Kuvittele olevasi esihenkilö, joka on valmistellut yksikkökokouksen esitysmateriaalin ja tallentanut sen kaikkien saataville yksikön Teams-kanavalle.
Esihenkilö haluaa kokouksessa kuulla tiimiläisten mielipidettä erityisesti uusien asiakkaiden hankinnasta. Sitä hän on jo suunnitellut melko pitkälle. Näin tehdessään hän on ajatellut säästää tiimiläisiään lisätyöltä ja mahdollistaa heidän keskittymisensä laskutettavaan työhön.
Kokous etenee totutun ripeästi, normaaliagendan mukaan. Asiakashankinnalle jää kokouksen lopussa kymmenen minuuttia aikaa. Esihenkilö esittelee suunnitelmansa ja kysyy sen jälkeen tiimiläisiltä: Onko jollakulla jotain kommentoitavaa tähän?
Kuvittele nyt olevasi yksikkökokoukseen osallistuva tiimiläinen. Et ole ehtinyt tutustua etukäteen kokousmateriaaliin tai et ole tiennyt, että siihen olisi pitänyt tutustua ennakkoon.
Uusasiakashankinnan tullessa puheeksi kokouksen loppuvaiheessa jäät miettimään omaa näkemystäsi, koska kuulet asiasta ensimmäistä kertaa. Olet päivittäin tekemisissä asiakkaiden kanssa, joten sinulla olisi sanottavaa.
Samalla huomaat, että aikaa on niukasti ja sinun pitäisi ehtiä käydä vessassa ennen kuin alkaa seuraava sovittu työtehtävä. Harmittelet mielessäsi, kun ei ole aikaa keskustella yhdessä uusasiakashankinnasta ja siten osallistua toiminnan kehittämiseen.
Kukaan ei kommentoi ja esihenkilö ei kuule toivomiaan näkemyksiä. Tässä kuvitteellisessa tilanteessa sekä esihenkilöllä että tiimiläisellä oli tahtoa osallistumiseen.
Olisi voinut käydä myös niin, että sanavalmiit olisivat kertoneet näkemyksensä ja asiakashankinnassa olisi edetty sen mukaisesti. Harkitsevien ja hitaammin reagoivien ajatukset olisivat jääneet kuulematta.
Mitä osallistuminen on ja miksi se on tärkeää?
Resilientti organisaatio on luonut rakenteet vuoropuhelulle
Monella työpaikalla henkilöstön näkemyksiä kuullaan jatkuvasti. Sovitut tiimipalaverit ja epämuodolliset käytävä- ja kahvipöytäkeskustelut ovatkin hyviä tilaisuuksia käydä vuoropuhelua.
Verkon välityksellä tapahtuva keskustelu ei edellytä samanaikaista kohtaamista. Se antaa aikaa tuoda esille omat näkemyksensä. Jatkuvan vuoropuhelun lisäksi työpaikoilla järjestetään erillisiä työpajoja ja ideariihiä, joissa paneudutaan tiettyyn kehitettävään tai ratkaistavaan asiaan.
Resilientissä organisaatiossa on olemassa yhdessä sovitut rakenteet ja puitteet vuoropuhelulle ja toimintojen kehittämiselle. Kun kriisi kohtaa, niitä ei tarvitse alkaa luoda.
Osallistumista on hyvä harjoitella ennen kiperiä tilanteita
Osallistuminen edellyttää, että on mahdollisuus ja tahto kuulla muiden näkemyksiä ja esittää omia näkemyksiään.
Tärkeää on myös hyväksyä se, että aina omat näkemykset eivät mene läpi. Yhteisessä, avoimessa vuoropuhelussa kuulee muiden ajatukset. Siksi on helpompi ymmärtää, miksi valittuun lopputulokseen on päädytty.
Osallistumista on hyvä harjoitella suunnitelluissa muutoksissa, jotta se onnistuu myös yllättävissä käänteissä. Kun työyhteisön näkemyksiä kuullaan, syntyy kokemus siitä, että kiperistä tilanteista selvitään yhdessä.
Tutkimme Muutoskyvykkyys menestystekijänä -hankkeessa pienten ja keskisuurten yritysten toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka ovat auttaneet niitä selviytymään viime vuosien haasteista.
Jatkamme toimintamallien kehittämistä, jotta työpaikat voisivat entistäkin paremmin sopeutua odottamattomiin muutoksiin.
Lisätietoja:
Muutoskyvykkyys menestystekijänä -hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi