Eurooppalainen tutkijaryhmä on esittänyt kuusi mahdollista syytä, miksi työn fyysisellä kuormituksella ei ole samoja terveyttä ja kuntoa edistäviä vaikutuksia kuin vapaa-ajan liikkumisella.
- Fyysisesti kuormittava työ ei ole kestävyysharjoittelua, eikä siten kohota kuntoa Työn aikainen aktiivisuus jää usein matalammalle tasolle kuin mitä kestävyyskunnon kehittyminen vaatisi. Tämän estävät jo työkuormitusta säätelevät normit, joiden mukaan työ ei saisi kahdeksan tunnin työpäivän aikana ylittää 30-33 % työntekijän maksimaalisesta kestävyyskunnon tasosta. Kestävyysharjoittelun pitäisi olla kuormittavampaa, jopa noin 60 % maksimaalisesta tasosta, jotta tehokas harjoitusvaikutus saataisiin aikaan.
- Fyysisesti kuormittava työ aiheuttaa syketason kohoamisen pitkäksi ajaksi Vaikka kuormituksen taso ei välttämättä nouse hetkellisesti kovin korkeaksi, voi fyysinen työ aiheuttaa sen, että keskisyke on koholla pitkän aikaa koko työsuorituksen aikana. On myös oletettu, että syketaso voi jäädä koholle työn jälkeen koko vuorokaudeksi. Pitkällinen kohonnut syketaso on itsenäinen riskitekijä sydänsairauksille.
- Staattiset työvaiheet nostavat verenpainetta liikaa Käsin tehtävät nosto- ja siirtotyöt sekä pitkälliset staattiset, paikallaan tehtävät työasennot voivat pahimmillaan nostaa liiallisesti verenpainetta työn aikana ja jopa sen jälkeenkin.
- Työssä on liian vähän palauttavia jaksoja Työtä joudutaan joskus tekemään jopa 12 tuntia ilman riittävää palautumista. Palauttavia jaksoja on työssä joko liian vähän tai ne eivät olet riittävän pitkiä. Työvuorojen välinen aika ei välttämättä palauta riittävästi, varsinkin jos palautumiseen ei kiinnitetä huomiota. Tämä voi aiheuttaa työntekijöille ylikuormitustilan, jonka voi rinnastaa urheilijoilla esiintyvään ylikuntoon.
- Muut kuormitustekijät ja ympäristöolosuhteet voivat kasata kuormitusta Työn epäsuotuisia vaikutuksia lisää se, että työtehtäviin ei pääse itse vaikuttamaan, esimerkiksi tekemisen tahtiin ja aikatauluun. Työ voi sisältää myös epäsuotuisaa psykososiaalista kuormitusta. Oman työn hallinnan vähäisyys voi osaltaan johtaa ylikuormittumiseen. Ulkona työskenneltäessä sääolosuhteet vaikuttavat elimistön kuormittumiseen. Kuumassa ympäristössä on riski kuumakuormittumiseen, nestehukkaan ja verenkiertoelimistön haitalliseen kuormittumiseen.
- Tulehdus voi jyllätä Pitkäaikainen työn fyysinen kuormittavuus voi aiheuttaa myös elimistön tulehduksellisen tilan ja se voi jatkua myös työn päätyttyä. Tämä on itsenäinen terveydellinen riskitekijä.
Vapaa-ajan liikunta on kehittävämpää, koska vapaa-ajalla liikkuva voi vaikuttaa näihin kuuteen seikkaan niin. Vapaa-ajan liikunnan tahtia ja palauttavia jaksoja voi itse säädellä tai lajeja voi vaihdella niin, että ylenmääräistä samasta asennosta aiheutuvaa haitallista kuormitusta ei pääse syntymään. Silloin harjoittelu kehittää kuntoa monipuolisesti.
Juuri se oikea työ ja sopivasti liikuntaa
Perinteisesti on ajateltu, että työ ei saa aiheuttaa harmia tai riskiä terveydelle. Uusi näkökulma on, että työ edistää paremmin terveyttä ja hyvinvointia, kunhan se on ”juuri oikeaa” kullekin yksittäiselle työntekijälle.
Työkuormitusta tarkastellaan usein yksipuolisesti työn tuottavuuden kannalta ja samalla on unohdettu työntekijän elimistön toiminta. Terveellistä työtä ja palauttavaa kotielämää suunniteltaessa kannattaisi tarkastella kokonaisuutta: 24 tuntia/7 päivää /52 viikkoa sisältäen palautumisen työpäivien/vuorojen aikana, niiden välillä ja lomilla. Silloin myös työssä jaksetaan ja jatketaan pidempään. Lainatakseni tutkijakollegoitani, tätä periaatetta voi suositella myös työn psyykkisen ja sosiaalisen kuormittavuuden vähentämiseen.
Fyysisesti kuormittavaa työtäkin siis kannattaa tuunata terveellisemmäksi. Työn aikainen fyysinen aktiivisuus ei useinkuitenkaan aina riitä tarpeeksi tehokkaan ja/tai suositusten mukaisen liikkumisannoksen saavuttamiseen niin että jaksettaisiin fyysisesti kuormittavassa työssä. Itselle sopivaa liikuntaa kannattaa harrastaa myös fyysisesti kuormittavan työpäivän jälkeen. On tärkeää kuunnella omaa kehoa ja muistaa, että niin työstä kuin liikunnastakin pitää palautua. Liikunnalla on ennen kaikkea oma mielihyvää ja virkistystä tuottava itseisarvonsa. Harva meistä joka kerta ajattelee pidentyneitä työvuosia, kun lähtee kaverin kanssa lenkille.
Lisätietoa:
Holterman A, Krause N ym. The physical activity paradox: six reasons why occupational physical activity (OPA) does not confer the cardiovascular health benefits that leisure time physical activity does. Br J Sports Med, published in August 10, 2017.
Straker L, Mathiassen SE, Holterman A. The ’Goldilocks Principle’: designing physical activity at work to be ‘just right’ for promoting health. Br J Sports Med, published online first on June 29, 2017.
Kommentointi