Työntekijöiden rekrytointi ulkomailta ei ole uusi ilmiö sosiaali- ja terveysalalla. Edellisen vuosikymmenen taitteessa työntekijöitä rekrytoitiin ulkomailta eri pilottihankkeissa. Niistä saadut kokemukset jäivät hyödyntämättä laajemmin, kun silloinen työvoimapula poistui.
Ulkomailta rekrytointeja kuitenkin tutkittiin. Silloin todettiin, että niihin liittyy niin sanottu deskilling-ilmiö (Vartiainen 2019). Se tarkoittaa, että henkilöt sijoittuvat työhön, joka ei vastaa heidän koulutustaan.
Tällä vuosikymmenellä hoitajapula on jälleen noussut puheenaiheeksi. Vuoden 2025 alussa voimaan tuli uusi henkilöstömitoitus, jonka myötä pula hoitajista väistyi hetkellisesti. Siitä huolimatta hoitajien tarve kasvaa taas uudelleen.
Suuri osa nykyisistä hoitajista nimittäin eläköityy lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan hoivatarve lisääntyy, kun väestö ikääntyy. Yhden arvion mukaan (Tevameri 2021) sote-alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Heistä vajaa viidennes on rekrytoitava ulkomailta.
Monet sote-alan organisaatiot ovatkin käynnistäneet omia ulkomailta rekrytoinnin pilottejaan tämän vuosikymmenen alussa ja jatkavat niitä edelleen.
Tutkijat seurasivat, miten rekrytoinnit sujuivat
Hoitajista on monessa maassa pulaa. Kansainvälisesti rekrytoitavista hoitajista käydään kilpailua, jonka ennustetaan kiristyvän. Oleellista on, että hoitajia saadaan tulevaisuudessa houkuteltua Suomeen. Sen lisäksi heidät pitäisi myös saada jäämään tänne töihin.
Työterveyslaitoksen Ulkomailta rekrytointi ja työpaikan pitovoima sote-alalla -hankkeessa saimme seurata, miten rekrytoinnit sujuivat rekrytoivien organisaatioiden ja rekrytoitujen näkökulmasta.
Keräsimme tutkimusaineistoa kolmessa pääkaupunkiseudun sote-alan organisaatiossa puolentoista vuoden ajan. Haastattelimme asiantuntijoita, esihenkilöitä ja ulkomailta rekrytoituja hoitajia sekä havainnoimme hoitajia työssään.
Työpaikoilla meitä lähestyi myös ulkomailta rekrytoitujen hoitajien työtovereita, asiakkaita ja heidän läheisiään, jotka halusivat jakaa omia näkemyksiään aiheesta.
Työyhteisöön kuuluminen edistää työhyvinvointia
Tavoitteenamme oli löytää keinoja, jotka auttavat hoitajia pääsemään sisään työyhteisöihin ja työhön. Hankkeemme havainnot osoittavat, että työyhteisön ja esihenkilön halu ja valmiudet ottaa vastaan ulkomailta rekrytoitu työtoveri on ratkaisevaa.
Työyhteisön vahva tuki sai hoitajat pysymään ja viihtymään työssään, kun taas hankalissa tilanteissa harkittiin yksikön tai työpaikan vaihtoa. Työyhteisöön kuulumisen tiedetäänkin edistävän työhyvinvointia. Ulkopuolisuuden kokemukset puolestaan kuormittavat ja aiheuttavat pahoinvointia.
Työyhteisön tavat käyttää kieltä ja suhtautua kielen oppimiseen kietoutuvat myös kysymyksiin pitovoimasta. Kieltä oppii erityisen hyvin todellisissa työhön liittyvissä tilanteissa. Kieltä ei kuitenkaan opita automaattisesti, jos ympäristö ei tue oppimista.
Ohjeita ja vinkkejä siihen, miten vahvistaa sote-organisaatioiden pitovoimaa, on koottu Ulkomailta rekrytoidut hoitajat onnistuneesti osaksi työyhteisöä -oppaaseen.
Lisätietoja:
Ulkomailta rekrytoidut hoitajat onnistuneesti osaksi työyhteisöä -opas
Ulkomailta rekrytointi ja työpaikan pitovoima sote-alalla (tutkimushankkeen esittely)
Hyvä hoito ei ole pelkästään kielestä kiinni (Mirkka Vuorennon ja Barbara Bergbomin blogikirjoitus)
Yhteisen kielen rakentumisesta monikulttuurisella työpaikalla (Barbara Bergbomin blogikirjoitus)
Tevameri, T. (2021). Katsaus sote-alan työvoimaan – Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2.
STM (15.2.2023) Uudet vastuullisuussuositukset tukevat työnantajia sote-alan kansainvälisissä rekrytoinneissa.
Vartiainen, P. (2019). Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. (Tampere University Dissertations – Tampereen yliopiston väitöskirjat; No. 18). Tampereen yliopisto.
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi