Matalan kynnyksen keikkatyöt helpottavat ikääntyneiden palveluiden arkea

Tutkijat selvittivät yhdessä hoivakotien ja työllistymisen tuen toimijoiden kanssa uusia ratkaisuja hoiva-alan työvoimapulaan. Tuloksena syntyi matalan kynnyksen keikkatehtäviä ja keikkatöiden kokeiluja seitsemässä hoivakodissa Uudellamaalla.
Nuori henkilö juttelee ikääntyneen kanssa sohvalla.
Henkilökuva Laura Seppänen
Laura Seppänen
tutkimuspäällikkö

Työterveyslaitoksen, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteisessä kehittämishankkeessa etsittiin ratkaisuja sote-alan työvoimapulaan. Asiantuntijat muotoilivat yhdessä hoivakotien sekä työllistymisen tuen organisaatioiden kanssa uusia tehtävänkuvia ja edistivät alueellista verkostoitumista sote-alan ja työllistymisen tuen toimijoiden sekä oppilaitosten välillä. Näin syntyi kokeiluja matalan kynnyksen keikkatehtävistä hoivakoteihin ikääntyneiden palveluihin. Kokeilujen keikkatyöt sopivat erityisesti nuorille, opiskelijoille ja täsmätyökykyisille henkilöille. 

– Keikkatyö voi olla nuorelle ensimmäinen askel työelämään. Keikat tarjoavat tärkeää työkokemusta ja mahdollisuuden tutustua sote-alan töihin, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Laura Seppänen sanoo.

Alusta auttaa löytämään sopivan keikkatyöntekijän

Muutaman tunnin keikkatehtäviksi muotoiltiin hoivakotien arjen tehtäviä, joihin ei tarvita sote-alan ammattiosaamista tai koulutusta. Tällä tavalla keikkoja voitiin tarjota mahdollisimman monelle halukkaalle. 

– Mahdollisuus tutustua sote-alan töihin voi tarjota tien työelämään myös täsmätyökykyisille henkilöille, joiden saattaa olla vaikeaa löytää omiin voimavaroihin sopivaa työtä. Muutaman tunnin mittaiset keikkatehtävät voivat innostaa hakeutumaan sote-alan koulutuksiin ja töihin, Laurea ammattikorkeakoulun lehtori Minna Launonen sanoo.

Keikkatehtäviä tarjottiin hankkeessa kehitetyllä Keikkaamo-digialustalla. Kokeilussa lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että alustateknologia ei ole itsessään hyvä tai paha asia.

–  Digitaaliset alustat mahdollistavat sujuvan kohtaamisen työn ja tekijöiden välillä. Vaikka alustatyö on saanut paljon kritiikkiä, halusimme kokeilla miten reiluus ja vastuullisuus voivat alustatyössä toteutua, Laura Seppänen kertoo.

Digialustan avulla haluttiin tukea keikkatyön hakijoiden yhdenvertaisuutta ja helpottaa molemminpuolista palautteen antamista. Ikääntyneiden hoivakoteja kannustettiin tarjoamaan keikkoja mahdollisimman monelle eri keikkatyöntekijälle. Kokeilun aikana huomattiin, että jo lyhyet keikat tuovat helpotusta myös hoivakotien työntekijöiden työhön ja iloisia kohtaamisia ikääntyneiden asukkaiden arkeen. Keikkatyöntekijät ja keikat paransivat siis myös ammattilaisten työhyvinvointia ja elävöittivät hoivakotien asukkaiden päivää.

Keikkatyöt toivat alueelliset tukitoimijat paremmin yhteen

Kehittämistyö toi yhteen paikallisia oppilaitoksia, järjestöjä, työllistymisen tuen organisaatioita sekä työllisyyspalvelujen ja ikääntyneiden palvelujen toimijoita. Kun työn ja tekijöiden kohtaantoa suunniteltiin yhdessä, paikallisten toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö tiivistyi.

– Kun hoivakodit  tutustuvat paremmin oman alueensa tuki- ja välittäjäorganisaatioihin ja keikkatyötä hakeviin henkilöihin, keikat voidaan räätälöidä sopimaan hakijoiden osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Alueen toimijoiden verkostoituminen hyödyttää kaikkia, Laura Seppänen tiivistää.

Tuki- ja välittäjäorganisaatiot avustivat hoivakoteja perehdyttämällä ja tukemalla keikkatyöntekijöitä. Heidän kauttaan keikkatyöntekijä sai myös tarvittaessa tukea tehtävän aikana. Hyvä ja selkeä perehdytys ja tuki työn aikana olikin keikkatyön onnistumisen edellytys.

Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin -hanke on EU:n osarahoittama.

Lisätietoa

Yhteystiedot

  • Laura Seppänen, tutkimuspäällikkö, laura.seppanen [at] ttl.fi, +358 30 474 2518
  • Minna Launonen, lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu, minna.launonen [at] laurea.fi, +358 50 4705776
  • Sami Paavola, professori, Helsingin yliopisto, sami.paavola [at] helsinki.fi, +358 50 3182232

Jaa sisältö somessa!