Resilientin eli muutoskyvykkään organisaation piirteet ovat sellaisia, joita jokainen johtaja toivoisi omalla yrityksellään olevan. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja turbulentissa maailmassa resilienssi on yritykselle jopa elinehto.
Resilienssistä on hyötyä yrityksen liiketoiminalle myös normaalioloissa – se parantaa kassavirtaa ja yrityksen tuottavuutta.
Organisaatioresilienssin piirteet ovat moninaisia
Resilienssi on organisaatiolle jotain tavoittelemisen arvoista mutta samanaikaisesti jotenkin hähmäistä.
Tutkimuksissa organisaation resilienssiä on tarkasteltu pitkälti käsitteellisellä tasolla, tällöinkin vaihtelevista näkökulmista. Esimerkiksi Erik Hollnagelin mukaan resilienssin kulmakiviä ovat
- häiriöiden ja niiden seurausten ennakointi
- kyky havainnoida tilannetta ja tunnistaa oleellinen
- kyky vastata yllättäviin tilanteisiin
- kokemuksista oppiminen.
Toiset tutkijat puolestaan korostavat esimerkiksi osallistuvan johtamisen, henkilöstön sitoutumisen, sosiaalisen pääoman sekä yhteistyön ja verkostojen merkitystä.
Empiirinen tutkimus on keskittynyt pääasiassa tunnistamaan organisaation toiminnasta niitä piirteitä, jotka kuuluvat kulloiseenkin määritelmään.
Jotta ilmiö olisi vielä astetta epäselvempi, organisaation resilienssin rinnalla puhutaan myös tiimiresilienssistä ja yksilön resilienssistä. Niiden yhteydet organisaation resilienssiin eivät aina ole selkeitä.
Resilientti organisaatio oppii kokemuksista ja kehittää toimintaansa
Resilienssin vahvistamisessa keskeistä on lähestymistavasta riippumatta oppiminen ja kehittäminen.
Mutta kun resilienssi näyttäytyy nippuna hyvän organisaation piirteitä, niin mitä oikeastaan tulisi kehittää? Ja miten kehittämistä tulisi tehdä? Tähän tutkimus tarjoaa hyvin vähän keinoja.
Työterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa Muutoskyvykkyys menestystekijäksi -hankkeessa kutsuimme pienten ja keskisuurten yritysten ja organisaatioiden johtajia työpajoihin keskustelemaan.
Työpajoissa puhuttiin resilientin organisaation johtamisesta. Johtajat pohtivat yhdessä johtamisensa kehittämistarpeita, jakoivat kokemuksiaan oman organisaationsa onnistuneista ja haastavista muutostilanteista sekä sparrasivat toisiaan.
Auttaako kokemusten jakaminen kehittämään resilienssiä?
Pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa johto on usein melko yksin. Omassa organisaatiossa ei ole välttämättä ketään, jonka kanssa pallotella organisaation kannalta keskeisiä päätöksiä.
Työpajoissa vallitsi luottamuksellinen ilmapiiri ja johtajat jakoivat keskenään vaikeitakin asioita. He kokivat saamansa vertaistuen tärkeäksi.
Organisaatioresilienssin näkökulmasta kokemusten jakamisella on myös rajoitteensa. Toisten kokemusten kuuleminen tai ongelmatilanteeseen esitetyt valmiit ratkaisumallit eivät vielä itsessään ole kovinkaan hedelmällisiä resilienssin kehittämissä.
Oppiminen ja kehittäminen edellyttävät totuttujen näkökulmien kyseenalaistamista. Näin syntyy parempi tilannekuva ja uudenlaisia, mahdollisesti resilienssiäkin tukevia ratkaisuja.
Lisätietoja:
Muutoskyvykkyys menestystekijänä (tutkimushankkeen esittely)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi