osallisuuden muotoja. (johtaja)

Erityisesti johtajien odotuksena oli, että digitaalisten ratkaisujen avulla asiakkaiden rooli palveluita kehittävissä ryhmissä tulisi entistä vahvemmaksi. Toisaalta pohdittiin, että asiakkaiden osallisuutta saattavat rajoittaa niin asiakkaiden kuin työntekijöiden asenteet ja osaaminen, mutta toisaalta myös käytössä olevan teknologian asettamat raamit.

Alustoilla tapahtuvasta kehittämisestä on hyviä kokemuksia

Helsingin kaupunki oli mukana ASKO-hankkeessa kehittämässä asiakasosallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hanketyön jälkeen Helsingin kaupungin sotessa lähdettiin rohkeasti kokeilemaan uusia digitaalisen osallisuuden menetelmiä.

ASKO-hankkeen yhtistyökumppanina toiminut erityissuunnittelija Kaisa Kutilainen kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusyksiköstä kertoo, että asukkaiden on ollut mahdollista osallistua Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnitteluun LeanLab-pilotissa. Kehittämisryhmän työskentely tapahtui verkkopohjaisella alustalla. Työskentelyyn pystyi osallistumaan itselleen sopivaan ajankohtaan.

Kutilaisen mukaan kehittämispilotti herätti laajaa kiinnostusta asiakkaiden keskuudessa. Kehittämiseen osallistui aktiivisesti 104 kuntalaista. Digitaalinen alusta ei rajannut pois ikäihmisiä, vaan yli 40 prosenttia osallistujista oli yli 65-vuotiaita. Sen sijaan nuoria ei tavoitettu monikanavaisesta rekrytoinnista huolimatta. 

Niin työskentelyyn osallistuvat asiakkaat kuin ammattilaiset kokivat työskentelyn hyödylliseksi. Kehittäjäryhmässä syntyi varsin konkreettisia ajatuksia, joita voidaan ottaa huomioon terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelussa. 

Pilotin aikana syntyi myös oivalluksia sekä alustan että kehittämisryhmän työskentelyn parantamiseksi. Toisaalta tunnistettiin, että dialogin lisääminen edellyttää myös ammattilaisten työajan resursointia osallisuustyöhön.

Asiakkaat mukaan hyvinvointialueiden palveluiden kehittämiseen

Kaisa Kutilainen uskoo, että yhä useampi suomalainen osallistuisi sote-palveluiden kehittämiseen, jos se tehtäisiin heille helpoksi.

Sama asia tulee esille myös Sitran julkaisemassa kyselytutkimuksessa. Yhä useammat kansalaiset haluavat antaa panoksensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevaan päätöksentekoon ja kehittämiseen.

He haluavat myös tehdä sen helposti, itselleen sopivana ajankohtana, digitaalisia välineitä hyödyntäen – jopa enemmän kuin päättäjät ovat halukkaita tällaisia osallistumisen tapoja edistämään.

Osallistumista kannattaa tukea, sillä asiakkaiden osallistuminen yhteiseen kehittämiseen on avain laadukkaisiin palveluihin. Kehittämistyössä asiakkaiden näkemys auttaa tunnistamaan palvelujen hyviä ja heikkoja puolia – sekä tuottamaan palveluja, jotka vastaavat asiakkaan tarpeeseen.

Hyvinvointialueilla kannattaakin parantaa asiakkaiden osallistumisen mahdollisuuksia ja hyödyntää koronapandemian myötä syntyneitä hyviä digitaalisen osallistumisen käytäntöjä.

 

Lisätietoja:

Lue lisää haastattelututkimuksen tuloksista: Osallisuutta vai eriarvoisuutta? Sote-toimijoiden käsityksiä asiakasosallisuudesta digitalisoituvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa (Finnish Journal of eHealth and eWelfare)

Keinoja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelujen kehittämisessä (Työterveyslaitoksen oppimateriaali)

Avainsanat

sote
osallisuus
digitaalisuus

Jaa sisältö somessa!